Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Alakerrassa käydään jutustelua mielenkiintoisista rakennusprojekteista. Täällä ei välitetä korkeusennätyksistä vaan iloitaan myös pienemmistä rakennuksista ja vanhemmista arkkitehtuurin helmistä.
Avatar
tekijänä Tuliniemi
#55793
En ole varma mitä on tiivismatala, mutta mielestäni Oulun Intiön uudet rakennukset ovat melko tiiviit ja ainakin ne ovat matalia.
Kyseinen alue
StreetView
StreetView

Tosin tien toisella puolella on tyhjää tilaa.

Joka tapauksessa rakentaminen on ollut mielestäni onnistunutta. Aiemmin alueella oli ainoastaan Intiön kuutiot ja vanhat kasarmi rakennukset, aluetta on mukavasti täydennetty ja rakennukset ovat ulkonäkönsä puolesta Ok.
tekijänä hmikko
#55796
Tuliniemi kirjoitti:En ole varma mitä on tiivismatala, mutta mielestäni Oulun Intiön uudet rakennukset ovat melko tiiviit ja ainakin ne ovat matalia.
En ehkä pitäisi kauttaaltaan nelikerroksisia kerrostaloja matalina tässä mielessä, mutta hyvän näköisiä umpikortteleita nuo kyllä ovat. Noin napakasti kadun reunaan kiinni rakentaminen näyttää melkein häkellyttävältä tuolla paikalla.

Jonkun virallisen tiivis-matala -projektin sivuilla oli mainittu edellisten lisäksi tämmöisiä.

Länsiranta (StreetView), Porvoo. Tätä on foorumilla esitelty ennenkin, ja tämä on mielestäni uusien tiivis-matalien joukossa parasta pakassa, johtuen lähinnä urbaanista sijainnista, mutta myös toteutuksen laadusta. Kadutkin ovat suoria eivätkä lähiökiharoita. Saatan uskoa, että asunnoilla on sitten myös hintaa vastaavasti. Jokivarressa katutason pienissä liiketiloissa ei näytä olevan liiketoimintaa. Vastanneeko tämän hetken todellisuutta? Tilat näyttävät niin pieniltä, että niihin mahtuva toiminta on varmaan pysyykin pois jos hinta on kova.

Lehtovuori (Bing-ilmakuva), Konala, Helsinki. Jälleen kerran täysin yhdyskuntarakenteesta erillinen lämpäre jossain etäällä, Vihdintien varressa.

[Muokkaus-lisäys: Ramsinranta (StreetView), Helsinki. Pätkä tyyriimmän luokan lähiötaloja merenrannan lähettyvillä.]

Aurinkorinne (StreetView), Friisilä, Espoo. Vuonna 2000 pidetyn puuarkkitehtuurikilpailun tulos. Joukko isohkoja kytkettyjä omakotitaloja vähän tavallista tiiviimmin keskellä espoolaista metsää.

Pohtala (StreetView), Tampere. Kaksi pientä aluetta kytkettyjä omakotitaloja kaukana keskustasta. Toinen StreetView ja ilmakuva (Bing).

Karisto (StreetView), Lahti. Edelleen sarjasta pieni pläntti omakotitaloalueen perällä jossain kaukana.

Vantaa mainostaa Kehäradan uusien lähiöiden Leinelän ja Kivistön yhteydessä tekevänsä tiivis-matalaa. Heittoni siitä, että 15 vuoden takaiset kokeilut eivät olisi johtaneet mihinkään lienee siis väärä todistus, mutta kovasti kauas mistään kaupunkielämästä noita tehdään. Näkemälläni tiivis-matala -projektin sivulla ensimmäinen ohje suunnittelijoille oli "valitse keskeinen sijainti". Ei näytä monessakaan tapauksessa onnistuneen. Suomalaisessa systeemissä tietty tunnetusti täydentäminen on vaikeaa ja rakentamattomaan korpeen/pellolle tekeminen helppoa.
tekijänä harvimuuko
#55997
Olen itse suunnitellut tällaisen korttelimallin, jota voisi kokeilla näiden tiivismatala-projektien yhteydessä:

Korttelin koko on samaa luokkaa kuin kantakaupungissa. Kortteli on kaksikerroksinen umpikortteli. Kulmistaan se on pienkerrostalo ja sivuiltaan rivitalo. Kulmien pienkerrostaloissa on yksiöitä ja kaksioita yhdessä kerroksessa ja rivitaloissa perheasuntoja kahdessa kerroksessa. Talon ja kadun välillä on n. 5 metriä etupihaa autojen varastointia varten ja jotteivät ikkunat olisi ihan jalankulkijoiden nähtävillä. Sisäpihaa reunustavat perheasuntojen yksityispihat ja keskellä on yhteispiha.

