Taloforum.fi

[Toni]

Kiitoksia vain HC:lle mainiosta työstään, josta hehkuu rakkaus kotikaupunkia kohtaan. Muilla talolaisilla on oppimista tästä.


Eihän vain haittaa, jos lisään tämän vuoden takaisen Hesarista skannatun Keravan keskustan kehittämistä käsittelevän kuvan tähän threadiin? Kerava nyt ei välttämättä oikein tarvitse omaa threadiaan ja se kaupunkirakenteensa puolesta on melko naimisissa Vantaan kanssa.



Muistaakseni tornien tilanne on melko epävarma eikä varmaankaan 10-kerrosta korkeampia tulla näkemään. Vastustus oli nimittäin melkoisen suurta kaupunkilaisten keskuudessa. Ei sillä niin väliäkään ole, tärkeintä on että Keravan äärimmäisen ankea keskusta, joka ei tunnu keskustalta, saisi piristysruiskeen. Muutama kuvassa näkyvistä projekteista on jo rakenteilla.

[H.C.]

Eihän vain haittaa...

Joo, ei haittaa, kyllä noita Kerava juttuja voi mun puolesta hyvin laittaa tänne . Pitäisi joskus käydä itse vähän paremmin tutustumassa tohon keskustaan, mutta suunnitelma näyttää ihan hyvältä.

Pieni katsaus tähän vielä Vantaalta:
-Kilterinmäen kunnallistekniikkan ja katujen rakennetaminen on alkanut Myyrmäessä, taloja päästäneen rakentamaan keväällä.
-Hilton hotellin rakennustyöt ovat myös alkaneet lentokentällä, valmista tulee 2007 syksyllä.
-YIT esittelee jo sivuillaan Pakkalan uuden alueen (90-luvulla rakennetun alueen pohjoispuolella) ensimmäistä kohdetta, jonka rakentaminen alkaa vielä tänä vuonna.
-Tammistossa puhdistetaan lyijyn pilamaa aluetta johon Etola keväällä alkaa rakentamaan jotain tuotantotiloja itselleen ja omistamalleen Pametolle.

[H.C.]

Ei niinkään mikään projekti, mutta artikkeli Vantaan Sanomista koskien uutta arkkitehtuuristrategiaa ja sen tarkoitusta:

Hyvässä kaupungissa pitää olla persoonallisuutta
Vantaalaisia juurrutetaan arkkitehtuuriohjelmalla
VS / Arja-Riikka Nikkilä

Vantaa on saamassa suomalaisten kaupunkien kärkijoukossa oman arkkitehtuuriohjelmansa. Jyväskylä ja Oulu laativat strategiansa kolme vuotta sitten, mutta muilla kaupungeilla omia ohjelmia ei vielä ole. Strategian tavoitteena on, että Vantaasta muodostuu arkkitehtuuriltaan korkeatasoinen ja identiteetiltään vahva kaupunki. Tähän pyritään niin nykyisen kaupunkiympäristön ylläpidossa kuin uusien alueiden rakentamisessakin.
- Ympäristön laatu on asukkaiden viihtymisen ja kaupungin kilpailukyvyn kannalta hirvittävän tärkeä asia, kaupunkisuunnittelujohtaja Jukka Kullberg sanoo.


Aviapoliksen lentokenttä- ja liikennekaupunki, kaupallisten palveluiden kehäväylän varsi sekä monipuolisiksi kehittyvät lähiöt ovat ne kolme painopistettä, joilla kaupunki pyrkii identiteettiä erityisesti vahvistamaan. Myös rakennusperintö nähdään tärkeänä osana identiteettiä. Kullberg huomauttaa, että vanhojen kartanoiden lisäksi myös esimerkiksi Havukoski tai Tikkurilan Kassatalon kulma ovat vaalimisen arvoisia kohteita.
- Hyvän kaupungin ominaisuus on ainutlaatuisuus. Jos persoonallisuus puuttuu, paikassa ei viihdytä.


Vantaan imago on Jukka Kullbergin mukaan edelleen heikompi kuin mitä kaupunki ansaitsisi. Lähiökaupungilla on huono kaiku, vaikka 1960-70 rakennettiin myös vanhan Kaivokselan ja Simonmetsän kaltaisia hienoja lähiöitä. Vantaan ongelmana on ollut rakentamisen keskeneräisyys. Tämä johtuu osittain siitä, että kaupunki on rakennettu suurelta osin yksityisten maille. Toisaalta hitaammalla rakentamisella ja eri-ikäisellä rakennuskannalla on myös mahdollista saavuttaa hyvä lopputulos.
- Korson kohentuminen tämän vuosikymmenen aikana on minusta yksi hyvä esimerkki tästä.

