Taloforum.fi

[hmikko]

Hesari aiheesta: Monttu ammottaa tyhjyyttään keskellä Tapiolaa: 12-kerroksisen tornitalon pitäisi olla kohta valmis, mutta töitä ei ole vielä edes aloitettu

[veka]

Nyt selitykset viivästymiselle kuulostavat ehkä entistäkin epämääräisemmiltä, jolloin arvelut firman kantokykyluokituksen riittämättömyydestä vain kasvavat. Tässä tilanteessa saattaisi olla fiksuinta mahdollisimman suuri avoimuus. Tärkeintä ei enää ole suunnnitelmien viilaaminen, vaan asiakkaiden luottamuksen palauttaminen. Heillä on sentään käsillä elämän merkittävin taloudellinen päätös. Toivotaan kuitenkin, että Feeenix saadaan uudestaan siivilleen, mahdollisimman pian.

[arkkinikkari]

Itse en pidä mitenkään uskomattomana, että suunnittelua olisi tehty huonoilla lähtötiedoilla, ja sitten työmaan aloituskokouksessa käyty kuopassa katselemassa että siis mihin ne anturat oli tarkoitus valaa. Ja pistetty pohja takaisin piirustuspöydälle. Ja jos aiemman ennakkomarkkinoinnin perusteella on saatu dataa siitä, että kohteesta kiinnostuneilla ei ehkä sittenkään ollut tarvetta neljälle pysäköintipaikalle asuntoa kohden, niin kannatta sekin samalla pistää kuntoon jos kerran uutta lupaa joudutaan hakemaan.

Veikkaisin että koko Tapiolan keskustaprojektiin on aikanaan vedetty sen verran isolla pensselillä viitesuunnitelmaa, että erilaisia liitoskohtia joudutaan pala palalta toteutettaessa katsomaan moneen kertaan uusiksi.

Noloahan se toki on.

[Minniminni]

Kai tuollainen suunnittelussa tötöileminen (lue: tarkentaminen) kuitenkin varsin harvinaista on ja kuulostaa selittelyltä? Resurssit varattu ja pitäisi ruveta lapiota lyömään, niin todetaankin suunnittelussa tuollaisen mittaluokan käppiä. Jos ei muuta niin todella kalliiksihan tuo tulee.

Voisi kuvitella Espoon kaupungin tiedottaneen varsinkin noiden median juttujen jälkeen kansallismaiseman kohtalosta.

[hmikko]

HS: Voiko Tapiolan Ainoa pärjätä kauppakeskusten kilpailussa? Laajennus aukeaa torstaina, sekavat kulkureitit poistuvat

Luemma sisustuksessa on panostettu viihtyisyyteen ja vihreyteen. Saapi nähdä, miten kauan intoa (rahaa) piisaa viherkasvien hoitamiseen. Takavuosina aika monesta vastaavasta paikasta nämä siivottiin muutaman vuoden jälkeen pois. Toki nyttemmin uusissa kauppakeskuksissa ja hypermarketeissa on ollut varsin kasviton linja muutenkin.

[Metropolitan]

Kävin illalla paikan päällä Ainoassa. Yleisilme sisällä on vaaleine sävyineen ja design-yksityiskohtineen selvästi fiinimpi kuin muissa viime aikoina avatuissa ostareissa. Tätä ei ole tehty hipsterin vaan Tapiolan ja Westendin keskiluokan makuun. Vaalea ja linjakas yleisilme viherkasveineen istuu Tapiolan puutarhakaupungin ideaan. Avajaisiltana kahdeksan jälkeen käytävät tosin tuntuivat suorastaan väljiltä verrattuna Triplan liukuportaisiin jonottamiseen. Nämä avajaiset jäivät Triplan varjoon, eivätkä pääkaupunkiseutulaiset taida jaksaa käydä uuden ostarin avajaisissa joka viikko. Ainoan tunnelma olikin Triplan kaoottisen kansanjuhlan jälkeen miellyttävän seesteinen, vaikka en ostoskeskusympäristöjen suurin ystävä olekaan. Toivottavasti asiakkaita kuitenkin riittää pitämään putiikit pystyssä, kun komea investointi on kerran tehty.

