Loistava ketju ja paljon hyviä ideoita!
Olen Fränkin kanssa oikeastaan täysin samoilla linjoilla kaikesta mitä hän tähän(kin) kirjoittaa.
(Edit: Paitsi lauttasatamien siirtämisestä Vuosaareen - never!!)
Tällaisen vuodatin Helsingin projektit -ketjuun kun siellä puhuttiin Keskuspuistosta, ja sopii mielestäni tähänkin erittäin hyvin:
Tällä hetkellä Helsinginkadun ja Nordenskiöldinkadun väliin jää Eläintarha-nimellä kulkeva "puistoalue", joka on liian hoitamatonta ja syrjässä kuuluakseen Töölönlahden hoidettuun kokonaisuuteen, ja toisaalta taas liian rakennettua ja meluisaa kuuluakseen Nördenskiöldinkadun pohjoispuoleiseen Keskusmetsään. Siksi siellä ei käyskentele ja vietä aikaa kukaan sillä tavalla kuin puistoissa yleensä käyskennellään ja vietetään aikaa, eikä sinne toisaalta lähdetä myöskään pyöräilemään, lenkkeilemään ja järjestämään peruskoululaisille suunnistusta niin kuin Keskuspuist... metsään. Lopputuloksena on enimmäkseen kuollut, hiljaisten mutta asfaltioitujen autoväylien pirstoma pusikkoalue, josta ei nyt oikein ota selvää, mitä se on. Vauhtitien varsi, Pohjoisen Stadiontien varsi ja Jäähallin parkkikenttä edustavat mielestäni sijaintiinsa nähden kerrassaan järkyttävää tilankäyttöä.
Pasilan sulauttamisesta (muuhun) kantakaupunkiin helpoilla, luonnollisilla kulkuväylillä olen marmattanut niin monessa ketjussa, etten jaksa mennä siihen nyt enempää.
Käpylä on alkanut herättää minussa intohimoja, varsinkin aseman ympäristössä ja radan varrella. Tuusulanväylää jos bulevardisoisi edes puoli kilometriä tai kilometrin - Asesepäntien liittymään asti - niin aseman ympäristön saisi aivan uudella tavalla käyttöön. Se varsinainen pullonkaula uskoakseni olisi ja pysyisi Mäkelänkadun ja Hakamäentien risteyksessä/liikenneympyrässä, eikä tämä pienen pätkän bulevardisoiminen juuri vaikuttaisi Tuuskin liikenteeseen. Maankäytöllinen hyöty raskasraideaseman kupeessa sen sijaan olisi melkoinen.
Panuntien varrelle sopisi hyvin ohut kaistale puista tiivismatalaa, joka massoittelultaan vastaisi tai "jatkaisi" viereistä Puu-Käpylää. Talot tulisivat aivan kadunvarteen kiinni, kaistale olisi ohut ja takapihoilta alkaisi Taivaskallion luonnonmukainen viheralue. Harjakorkeutta voisi hyvin varovasti nostaa asemaa lähetessä, jotta aseman kupeeseen jo ilmestyneet uudemmat bulkkitoimistot asettuisivat maisemaan luontevammin. Etenkin Panuntie-Kullervonkatu-Osmontie -kolmio on nyt pahasti vajaakäytössä.
Samaten Ilmalan varikon kohdalla Pääradan itäpuolelle jäävä viheraluekaistale on herättänyt kysymyksiä. Paikka tosin on sikäli hankala, että kaistaleen toisella puolella on aika herkkää ja idyllistä puutaloaluetta, joten mahd. täydentämisen pitäisi olla hyvin huomaavaista ja hillittyä. Ainakin aseman kupeeseen, Tuusulanväylän varteen saisi rakentaa, koska siitä on idylli on jo nyt kaukana.
Ilmalan aseman ympäristö on toinen vastaavanlainen paikka - oikein hieno "S-Bahn" asema jonka ympäristöä ei ole juuri ollenkaan hyödynnetty. Korkeusvaihtelut ja Hakamäentie liittymineen on siellä tietysti esteenä (jopa pahemmin kuin Tuuski ja Taivaskallio Käpylässä), mutta Radanvarsiraitin ja Ilmalanpolun ympärillä on ihan tasaistakin hukkaryteikköä - aivan suoraan asemasta seuraavana. Maaliikennekeskuksen alueelle muistan näheeni joskus suunnitelmia. Onkohan niistä kuulunut hetkeen mitään?
Sitten vielä
Paciuksenkadun varsi Meilahdessa. Kyseessä on sen verran vilkas väylä, että sen varsia on minusta hyvin turha pitää pusikkona.
Seurasaarentien risteyksen eteläpuolella voisi rakentaa minusta kadunvarresta aivan rantaankin asti, koska viereinen viheralue on sen verran massiivinen. Mitä tulee täydennysrakentamisen massoitteluun ja tyyliin, niin tässäkin pitäisi "jatkaa" sitä, mitä vieressä jo on - tässä tapauksessa Meilahden funkiskortteleita. Uusfunkistahan on Suomessakin jo ehditty nähdä (ensimmäisenä tulee mieleen Jyväskylä), ja minusta se on oikein hienoa.
Yleisesti:
- Selvemmät rajat rakennetun ympäristön ja viheralueen välille.
- Arkkitehtuurin ja massoittelun tulisi viitata siihen tyylisuuntaan, jota on naapurissa jo on; ei sitä, mitä elementtitehtaan tuubista tulee.
Täydennysrakentamisen suhteen täällä on minusta rämmitty pitkään aika pohjamudissa, joskin nyttemmin on alkanut näkyä vähän valoa tunnelin päässä (esim. Domuksen kortteli Leppäsuolla). Esim. Marian sairaalan tontille ja Rokkimäkin taakse (Mannerheimintien ja Nordenskiöldinkadun ristyksessä) pääsi kuin pääsikin putkahtamaan joskus 90-luvulla juuri sellaisia elementtipistetaloja kuin kaikkiin lähiöihinkin tuolloin, vaikka naapurissa on vanhaa, kunnollista kaupunkirakentamista. Varsinkin Rokkimäkin tapauksessa nämä pienet palat Meri-Rastilaa ovat aika hirveässä ristiriidassa viereisten komeiden funkiskortteleiden kanssa.