Yksi strategian tavoitteista on juurruttaa vantaalaisia omaan kotikaupunkiinsa. Hyvän ympäristön uskotaan tuovan jatkuvuutta ja turvallisuutta elämään. Lähiöiden kohentamisen lisäksi uudenlaisia tiiviitä pientaloalueita suunnitellaan ja kehitetään jatkossakin. Rakentajat sitoutetaan periaatteisiin kaavaselostuksin ja rakentamisohjein.
- Kartanonkoskella rakentajalle annettiin hyvin tarkat rakennusohjeet ja julkisivuperiaatteet. Toisaalta ei voi olla niin, että aina vaan komennetaan. Luovalle työlle pitää antaa myös tilaa. Kartanonkoski on myös hyvä esimerkki kansainvälisestä yhteistyöstä, jota kaupunkisuunnittelussa halutaan tehdä jatkossakin.

Asuntoalueiden ja julkisten tilojen lisäksi strategiassa on haluttu nostaa esille myös työpaikka-alueet, liikennealueet ja välitilat.
- Jos Aviapolis on puolillaan aaltopeltihalleja, sinne on turha yrittää saada huippuyrityksiä. Eikä rakentamattomilla tonteilla voi olla siellä horsmapeltoja, vaan ne on hoidettava tilapäisesti vaikka niittyinä. Kullbergin mukaan tilanne on tällä hetkellä Vantaalla se, että uudet alueet rakennetaan kunnolla, mutta varoja ei ole riittävästi olemassa olevien kunnossapitoon ja esimerkiksi teiden sekä puistojen hoitoon.
- Hyvä suunnittelu ja ympäristöstä huolen pitäminen maksaa itsensä takaisin pitkällä tähtäimellä, Kullberg uskoo.

Suomen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma hyväksyttiin joulukuussa 1998. Sen tarkoitus on parantaa rakentamisen laatua, edistää kestävää kehitystä ja lisätä avoimuutta. Jyväskylässä ja Oulussa kaupunkikohtaiset ohjelmat valmistuivat 2002. Helsinki, Turku ja Kuopio laativat parhaillaan omia ohjelmiaan. Vantaalla valmistelutyö aloitettiin 2004, kun maankäyttö- ja ympäristötoimi yhdistettiin. Työryhmään kuului kaupunkisuunnittelun, rakennusvalvonnan, kuntatekniikan keskuksen ja kaupunginmuseon edustajia. Vantaan kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi arkkitehtuuristrategian keskiviikkona, seuraavaksi sitä käsittelevät kaupunginhallitus sekä -valtuusto.

[Jape]

Täytyy sanoa, että Vantaa on näemmä Espooseen nähden ei niin vahvasta taloustilanteestaan huolimatta ottanut tehtäväkseen kohentaa kaupungin imagoa selvästi. "Maailman ainoan kaupungin tittelin saaneen moottoritien" (City -lehti) imago ei todellakaan ole tällä hetkellä helsinkiläisille kovin vahva, mutta jos into sitä parantaa todellakin on mitä se tämän perusteella on, niin parannusta sopii odottaa. Uskon, että toteutuessaan tuo Aviapolis torneineen, takseineen ja Marja-ratoineen päivineen tulee nostamaan Vantaan mainetta todella paljon.

On yksi asia mitä Vantaalla on, mutta Helsingissä ei - kyky ja halu kehittää kaupunkia merkittävästi.

[H.C.]