Matka metrotunnelin uumenista päivittäistavarakauppojen luo tuntuu pitkältä ja mutkikkaalta, vaikka kompleksin sisällä opastetun reitin varrella ilahduttaakin harvinaisen elegantti bussiterminaali. Julkisivun reikäisten betonielementtien taustalla valaistus luo eloa katukuvaan pimeänä vuodenaikana. Kannattaa muuten käydä Ainoan katolla kerrostalojen pihakannella katsomassa maisemia. Sinne pääsee Länsituulen ja Kirjokannen kulmasta portaita tai hissillä suoraan kauppakeskuksesta.

[foo42]

Paikallisena asukkaana todettakoon tuolla katolla käymiseen kuitenkin että kuudennen kerroksen toistaiseksi vasta toiselta puoleltaan valmis piha (hississä PK, vaatii avaimen mutta kyllähän sinne pääsee "vahingossa" asukkaiden kyydissä) on taloyhtiöiden yksityispiha. (Ihan hirvittävän helposti asukkaat eivät närkästy, mutta silti...) Lasikoppi kauppakeskuksen keskushissien ympärillä on tosin siinäkin kerroksessa kauppakeskuksen hallinnoima, kuten myös nyt puolikas, mutta ensi vuoden alkupuolella kolmen uuden asuinkerrostalon kanssa valmistuva ostoskeskuksen päällä neljännessä kerroksessa, ja osittain asuinrakennusten alta kulkeva rakennuksen ympäri kulkeva "lenkkireittikin."

Mitä Ainoan viherelementteihin tulee, Ainoa on ainakin pitänyt niistä kiinni vuoden 2017 toisen vaiheen avajaisista asti. Kasveja on toki uuden osan myötä paljon enemmän hoidettavaksi...

[Metropolitan]

Paikallisena asukkaana todettakoon tuolla katolla käymiseen kuitenkin että kuudennen kerroksen toistaiseksi vasta toiselta puoleltaan valmis piha (hississä PK, vaatii avaimen mutta kyllähän sinne pääsee "vahingossa" asukkaiden kyydissä) on taloyhtiöiden yksityispiha. (Ihan hirvittävän helposti asukkaat eivät närkästy, mutta silti...) Lasikoppi kauppakeskuksen keskushissien ympärillä on tosin siinäkin kerroksessa kauppakeskuksen hallinnoima, kuten myös nyt puolikas, mutta ensi vuoden alkupuolella kolmen uuden asuinkerrostalon kanssa valmistuva ostoskeskuksen päällä neljännessä kerroksessa, ja osittain asuinrakennusten alta kulkeva rakennuksen ympäri kulkeva "lenkkireittikin."

Olemme klassisen kaupunkitilaan liittyvän problematiikan äärellä. Taloyhtiöiden piha-alueista käydään rajanvetoa puolijulkisen ja puoliyksityisen kaupunkitilan välillä. Käsittääkseni Suomessa taloyhtiöiden pihat, mukaanlukien tämä pihakansi, ovat lähtökohtaisesti puolijulkista tilaa. Piha-alueella saa siis kuka tahansa kulkea vapaasti, kunhan ei käyttäydy häiritsevällä tavalla. Tämä on mielestäni arvokas kaupunkiympäristöä määrittävä sekä eri osapuolten väliseen kunnioitukseen ja luottamukseen pohjautuva periaate, josta on syytä pitää kiinni. Kaupunkitilan rajoittaminen yksityisalueiksi on huomattava ongelma monissa maailman suurkaupungeissa.

Suomessa saa kulkea myös sellaisen taloyhtiön pihan poikki, jossa on kulku kyltillä kielletty. Tämän ohjeen voi jättää noudattamatta ilman sanktiota. Kyse on sosiaalisista normeista. Jää kunkin itse harkittavaksi, onko kiellon noudattamatta jättämisestä aiheutuva haitta muille suurempi kuin haitta itselle. Mielestäni on lähtökohtaisesti hyveellistä olla laittamatta kulkua rajoittavia kylttejä puolijulkiseen kaupunkitilaan, mutta ymmärrän niiden merkityksen häiriökäyttäytymisen kitkemisessä.

Minulla ei ole muistikuvaa, oliko kyseisellä pihakannella yksityisalue-kylttiä. Mainittakoon kuitenkin, että kadulta pihakannelle nouseva kutsuvan leveä portaikko muistuttaa olemukseltaan lähes julkista katutilaa, vaikka ei sitä loogisesti ole osana kauppakeskuskompleksia. Kuljin takaisin kauppakeskukseen hissillä, jolloin kulkua ei ollut estetty. Aion vastedeskin käydä katsomassa kiinnostavia taloyhtiöiden piha-alueita hyvällä omallatunnolla, ja kannustan muitakin pitämään kaupunkitilan hallussaan ja löytämään näin uusia katselukulmia elinympäristöömme. On itsestäänselvää, että niin kaupunkilöytöretkeillessä kuin muutenkin kulkiessa on tärkeää ottaa huomioon ja kunnioittaa kaikkia muita, joiden kanssa kaupunkitilan jaamme.

