Taloforum.fi

... jatkoa Raatihuoneenpuisto
Puiston laitaan pääjulkisivut merelle päin valmistui vuosi sitten uudet kerrostalot.
Asemakaavassa määrättiin taloihin arkadikäytävä pohjakerrokseen ja 4. kerros sisäänvedettäväksi, jotta talot sopeutuvat matalaan ympäristöön.
Lisäksi talot tuli rakentaa yhteen siten, että niiden välissä olisi lasinen talvipiha. Pohjoiseen merikaupunkiin haluttiin tuulensuojainen puolilämmin leikki- ja oleskelupiha.



Toteutuksessa kaavan tavoitteista on tingitty jokaisen kohdan osalta. Lopputulos on kuitenkin kohtalainen, ilman kaavan vaatimuksia rakentaja olisi hakenut vielä halvempaa toteutusta.
Lopputuloksen suunnittelusta vastasi Pekka Lukkaroisen arkkitehtitoimisto.

eskimo kirjoitti:Raatihuoneenpuisto
Kaupungin arvopuistoon luovutti taiteilija Kari Juva kuvapatsaitaan. Puiston status nousi huimasti, vaikka patsaiden omistusoikeus säilyi taiteilijalla.
Veistoksia on kaikkiaan 18 kpl. Osa töistä on pienoismalleja suuremmista tilaustöistä. Tässä upeita tyylinäytteitä.

Hienoja veistoksia ja kadehdittavaa suopeutta taiteilijalta Raahen kaupungin suuntaan!

eskimo kirjoitti: Pekka Lukkaroisen arkkitehtitoimisto.

Onks tää putiikki koskaan saanut aikaan mitään hyvää? Vika on tietysti suurelta osin tilaajassa, mutta tuo arkkitehtitoimisto tuntuu erikoistuneen tähän halventamiseen/huonontamiseen.

eskimo kirjoitti:... jatkoa Raatihuoneenpuisto
Puiston laitaan pääjulkisivut merelle päin valmistui vuosi sitten uudet kerrostalot.
Asemakaavassa määrättiin taloihin arkadikäytävä pohjakerrokseen ja 4. kerros sisäänvedettäväksi, jotta talot sopeutuvat matalaan ympäristöön.
Lisäksi talot tuli rakentaa yhteen siten, että niiden välissä olisi lasinen talvipiha. Pohjoiseen merikaupunkiin haluttiin tuulensuojainen puolilämmin leikki- ja oleskelupiha.

Toteutuksessa kaavan tavoitteista on tingitty jokaisen kohdan osalta. Lopputulos on kuitenkin kohtalainen, ilman kaavan vaatimuksia rakentaja olisi hakenut vielä halvempaa toteutusta.

Lähtökohdasta on jouduttu merkittävästi nöyrtymään. Erittäin hienosta kaupunkiarkkitehtuurista on vetäydytty asialliseen nykynormiin! Joka siis ei mikään huono ole. Raahen kaupunkikuvan kannalta vain sääli.

Tuo puolilämmin oleskelupiha on ollut ajatuksena mainio, luulen kuitenkin sen toteutukseen suhtaudutun jo valmiiksi skeptisesti?

Härkätori
Raahen kävelykatu sivuaa Härkätoria. Toria kehystävät tuulten tuivertamat sembramännyt. Puut ovat saaneet oksilleen iloiset kaamosvalot.

photo eskimo

Härkätori
Raahen vanha puukaupunki ulottuu vielä liikekeskustan ytimeen Härkätorin sivulle. Tätä korttelia ei ole suojeltu ja niinpä uutta liike/asuintaloa viritellään puutalojen paikalle.




Asemakaavan mukainen talo sisältää sisäänvedetyn kattokerroksen ja arkadin jalkakäytävän päälle.

suunnitelmat Arkkitehtistudio EMP Oy

Mun mielestä huomattava parannus alueen ilmeeseen. Nuo puutalot eivät ulkoasultaan eroa pohjois-suomalaisesta rautatien varren pientilallisen asumuksesta romuntäytteisine pihapiireineen.

terästä vanadiinia titaania kultaa
Raahelaisille tuli eilen toivottu päätös. Raahe valittiin Mustavaaran kaivosrikasteen jatkojalostuksen paikaksi.
Se tietää parin vuoden sisällä 300 milj. investointeja kaupunkiin ja 200 pysyvää suurteollisuuden työpaikkaa.
Sulatto rakennetaan Raahen satamaan kuvan mukaiselle mereltä vallatulle täyttömaalle - pari vuotta sitten valmiiksi saadun syväväylän viereen.