Täällä ei tosiaan ole paljoa varaa muuhun kuin parantamiseen, joten hyvä että asiaan on alettu kiinnittää huomiota. Monet paikat Vantaalla ansaitsisivat kyllä paljon paremman maineen, mutta koska ulkoasu on keskeneräinen ja karu, ei niitä pahemmin osaa arvostaa ellei niitä tunne. Esimerkiksi Myyrmäki: siellä on uskomattoman hyvä palvelutarjonta kaupallisista palveluista liikuntaan ja alue on hienolla tavalla suunniteltu niin että kävlykatuja pitkin pääsee lähes kaikilta asuinaleilta keskustaan ilman että yhtäkään suojatietä tarvitsee ylittää vaikka samalla liikenne etenee sujuvasti keskustan ympärillä. Junaratakin on saatu vedettyä alueen halki ilman että se kuitenkaan halkaisee alueen kahteen puolikkaaseen. Ainoa mitä sinne toivoisi olisi enemmän kunnon ravintoloita pitämään paikan elävänä myös myöhemmin illalla. Mutta eihän sitä kukaan siellä asumaton voi arvostaa kun siellä käydessään kiinnittää vaan huomion harmaisiin julkisivuihin ja laajoihin parkkipaikkoihin ja risukkoisiin "viheralueisiin" (ihme pöpeliköt siellä täällä) joita siellä ikävä kyllä vielä on. Kunnon kasvojenkohotus on todella tervetullut ja toibottavasti nyt tämän arkkitehtuuristrategian myötä aletaan toden teolla kehittämään näitä alueita. Hyvään suuntaan on kyllä muuten viime aikoina menty.

Huonolle maineelle täällä tosin lyötyy muitakin syitä kuin vain yleisilme, esimerkiksi se että suurin osa täällä asuvista ei ole syntyperäisiä Vantaalaisia, eikä kaupungilla siten ole paljoa puolestapuhujia - ns. Vantaalaisuus puuttuu, taloudellinen tilanne on todella heikko, ihan järkevät ja perustellut säästöt saavat turhaan negatiivista julkisuutta kun piloille hemmotellut asukkaat nousevat barrikaadeille kun kaupunki toteaa ettei ole taloudellisesti järkevää enää pitää kouluja joka kadunkulmassa vaan vähempikin riittää jne. Muuten taas moni asia täällä on paremmin kuin ulkopuoliset luulevat, kunnalliset palvelut (perusterveyshuolto, hammashoito, sossu...) toimivat huomattavasti paremmin kuin naapurikaupungeissa, työttömyys on alhaisempi kuin Helsingissä, aivan omassa luokassa olevat yrityspalvelut on tehty mahdollisimman helpoiksi Vantaalla toimivia yrityksiä varten ym.

Takaisin kuitenkin rojekteihin... Tässä nyt tämä jo aiemmin esittelemäni "vihreä" talo Myyrmäestä vielä, idän puoleinen julkisivu on valmistunut:


Ja tässä kuva vanhasta pitkään tyhjillään olleesta 2-kerroksisesta rakennuksesta Martinlaakson keskustassa. Purkutyö on vihdoin käynnissä ja pitkästä aikaa tämänkin lähiön ilme saa jotain muutosta kun tilalle tulee asuntoja:

[H.C.]

Vähän jatkoa edelliseen...

kuva on otettu ennen joulua. Nyt tämä rumilus on jo maan tasalla ja suuri osa siitä on kärrätty pois.

Tässä kun päätöksenteko on taas joulun ja muiden takia ollut hiljaista ei pahemmin mitään mielenkiintoista uutta ole Vantaalta noussut esiin, vielä odotellaan Myyrmäen keskustasuunnitelmia ja mannin laajennuksia, mutta törmäsin tällaisiin suunnitelmiin tulevaa Marja-Vantaata ja Kivistöä koskien:

Cityconilla ja Skanskalla on jo nyt yhteiset suunnitelmat rakentaa 100 000 m2 kokoinen Retail Park-tyyppinen MAXX Ostospuisto Kivistöä vastapäätä toiselle puolelle Hämeenlinnanväylää. Samanlainen hanke on suunnitteilla myös Tampereelle, ei ihan niin iso tosin, mutta tässä kuitenkin kuvaus konseptista:

MAXX tarjoaa yritysten käyttöön Suomen markkinoilla aivan uudentyyppisen, innovatiivisen ja laadukkaan toimintaympäristön, jossa asiakkaat viihtyvät pidempään. MAXX on markkina-alueensa suurin ja monipuolisin kodin ja vapaa-ajan kaupan sekä palveluiden keskittymä. Viihtyvyyttä lisäävät monipuoliset kahvila- ja ravintolapalvelut.

MAXX markkinoi aktiivisesti. Ostospuisto järjestää säännöllisesti asiakkaita kauempaakin houkuttelevia tapahtumia, näyttelyitä ja näytöksiä. Lisäksi paikallisille yhdistyksille ja yrityksille tarjotaan monia mahdollisuuksia tuoda osaamistaan ja palveluitaan esille. MAXX-ostospuistot toteuttavat ketjumarkkinointia, jossa toiminta ja teematapahtumat ovat markkinointikonseptin ydin.