Haluan vielä sanoa onnittelut uudesta kodista komeilla maisemilla päheän kauppakeskuksen ja joukkoliikenneterminaalin päällä! Tervetuloa Taloforumiin!

[foo42]

Ovissa kuudennen kerroksen tasolle tulevien portaiden varrella ja keskushissinkin ovissa on maininta yksityisalueesta ja kameravalvonnasta, joskin se on ainakin keskushissistä poistuttaessa helppo olla huomaamatta. Sinällään satunnaisista kävijöistä ei ole suurempaa ongelmaa pihan korkeuden (pitkä matka portaita ja avaimen tarve hisseissä) takia, kun kenelle tahansa ei-asukkaalle alue on kulkureittinä paljon muita vaihtoehtoja hankalampi. Kunpahan tulee vain mieleen että joku voi keksiä alkaa viettää aikaa katon päällä olevilla penkeillä, sinne kun vie kuitenkin kauppakeskuksen hissi. Toisin kuin Redin kattotasanne tai Ainoan edustalla oleva Tuulikinsilta, kyseessä ei ole kuitenkaan täysin julkinen oleskelualue eikä osa kauppakeskusta. (Mutta kuten sanoin, saman rakennuksen neljännen kerroksen ympyräreitti toisaalta on osa kauppakeskusta!)

Itse muutin tuonne lähinnä julkisten yhteyksien ja lyömättömän lähellä olevien palveluiden takia. Enpä tosin siinä vaiheessa aivan tajunnut että vaikka Tapiolan keskuksessa oli ollut isoja monttuja puoli ikuisuutta, uudistusprojekti taisikin olla silloin vasta puolessavälissä...

[hmikko]

Espoon teatterin arkkitehtuurikilpailu ratkaistiin viime helmikuussa. Näemmä se on mennyt täällä kommentoimatta. Teatterille varatusta omasta tontista edesmenneen Vesiputoustalon vieressä on siis luovuttu ja teatteri päätetty rakentaa olemassa olevan Kulttuurikeskuksen laajennuksena. Suunnittelukilpailun voitti Verstas Arkkitehtien "Uusikuu".

Kulttuurikeskuksen ja Kulttuuriaukion arkkitehtuurikilpailun voittaja on Verstas Arkkitehtien Uusikuu (espoo.fi, 25.2.2019)

Tämän päivän Hesarissa on mielipidekirjoitus, jossa valitetaan, että laajennus ja teatterin sisäänkäynti pilaavat Kulttuurikeskuksen nykyisen pääsisäänkäynnin.

HS: Lukijan mielipide: Espoon kulttuurikeskusta Tapiolassa ei saa tärvellä

[tissot]

Sisäänkäynnissä voi ehkä olla joku pointti vanhalta kulttuurikeskuksen johtajalta. Sinäänsä onhan nykyisessä kulttuurikeskuksesssa jo nyt yhdistetty sisäänkäynti kaikkiin palveluihin saleista, musiikkiopistoon ja kirjastoon.

Mutta nuo höpinät kulttuuriaukion pilaamisesta, sekä uuden sisäänkäynnin ja ulko­terassin tuomisesta keskusaltaan puolelle olevan "mahdottomia" ovat juuri niitä pahimpia Tapiolan Killan höpinöitä millä Tapiola pidetään sillä kuoleman tiellä mihin se lähti 90-luvun lopulla. Elämän tuominen hienolle keskusaltaalle (nyt kun sen palauttamisesta on myös viimein päätytty) puolelle on juuri sitä mitä Tapiola kaipaa.
Kulttuuriaukiohan on juuri nyt eloton harmaa parkkipaikka. Mitä pilaamista siinä on?

[arkkinikkari]

Sisäänkäynnistä voisi sanoa vielä sen verran, että aiemmin kulttuurikeskuksen sisäänkäynnin yhteydessä ollut yhteispalvelukeskus on jo muuttanut ainoaan, eli yksi niistä vakiintuneista toimijoista on jo poistunut. Lisäksi jos kirjastolle rakennetaan uusi sisäänkäynti, jää nykyinen aula teatterin ja musiikkisalien käyttöön. Mikä on ihan hyvä, sillä kirjastoon kulku on ollut jo nyt vähän erikoinen sokkeli aulan ja kahvilan läpi.