Rautaruukin terästehdas on uuden laitoksen naapurissa. Se käyttää pääosan sulatolta tulevasta raudasta ja osan vanadiinista, joka on malmin arvokkain tuote.
Vanadiinia tarvitaan erikoislujan teräksen valmistukseen. Titaanioksidi on sivutuote, jonka jalostusta kehitellään.
kuvalähde Raahen Seutu

Suomen DDR-tyylisen massiivisen rakentamisen aika 1970-ja 80-luvuilla loi maahamme vaikeasti korjattavaa asuntokantaa. Pesubetoni edusti ajan karua tyyliä, jossa ei sievistelylle ollut tilaa.
Betonijulkisivuja pidettiin ikuisina - betonihan kovettuu ensimmäiset 300-vuotta ja sen jälkeen pysyy staattisena vuosisatoja.
Kuvassa Raahen Seminaarinkadun kortteli, joka toteutettiin vielä 1980-luvulla 30-luvun Bauhaus -ideologian mukaisesti yhdensuuntaisin rakennusmassoin.
Tämän tarkoitus oli tuoda tasapuolisesti valoa kaikille ja päästävän vilvoittavat tuulet puhaltamaan piha-alueen läpi.
Saksan sisämaan ilmastossa tämä toimiikin, mutta suunnittelijalta unohtui, että pohjoisessa merikaupungissa tuulista ei ole pulaa.


Ajan arkkitehtuurin kukkaset vanhenivat aatteellisesti ennätysvauhtia eivätkä ne kelpaa uusille sukupolville.


Raahessa pohdittavana oli vaihtoehdot purkamisen/uudisrakentamisen tai saneeraamisen välillä. Ratkaisuksi valittiin rakennusten laajentaminen ylöspäin ja tällä saatavilla asuntojen myyntituloilla korjataan vanhat asunnot.


Havainnekuvat valtuuston joulukuussa 2013 hyväksymästä asemakaavan muutoksesta.


Asemakaava-aineisto Arkkitehtistudio EMP Oy

Eipä tuo paljoa auta, vaikka miten pintoja uusittaisiin tai rakennuksia korotettaisiin. Edelleen samalla kohti ne tulevat pysymään, poikittain tiehen nähden, parkkikenttinensä ja turhine nurmialueineen.

eskimo kirjoitti:Kuvassa Raahen Seminaarinkadun kortteli, joka toteutettiin vielä 1980-luvulla 30-luvun Bauhaus -ideologian mukaisesti yhdensuuntaisin rakennusmassoin.
Tämän tarkoitus oli tuoda tasapuolisesti valoa kaikille ja päästävän vilvoittavat tuulet puhaltamaan piha-alueen läpi.
Saksan sisämaan ilmastossa tämä toimiikin, mutta suunnittelijalta unohtui, että pohjoisessa merikaupungissa tuulista ei ole pulaa.

haha aika hauskoja nämä ideologiset suuntaukset josta ei ole oikeasti mytään hyötyä, enemmänkin haittaa. Tulee heti ensimmäisenä mieleen kerrostalo lähiöt joiden pihat on täynnä puita että asukkaat voivat kuvitellla asuvansa rauhallisessa metsässä jotta ihmisen mielisi pysyisi "tasapainossa" . Ihan niinkuin noiden kuvien talojen pihat.

Raahen tulevaisuutta tai kohtaloa mietitään nyt kaupungissa. Ilmassa on toivoa uusista innovaatioista ja markkinoista.
Kuuluvimmat äänenpainot kuullaan peräpohjolaisen mielenlaadun synkistelystä uskoen kaupungin tyhjenevän.


Perämeren toisella rannalla Luulajassa iloitaan vilpittömästi Rautaruukin kaupasta.


kuvat eskimo, Wikimedia ja Norrbottens Kuriren

Raahen kultakaivos
Hallitus teetti Suomen kaivoksille stressitestin ympäristöasioiden hoidosta. Raahen kultakaivos selvisi testistä hyvin. Kuitenkin kullan hinnan pudottua kaivoksen tuotto on ollut negatiivista.
Selvitystilassa oleva kaivosyhtiö etsii uusia ratkaisuja malmin käsittelyyn. Myös kaivoksen myynti on mahdollinen.


Kävelykadulla on odottava tunnelma. Seudun suurhankkeet etenevät tuskastuttavan hitaasti kulissien takana.


Metalliteollisuuden jatkojalostus paikallisilla konepajoilla elää eri suhdannevaihetta.
Norjan öljyporauslautoille viedään räätälöityjä terästuotteita niin paljon kuin ehditään tekemään ja tilauskirjat ovat täynnä vuosia eteenpäin.
Konepajat laajentavat tilojaan ja etsivät työntekijöitä. Sanomalehti Raahen Seudun etusivu:

.... energiakaupunki
Fennovoiman ja Toshiban yhteistyö ajautui kiville. Havainnekuvat näyttävät mitä muutosta tapahtui matkan varrella. Ensimmäinen visio ilman laitetoimittajaa:

kuvat Fennovoima Toschiba Rosatom
rajaukset ja värikorjaukset eskimo