Käytännöllisten liiketilojen lisäksi ostospuistoille tuovat lisäarvoa kauppakeskusta ympäröivät viheralueet, sekä istutuksin ja korotetuin jalkakäytävin toteutettu turvallinen pysäköintialue. MAXX-ostospuistojen toimintaympäristössä korostuvatkin vihreys ja luonnonmukaisuus.

lisätietoja ja kuvia sekä Vantaan että Tampereen hankkeista osoitteessa http://www.maxx.fi/index2.html

Ostospuiston ensimmäinen osa olisi tarkoitus saada valmiiksi jo vuonna 2008, eli samaan aikaan kun rataa vasta aletaan rakentamaan. Kaavoitusta ei ole vielä edes aloitettu eikä alueen osayleiskaavaakaan hyväksytty, mutta hyvä alku tulevalle tilaa-vievän kaupan keskittymälle jota sinne on suunniteltu.

[H.C.]

Kannistos kaavamuutos on saanut jonkin verran huomiota tällä Talossa, joten ehkä parasta että selitän asian kunnolla. Alue näkyy tässä ilmakuvassa paikassa jossa pelloille on rakennettu valmiiksi muutama katu:


Tiet ja muu kunnallistekniikka rakennettiin alueelle jo vuosia sitten kun silloinen asemaakaava oli hyväksytty. Syy miksei kaupunki vieläkään ole myynyt näitä tontteja on että kaupungilta vaaditaan erilaisten palvelujen tarjoaminen tiettyä asukasmäärää kohden ja näiden palvelujen tuomiseen alueelle ei Vantaalla ollut varaa. Nyt kaupunki haluaa muuttaa kaavaa niin että tonttitehokkuus nousee nykyisestä 0,20:stä 0,25:een. Tonttijakoa ei haluta muuttaa, ainoa asia mikä muuttuisi on se että tonteille saisi rakentaa 200-221 neliöisiä taloja kun nykyinen kaava sallii 160 - 175 neliöisiä.

Tätä siellä nyt vastustetaan vedoten siihen ettei Kannistoon haluta "kultapossukerholaisia" rakentamaan "ökytaloja". Vastustajien argumenteista paistaa läpi miten huonosti he ovat asiaan perehtyneet. Kaupunkia on myös syytetty siitä että kaavamuutosta olisi valmisteltu salaa asukkaiden selän takana, mikä ei todellakaan pidä paikkansa. Asiasta on informoitu todella hyvin ja hyvissä ajoin kaikkia osallisia ja kaupungin asukkaita. Vantaa tarvitsee parempia veronmaksajia ja rakennusoikeuksien nosto on mielestäni hyvä keino haalia lisää rahaa kaupungin velkoja peittämään.

Naurettavaa tässä vastustusvimmassa on vielä se että kaupungin suunnitelmissa on tehdä Kivistöstä suuri aluekeskus ensi vuosikymmenellä. Tämä tarkoittaa että Kivistön ja Kanniston kupeeseen nousee todella tiivis kerrostaloalue kauppakeskuksineen ja junaratoineen. Tuntuu oudolta että tämän valossa nyt edes kehdataan valittaa omakotitaloista.

[H.C.]

Tikkurilan Kehityskuva on valmistunut. Se määrittelee Tikkurilan suuralueen nykytilaa ja kehityksen suuntaa. Hyvä raportti jossa on osattu selvästi hahmottaa ne alueet jotka Tikkurilan suuralueella kaipaavat parantamista ja kehitystä ja hieno selonteko alueen vahvuuksista, heikkouksista ja tavoiteltavasta kehityssuunnasta. Tikkurilan suuralueeseen kuuluu itse Tikkurilan kaupungiosan lisäksi myös koko Keski-Vantaa ja suurin osa Aviapoliksesta. Toivottavasti samanlaisia kehityskuvia laaditaan myös muualle Vantaalle.

Lisäksi Kilterinmäen rakentamisohje ja lähiympäristösuunnitelma valaistussuunnitelmineen on julkaistu. Se määrittelee Myyrmäen eteläosaan tulevan uuden alueen ilmeen todella tarkasti. Paikanpäällä muurattua/rapattua, värikästä, omaleimaista ja korkeatasoista, laatoitettuja aukioita ja kävelykatuja, korkeatasoista valaistusta ym. korostaen.