Kuvitellaan tällainen kortteli, jonka mitat ovat 100 m x 100 m, talon ja kadun välillä 5 m ja runkosyvyys 12 m. (100 m - 5 m - 5 m- 12 m) x 12 m x 4 x 2 = 7488 m^2 Kun korttelin pinta-ala on siis 100 m x 100 m, saadaan korttelitehokkuudeksi 0,75. Monta kertaa suurempi kuin mihin Suomen rivitaloalueilla on totuttu.

Tehottomampi versio tästä on se, että kortteli on isompi (vaikka 10 ha?) ja keskellä on yhteispihan sijaan metsää. Silloin jokaisen takapihalla olisi metsää ja näkymät ikkunoista olisivat varmaan monelle miellyttävämpiä.

Eikö kukaan muu ole keksinyt tällaista korttelimallia? Ensimmäinen versio sopisi hyvin Pääkaupunkiseudulle, tehottomampaa versiota voisi kokeilla pienemmissä kaupungeissa, joissa tila ei ole yhtä kortilla.
tekijänä hmikko
#56000
Siis niinku jotenki tälleen (100 x 100 m kortteli):

Kuva

Piirsin tuohon 6 metriä leveän kadun. Tällöin ulkotila seinästä seinään kahden korttelin välillä olisi 16 metriä, eli vielä varsin väljä esimerkiksi edellä linkattuun Puu-Linnanmaan katuun verrattuna.
Avatar
tekijänä Clepe
#56003
100*100 metriä on aika epäoptimaalinen korttelikoko pientaloille. Ainakin kansainvälisissä erimerkeissä tehokkuus saadaan aikaan sillä että yhteispihaa ei ole, joten korttelista tehdään kapeampi. Noi etupihatkin ovat ainakin omasta mielestä aikamoista tilan haaskausta; julkisuvun voi olettaa olevan yli 6 metriä/talo joten se perheen auto mahtuu kadunvarsiparkkiin.

Toisaalta olen myös miettinyt sellaista ratkaisua että katupuoli olisi kapea ja täysin autoton, jolloin se tavallaan toimisi yhteispihana. Sitten takapihalla korttelin keskellä kulkisi kapea kuja jota pitkin autot ajettaisiin omalle pihalle. Asukkaat saisivat siis itse päättää käyttävätkö he sitä tilaa autopaikkana vai haluavatko isomman pihan. Hyötynä siis se että kadun yhteydessä ei haaskata tilaa pysäköintiin vaan pysäköinnin järjestäminen on asukkaiden omalla vastuulla. Lisäksi tässä voitaisiin potentiaalisesti kiertää pysäköintinormin nykyisiä säädöksiä sillä omakotitaloilta ei nykyisin vaadita paikkoja kun pysäköinti tapahtuu pihalla. Pitäisi piirtää tämä idea auki jossain vaiheessa.
tekijänä hmikko
#56004
Clepe kirjoitti:100*100 metriä on aika epäoptimaalinen korttelikoko pientaloille.
Juu, tuossahan on kulkureitit harvemmassa kuin nykyisillä omakotialueilla yleensä. Itse laittaisin ainakin kapean kevyen liikenteen väylän kulkemaan korttelin keskeltä.

Ulkomaisista historiallisista esimerkeistä tulee mieleen Kööpenhaminan Kartoffelrækkerne, jonka Jan Gehl muistaa mainita joka käänteessä. Alue on arvostetuimmasta päästä kaupungissa, tietysti osaltaan sijainnin ansiosta. Pihat ovat hyvin minimaalisia ja asuinkatujen väli lähempänä kolmeakymmentä kuin sataa metriä. Pituus vähän yli sata.

StreetView

Kuva
Avatar
tekijänä huopa
#56006
Tämä saattaa mennä jo vähän liian korkeaksi tähän matala-tiivis keskusteluun, mutta Kuopiossa on ihan kohtuullisesti onnistunutta korttelikaupunkia viiden kerroksen peruskorkeudella keskustan tuntumassa,tässä kaikki rakennukset alle 15 vuotta vanhaa rakennuskantaa:
http://binged.it/10vnB8F

myös saaristokaupunkiin oli onnistuttu luomaan matalaa ja tiivistä pätkää pienelle alueelle, en nyt vain löytänyt sopivaa kuvaa siitä. Pitää postata kunhan löydän. Tätä toki voisi olla enemmänkin Suomessa vastapainona pistetalo-parkkipaikka kehitykselle.
tekijänä harvimuuko
#56021
hmikko kirjoitti:Siis niinku jotenki tälleen (100 x 100 m kortteli):