[hmikko]

Jo talon arkkitehdin, ­Arto Sipisen tekijänoikeudet luomukseensa sekä talon tuleva suojelupäätös tekevät nämä muutokset mahdottomiksi.

Tuo on kyllä äkkiseltään perin kumma ajatus, että arkkitehdin tekijänoikeudet estäisivät rakennuksen muuttamisen. Tekijänoikeudet ovat mun ymmärtääkseni suunnitelmaan, ei rakennukseen, ja arkkitehtuurissa mallisuoja kopioimistakin vastaan on käytännössä olematon. Suojelu on sitten asia erikseen, jos semmoisesta päätetään.

[foo42]

Mutta nuo höpinät kulttuuriaukion pilaamisesta, sekä uuden sisäänkäynnin ja ulko­terassin tuomisesta keskusaltaan puolelle olevan "mahdottomia" ovat juuri niitä pahimpia Tapiolan Killan höpinöitä millä Tapiola pidetään sillä kuoleman tiellä mihin se lähti 90-luvun lopulla. Elämän tuominen hienolle keskusaltaalle (nyt kun sen palauttamisesta on myös viimein päätytty) puolelle on juuri sitä mitä Tapiola kaipaa.

Neljännesvuosisadan Tapiolassa tai ainakin sen välittömässä ympäristössä asuneena en ole voinut välttyä mielikuvalta että millä tahansa kriteerillä täydellisen tavoittelu on usein edes kelvollisen saavuttamisen suurin vihollinen, ja että Tapiolan elinvoimaisuuden kannalta sen suurimmat viholliset ovat olleet paradoksaalisesti Tapiolan Kilta, SAFA ja erilaiset rakennusten suojeluun liittyvät virastot. Erityisesti Arkkitehtiliiton suhtautuminen omaan ammattikuntaansa seuraavana Jumalasta ylöspäin ja siihen liittyvät luovuttamattomat ja ikuiset erioikeudet kontrolloida kokonaisten kaupunginosien elinmahdollisuuksia on alkanut sapettaa.

Uskon että niin Killalla kuin Arkkitehtiliitollakin on olemassaololleen tarkoitus ja ne ovat saaneet myös positiivista sen avulla aikaan, mutta pitäisi ymmärtää myös se ettei koko muu maailmankaikkeus voi tanssia heidän usein sekä kapeamielisten että toisinaan myös kuppikuntaisuuden kautta vahvasti harhaisten ajatusten mukaan. Liian maaninen suhtautuminen Tapiolan historiaan on ajanut nyt jo kaksi "historiallisesti tärkeää" Tapiolan rakennusta, nimittäin uimahallin ja Heikintorin joko suoraan tai epäsuorasti pois käytöstä tai henkitoreisiin. Työikäisenä ts. paljon Tapiolan alkuvaiheiden jälkeen syntyneenä nykytapiolalaisena minun on hiukan hankala nähdä sitä hyvää joka tässä on mahdettu saavuttaa.

[Minniminni]

Uskon että niin Killalla kuin Arkkitehtiliitollakin on olemassaololleen tarkoitus ja ne ovat saaneet myös positiivista sen avulla aikaan, mutta pitäisi ymmärtää myös se ettei koko muu maailmankaikkeus voi tanssia heidän usein sekä kapeamielisten että toisinaan myös kuppikuntaisuuden kautta vahvasti harhaisten ajatusten mukaan. Liian maaninen suhtautuminen Tapiolan historiaan on ajanut nyt jo kaksi "historiallisesti tärkeää" Tapiolan rakennusta, nimittäin uimahallin ja Heikintorin joko suoraan tai epäsuorasti pois käytöstä tai henkitoreisiin. Työikäisenä ts. paljon Tapiolan alkuvaiheiden jälkeen syntyneenä nykytapiolalaisena minun on hiukan hankala nähdä sitä hyvää joka tässä on mahdettu saavuttaa.

Vierailin Heikintorilla eilen. Rappio etenee. Roisit umpeen teipatut alimman kerroksen näyteikkunat leviävät ja näitä näyttäisi nyt olevan jo enemmän kuin käytössä olevia tiloja. Mitä tuolla tulee tapahtumaan?