Vantaan kaupunkisuunnitelun kevään suunnitteluojelma on myös hiljattain julkaistu, mutta sitä on luultavasti melko puuduttava lukea ellei tunne Vantaata kunnolla ja ole pidempään seurannut kaavoituksen etenemistä. Löytyy kuitenkin Vantaan kaupunkisuunnitelun sivuilta. Myyrmäen keskustasuunnitelmat näyttävät taas siirtyneen tuonnemmas, mutta monet merkittävät kaavat kuten SOK:n pääkonttori, Martinlaakson keskusta ym. ovat suunniteluohjelman tavoitteiden mukaan pian ajankohtaisia.

[H.C.]

Tässä vähän juttua joka oikeastaan kuuluu Helsingin puolelle, mutta koska se liittyy enemmän Myyrmäkeen kuin mihinkään mitä Helsingissä on laitan sen tänne.

Eli Helsingin ksv käsittelee torstaisessa kokouksessaan Honkasuon uuden asuinalueen suunnitteluperiaatteita joiden pohjalta asemakaavaluonnos laaditaan. Honkasuosta rakennetaan tiivis ja matala uusi asuinalue aivan Myyrmäen keskustan kupeeseen. "Tavoitteena on tunnistettava tiivis kaupunkikylä, jossa lomittuvat omakotitalot, kytketyt pientalot ja suurkorttelit" kirjoitti Vantaan Sanomat. Suunnitelmien mukaan myös Kehä II:n linjausta tulee suunnitella siten että se kulkee tunnelissa heti Vihdintien itäpuolella, Malminkartanon täyttömäen laajentamisesta luovuttiin. Alue tulee tosiaan olemaan osa Myyrmäen aluekeskusta ja vaikka siitä puhutaankin Malminkartanon (Helsinki) pohjoisosana, niin se kytkeytyy tiiviimmin Myyrmäkeen kuin olemassa olevaan Malminkartanoon. Alue kuuluu pk-seudun neuvottelukunnan nimeämään yhteiseen kolmen kaupungin kehittämisvyöhykkeeseen. Helsingin, Espoon ja Vantaan rajalle on suunnitelmien mukaan tulossa yli 10 000 uutta asukasta muutaman kilometrin säteelle kun tämän Honkasuon lisäksi myös Kilterinmäen (Vantaa), Kaivokselan (Vantaa), Kuninkaantammen (Helsinki), Uusmäen (Espoo) ja Painiityn (Espoo) uudet alueet rakentuvat. Siinä voivat sitten asioihin perehtymättömät vielä jatkaa Myyrmäen haukkumista lähiöksi, mutta totuushan on että tämä kehitys vahvistaa entisestään yhtä pk-seudun suurinta aluekeskusta. (että kyllä se vaan on hyvä paikka ).

Tässä kartta alueesta.
kartasta sen verran että Kilterinmäkeä rakennetaan, urheilupuiston kohdalla näkyvä metsä on poistettu rakenteilla olevan palloiluhallin tieltä, Myyrmäki ja Rajatorppa ovat Vantaata, Malminkartano ja Konala Helsinkiä ja tuleva Uusmäen asuinalue Espoota. Tässä kolme selkeästi eri kaupunkia siis

[H.C.]

Hakunilan ostoskeskuksen kaavoitus on alkanut, aikaisintaan uusi kaava tultaneen hyväksymään ensi vuoden keväällä, mutta tänään asiasta ilmeistyi osallistumis ja arviointisuunnitelma. Hakunilan keskustasuunnitelmasta olin saanut sellaisen kuvan että sinne tulisi joku ison parkkipaikan ympäröimä hypermarket-vetoinen liikekeskus jossa olisi mahdollisesti pari muuta pienempää kauppaa, mutta tämä mitä sinne nyt suunnitellaan on onkin aivan toista luokaa. Lahdenväylän ja Vanhan Lahdentien väliselle alueelle halutaan rakentaa kunnollinen uusi kauppakeskus jossa olisi liiketilaa 50 000 m2, verailun vuoksi Myyrmannissa on 3 kerrosta ja 120 liikettä, mutta "vain" 42 000 m2 vuokrattavaa liiketilaa. Tästä Hakunilan ostoskeskuksesta tulisi 2-kerroksinen ja lisäksi sen alle tulisi kaksi kerrosta pysäköintiä varten (kuten Myyrmannissakin). Se ulottuisi itäpäässä Vanhan Lahdentien yli yhdistyen Hakunilan nykyiseen keskukseen. Lisäksi Ostoskeskuksen eteläpuolelle kaavoitetaan samalla yhteensä 30 000 m2 asuinkerrostaloja jotka korkeimmillaan ovat 8-kerroksisia. Kaavamuutokseen sisältyy myös uusi huoltoasema ostoskeskuksen luoteispuolelle.
Havainnekuva:


Hakunila on pitkään elänyt aikamoista pysähtyneisyyden aikakautta ja itselläni kuva alueesta on ollut lähinnä semmoinen syrjäinen lähiö jossain idässä. Se on oman palvelualueensa keskus, muttei todellakaan ole ollut mikään seudullisesti merkittävä aluekeskus (IKEA tosin pari vuotta avasi sinne suomen suurimman myymälänsä, mikä on vähän tuonut valoa alueen tulevaisuutee). Nyt kuitenkin saattaa tilanne muutua täysin.

[H.C.]

Vielä vähän Tikkurilan keskustan kehittämisestä...
Tikkurilan keskustan kehittämiseksi järjestetään kaksi arkkitehtikilpailua, toinen koskee uusia kortteleita ja toinen maisemarkkitehtikilpailu keskuspuistoa, toria ja katuja. Kilpailut järjestetään Heinä-Lokakuussa ja niiden pohjalta sitten työstetään Tikkurilalle uusi keskusta. Kilpailu kuuluu osana Tikkurilan kehityskuvassa mainituista askelista paikan kehittämiseksi. Lisäksi kehityskuvassa mainitaan paikan kehittämisen tavoitteiksi mm. Jokiniemen (Radan itäpuoli, majakan ympäristö) liittäminen osaksi Tikkurilan keskustaa.

Tikkurilan ydinkeskustassa on tarkoitus säilyttää ihmisläheinen mittakaava, eli täydennysrakennukset ovat pääsääntöisesti korkeintaan viisi-kuusi-kerroksisia. Lämpimiä materiaaleja, kuten tiiltä, suositaan jatkossakin.

Jokiniemessä suunta on modernimpi.

-Rakennukset voivat olla reilusti korkeampia ja edustaa uuden ajan arkkitehtuuria.

Uudenmaanuutisissa jokin aika sitten haastateltu aluerkkitehti Lea Varpanen mainitsi sielläkin että Jokiniemestä tultaneen kehittämään selkeästi korkeampi ja modernimpi keskusta-alue kuin Tikkurilasta. Suunnittelu tulee tosin vasta myöhemmin ajankohtaiseksi. Nykyisin alue on lähinnä tyhjillään maan pilaantumisen takia (on tosin äskettäin saatu puhdistettua). Alueen perällä on muutama 90-luvulla rakennettu kylppärikaakelielementtitalo-umpikortteli.

Hyvältä kuulostaa sanon minä. Ehkei Majakka kohta enää olekkaan mikään maamerkki. (toiveajattelua )

Tikkurilan keskustan kehityskuvan 8 askelta:

1 keskusta ja Jokiniemi liitetään kokonaisuudeksi esim. Matkakeskuksen
avulla,
2 muodostetaan selkeästi rajattuja katu- ja aukiotiloja sekä katutilallisesti
vaihtelevia näkymiä,
3 toteutetaan suunnitelmallisesti korkeatasoisia asuinkortteleita,
jotka hyödyntävät erinomaisia joukkoliikenneyhteyksiä; laadun
määrittelyssä huomioidaan mm. monipuolinen asuntotarjonta,
kestävät materiaalit, kaupunkikuvallisesti tasokkaat julkisivuratkaisut,
liikenteeltä ja melulta suojatut pihatilat joissa pääroolissa
on ihminen,
4 joki liitetään osaksi keskustaa,
5 toteutetaan laadukkaita maanalaisia pysäköintilaitoksia; myös
maanpäällisten pysäköintilaitosten on täytettävä keskustan laatukriteerit,
6 suunnittelukilpailun kautta toteutetaan laadukas keskustapuisto,
joka palvelee eri käyttäjäryhmiä.
7 ihmisläheinen mittakaava säilytetään Tikkurilan ydinkeskus
tassa, Jokiniemessä tutkitaan modernin kaupunkikeskustan ratkaisuja
ja
8 ympäristön ajallinen kerroksellisuus turvataan.
Tikkurila on Vantaan hallinnollinen keskus. Tämän tulisi näkyä

Kaupungin vahvalla tahdolla pystyttiin toteuttamaan Kartanonkoski - rakentajien rimpuilusta huolimatta - ja toivottavasti näin käy myös Tikkurilassa

[H.C.]