Kuva
Kyllä, paitsi että kulmien pienkerrostalot ovat vain 2-kerroksisia ja niiden tarkoitus on sulautua julkisivultaan rivitaloon. Lisäksi myös noissa vasemmanpuoleisissa kulmissa pitäisi olla pienkerrostalot. Vai etkö vain jaksanut piirtää niitä?
Clepe kirjoitti:Ainakin kansainvälisissä erimerkeissä tehokkuus saadaan aikaan sillä että yhteispihaa ei ole, joten korttelista tehdään kapeampi. Noi etupihatkin ovat ainakin omasta mielestä aikamoista tilan haaskausta; julkisuvun voi olettaa olevan yli 6 metriä/talo joten se perheen auto mahtuu kadunvarsiparkkiin.
Laskemalla voi todeta, ettei se yhteispiha niin kauheasti tilaa vie. Jos edellä kuvatussa korttelissa yksityispihojen syvyys talosta katsottuna on 8m, yhteispihan kooksi tulee 50m*50m eli vain neljännes korttelista menee yhteispihaan. Silti se on yhtenäinen korttelilaisten kohtauspaikka ja luo alueesta paljon väljemmän tuntuisen. En loisi tuota 5 metrin väliä talolle ja kadulle vain siksi, että siihen mahtuisi auto, vaan myös yksityisyyssyistä. Asukas voi esim. istuttaa ikkunan eteen piikkipensaikkoa, jotteivät ulkopuoliset pääsisi koputtamaan ikkunaan.

Clepe kirjoitti:Toisaalta olen myös miettinyt sellaista ratkaisua että katupuoli olisi kapea ja täysin autoton, jolloin se tavallaan toimisi yhteispihana. Sitten takapihalla korttelin keskellä kulkisi kapea kuja jota pitkin autot ajettaisiin omalle pihalle. Asukkaat saisivat siis itse päättää käyttävätkö he sitä tilaa autopaikkana vai haluavatko isomman pihan.
Ihan varteenotettavalta tuokin kuulostaa. Tosin kävisikö tuossa niin, että etu- ja takapiha vaihtaisivat nimiään?
tekijänä bitterfly
#56025
Kadut kannattaa jättää kapeaksi, kannattaisi kiinnittää huomiota kevyenliikenteen väyliin, etupihat ovat turhia koska alimpiin kerroksiin voi sijoittaa toimitiloja tai yhteiskäyttötiloja. Yhteistä pihaa ei tarvitse olla noin paljon, osa taloista voi jatkua korttelin sisään.

Omat pihat eivät ole kovinkaan tärkeitä, paljon parempi on että yksi kokonainen kortteli uhrataan hyvin hoidetuksi puistoksi kaikkien iloksi.
Avatar
tekijänä Clepe
#56030
harvimuuko kirjoitti:
Clepe kirjoitti:Toisaalta olen myös miettinyt sellaista ratkaisua että katupuoli olisi kapea ja täysin autoton, jolloin se tavallaan toimisi yhteispihana. Sitten takapihalla korttelin keskellä kulkisi kapea kuja jota pitkin autot ajettaisiin omalle pihalle. Asukkaat saisivat siis itse päättää käyttävätkö he sitä tilaa autopaikkana vai haluavatko isomman pihan.
Ihan varteenotettavalta tuokin kuulostaa. Tosin kävisikö tuossa niin, että etu- ja takapiha vaihtaisivat nimiään?
Tota ajattelin itsekin, mutta en koe tätä ongelmaksi. Takakujan mittakaavaksi olen ajatellut vastaavaa kuin Huvilakatua ympäröivien kortteleiden kujia . Huvilakadun talot ovat toki pienkerrostaloja eivätkä sinänsä townhouseja, mutta mittakaavaltaan oikeastaan juuri sitä mitä tiivismatala on.

Filosofointia jatkaen ja pohdiskellen miksi townhouset eivät ole Suomessa lyöneet läpi, tuli mieleen myös suomalaisen kerrostalon tarina. Oikeastaan Euroopassa on valloillaan kaksi eri kerrostaloperinnettä. En tiedä tarkkoja alkuperiä mutta yksi päätyyppi lienee peräisin roomalaisesta insulasta ja toinen hansakaupungeista. Insulassa asui sekalaista väkeä hierarkisesti siten että rikkaat asui alakerroksissa ja köyhimmät vintillä. Tämä perinne levisi sitten Ranskan kautta Ruotsiin ja Suomeen 1700-luvulla kun Suomenlinnaan rakennettiin ensimmäiset kerrostalot. Jossain vaiheessa boheemit alkoivat viihtymään vinteillä ja sitten kun hissit ja sisävessat yleistyivät rikkaatkin alkoivat matkia näitä.