Tossa aiemmin kirjoitin Honkasuosta ja laitan tähän Vantaa-juttuihin nyt vähän enemmän tietoa tästä Helsingin, Espoon ja Vantaan yhteisestä maankäyttövyöhykkeestä Myyrmäen ympärillä ja mitä siihen sisältyy.

Kuva alueesta:


Helsingin puolella Honkasuon suunnitteluperiaatteita siis lyödään lukkoon ja samalla tulevan Kuninkaantammen osayleiskaava on tullut nähtäville. Siinä missä Honkasuo on parin tuhannen asukaan asuinalue joka lähes täysin tukeutuu Myyrmäkeen ja vähän myös Malminkartanoon on Kuninkaantammi taas viiden tuhannen asukkaan itsenäinen lähiö johon tulee omat peruspalvelut (laajemmat palvelut haetaan tosin kyllä aluekeskuksesta). Honkasuosta siis tulee pientalovaltainen ja tiivis (pienkerros-, rivi- ja omakotitaloja), Kuninkaantammesta tulee myös melko tiivis-matala, mutta enemmän myös kerrostaloja ja työpaikkoja. Tässä vähän otetta tosta osayleiskaavan selostuksesta, joka antaa viitteitä siitä että tästä voisi tulla hyvinkin mielenkiintoinen lähiö:

Osayleiskaavaluonnoksessa ehdotettu kaupunkirakenne on urbaani ottaen huomioon alueen sijainnin esikaupunkialueella. Rakentaminen on esikaupunkialueiden nykyistä rakennetta tehokkaampaa, mutta korostaa huvila- ja puutarhakaupunkipiirteitä. Keskusta alueella rakenne viittaa myös keskiaikaisen kaupungin eloisuuteen ja struktuuriin. Tehokkaammin rakennettua keskeistä aluetta kiertää kaupunkipientalojen vyö.

Pääsääntöisesti alueen rakennusten materiaalin on ajateltu olevan kiveä. Monimuotoisuutta voidaan lisätä osoittamalla omiksi erottuvia korttelikokonaisuuksia rakennettavaksi myös puusta.

Kuninkaantammen alueella maaston muodot antavat mahdollisuuden toteuttaa myös rinnerakentamista.

Kuninkaantammen alueen rakentuminen monipuoliseksi ja toimivaksi huvilakaupunginosaksi on osayleiskaavaluonnoksen peruslähtökohta. Asuntorakentamisen kirjo kerrostaloista jopa “hartiapankkirakentamisen ” omakotitaloihin on osa osayleiskaavaluonnoksen ratkaisua. Näin voidaan tarjota eri asumismuodoille ja toteuttamistavoille mahdollisuuksia ja siten varmistaa myös kaupunkikuvallinen rikkaus. Alueen toiminnallinen ja rakenteellinen tiivistymä toreineen, palveluineen ja asukkaineen on keskustassa, joka on myös työpaikkojen keskittym ä. Keskittämällä kaupalliset ja julkiset palvelut asumisen ohella alueen keskustaan luodaan mahdollisuudet elävän kaupunkikeskustan syntymiselle.

Havainnekuva alueesta (umpikortteleita!! ):

Kartassa tuo luotessa kulkeva raja on myös Vantaan ja Helsingin raja. Hakuninmaan pientaloalue on tuon eteläpuolella ja sen asukkaat ovat jo esittäneet paheksuntansa tulevia kerrostaloja kohtaan. Toivottavasti tutustuvat suunnitelmaan vähän paremmin...

Sitten Espoon puolella Uusmäki tulee sinne Vihdintien länsipuolelle, Kehä II:n liittymän kupeeseen, siitäkin on tarkoitus tulla tällainen tiivis-matala ja arkkitehtikilpailun voittaneeseen suunnitelmaan voi käydä tutustumassa Espoon sivuilla täällä näin:
http://www.espoo.fi/paakirjoitus.asp?pa ... ;896;83533
tai
http://www.espoo.fi/xsl_ajankohtaista.a ... 2218;83226

Painiitty kuuluu myös tähän kehittämisvyöhykkeeseen, mutta tukeutuu kyllä luultavasti lähinnä tuonne Leppävaaraan, kuten kartasta näkyy - se on se lounaisin näistä alueista, Uusmäen eteläpuolella. Siitä on tietääkseni tarkoitus tulla pientaloalue.

Ja lopuksi Vantaan puolella, kuten olen jo aiemmin kertonut, niin Kilterinmäen rakentaminen kunnallistekniikan osalta on käynnissä ja ensimmäiset talot alkavat varmaan piakkoin nousta. Lisäksi Kaivokselassa Vaskipellon alue tulee jossain vaiheessa kasvamaan, kaavoitus on käynnissä, mutta siinä joudutaan odottelemaan Kehä II:n tarkempia suunnitelmia ja linjausta ennen kuin alueen toteutus tulee ajankohtaiseksi. Alueelle tulee lähinnä lisää kerros- ja rivitaloja kasvattamaan olemassa olevaa melko huomattavasti. Kuva 90-luvulla rakennetusta Vaskipellosta, joka siis on pieni alku tulevalle:





Tämä kehitys tietenkin kasvattaa kaupallisten palveluiden kysyntää Myyrmäessä, jonka vaikutusalueella pian asuu jo 100 000 asukasta. Hyvä olisi nyt lähteä sitten kehittämään myös julkisia palveluja yhteistyössa kaupunkien välillä. Esimerkiksi Vantaan puolella asukasmäärä ei merkittävästi tule lisääntymään Myyrmäen alueella, kehitys ympäristössä turvaa kaupallisten palveluiden säilymisen ja kasvamisen entisestään, mutta jotta myös julkiset palvelut saataisiin mahdollisimman hyviksi alueella niitä ei pitäisi rajoittaa turhan korkeilla kuntarajoilla. Kehitys luo yhä suurempia paineita uudistukselle.


Sitten vielä Myyrmäessä on 'mannin kupeeseen nouseva 9-kerroksinen kerrostalo päässyt n. puoliväliin:

Elementeissä ei pääosin ole julkisivua valmiina vaan lopullinen tulee olemaan rapattu. Alin kerros on luonnonkivi-pintainen ja sinne tulee kauppoja. Tossa kuvassa suoraan edessä taustalla näkyvä metsikkö on sitä aluetta jonne se Honkasuo rakennettaneen.

[H.C.]

YIT:n Twins on noussut paikkaamaan suuren aukon korttelissa Jokiniemessä Tiksin aseman itäpuolella

Tähän eteen nousee vielä toinen lähes samanlainen paikkaamaan tämän viimeisen aukon korttelissa:


Sisäpihakin on vielä täysin keskeneräinen ja kansi täynnä aukkoja, parannus tullee jahka se toinenkin rakennetaan:


itseasiassa sisäpihalta puuttuu aika paljon:

[H.C.]

Vantaan kaupunkisuunnittelulautakunta päätää 29.3 kumppanin valinnasta Leinelän jatkosuunnitteluun ja toteutukseen. 12 yritystä on esittänyt omat ehdotuksensa joiden perusteella sitten tehdään valinta. Tässä muutama esimerkki:

YIT Rakennus Oy / Arkkitehtitoimisto Ark´idea Oy ja Arkkitehtuuritoimisto Sopanen-Svärd Oy




YH-Suomi Oy / Arkkitehtiryhmä A6 Oy


VVO Rakennuttaja Oy / Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy


SRV Westerlund Oy / Arkkitehtitoimisto Larkas&Laine Oy


Sato-Rakennuttajat Oy / CEJ Arkkitehdit Oy


JM AB / VK Group Oy / Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy


Koko kokoelma kaikkine ehdotuksineen ja selostuksineen löytyy täältä:
http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti. ... 7613;41538

Täytyy todeta että varsin hyviä ehdotuksia jokainen, paha niistä on valita parasta. Mikä tahansa noista kelpais hyvin mulle

Leinelä on siis Kehäradan varteen tuleva uusi asuinalue joka täydentää Koivukylän aluetta. Sinne on tulossa yksi Kehäradan asemista.

[grendy]

On kyllä kiinnostavia ehdotuksia kieltämättä! En vaan oikeesti ymmärrä noita lasitaloja, toi Sato-Rakennuttajien ehdotus siis... Eihän tollanen talo voi toimia oikein missään käytössä jonne näkee ulkoa sisälle