Hansakaupungeissa jossa kiinteistöverotus riippui julkisivun leveydestä kehittyivät kapeat kerrostalot. Ilmeisesti se että kauppialla ja käsityöläisillä oli tarve omalle kaupalle ja varastolle johti siihen että taloissa asui vain kauppiaan perhepiiri. Tämä perinne on sitten kehittynyt townhouseiksi ja levinnyt erityisesti Pohjanmeren ympäristöön ja siirtolaisten mukana Amerikkaan. Tämä asumismuoto on siis jäänyt täysin tuntemattomaksi täällä. Ehkä täällä filosofia on se että riitely taloyhtiössä on ok mutta rajanaapurin kanssa vähän pelottavaa jolloin pitää olla se hajurako omakotitalojen välissä?
tekijänä hmikko
#56102
Piirsin vertailun vuoksi harvimuukon korttelin kanssa samaan kuvaan mallin Kartoffelrækkerne. Mitat on veikkailtu Googlen satelliitti- ja StreetView-kuvista. Yksittäisen talon leveys on kuvassa vain 3,6 m ja runkosyvyys 10 m. Etupihan syvyys 3 metriä taitaa olla yliarvio. Takapihalla talojen välissä on 8 metriä, eli yhden talon takapihapläntti on 3,6 x 4 m. Kadun puolella seinästä seinään on matkaa 12 metriä. StreetView-kuvissa näkyy, että Kartoffelrækkernen kaduista osa ei ole ajettavissa autolla suoraa linjaa läpi, vaan mm. katupuita on istutettu lähes keskelle kaistaa. Liikenne on siis rauhoitettu aika lailla äärimmilleen.

Kuva
tekijänä slette
#56158
harvimuuko kirjoitti:En loisi tuota 5 metrin väliä talolle ja kadulle vain siksi, että siihen mahtuisi auto, vaan myös yksityisyyssyistä. Asukas voi esim. istuttaa ikkunan eteen piikkipensaikkoa, jotteivät ulkopuoliset pääsisi koputtamaan ikkunaan.
Kaupunkimaisuuden kannalta 5 metrin "autopaikkatila" on ongelma, ja lisäksi se pienentää sisäpihan kokoa (jolla on todellista käyttöä asukkaiden oleskeluun).

Yksityisyysongelma ratkeaa pitkälti perinteisten kaupunkitalojen tapaan sijoittamalla ikkunat niin korkealle, ettei niistä kurkita sisään tai muutenkaan häiritä.
Avatar
tekijänä Clepe
#56159
slette kirjoitti:Yksityisyysongelma ratkeaa pitkälti perinteisten kaupunkitalojen tapaan sijoittamalla ikkunat niin korkealle, ettei niistä kurkita sisään tai muutenkaan häiritä.
Tai vaikka verhoilla tai maitolasilla. Kaltereritkaan eivät välttämättä saa taloa näyttämään vankilalta, esimerkki Bostonista.
tekijänä hmikko
#56205
Myllykylä Helsingin Myllypurossa:

Kuva

Jonkun maininnan mukaan tuonne on valmistumassa 125 asuntoa. Omasta puolestani Myllypuron lähiömetsät voisi täyttää näillä vaikka kuinka laajasti.
Avatar
tekijänä Clepe
#56209
hmikko kirjoitti:Myllykylä Helsingin Myllypurossa:
Mä en kyllä laskisi tota tiivismatalaksi. Erillistaloissa menetetään jo paljon, mutta sitten katuverkko, hajurakometsät ja liikennevihreäkaistaleet saa ton alueen lopullisesti näyttämään ihan miltä tahansa omakoti/rivari-lähiöltä. Tolla suunnitelmalla saavutetaan suunnilleen Pakiloiden aluetehokkuus. Tonttitehokkuudeksi on säädetty 0,5 mutta sitten käytännössä varmasti alle puolet alueesta on tontteja joten aluetehokkuus lähemmäksi 0,2. Plussaa toki talojen suht urbaanista asettelusta katujen varsille. Kun tiiveyttä olisi saatu tuplasti lisää, tonne olisi saatu myös lähipalvelut. Alueesta lisää täällä.