Taloforum.fi

Tämän päivän Hesarissa on Esa Saarisen mielipide, joka osuu ihan nappiin. Tähän voisi joku arkkitehti vastata...

"ETSIN YKSIÖTÄ uudesta talosta. Kaikki asunnot näyttävät olevan pohjaltaan samanlaisia: keittiökoneiden pitkä rivi ainoan huoneen pitkällä seinällä. Ei ole entisaikojen hyvää järjestelyä, jossa on pienoiskeittiö ja makuusoppi. Nykyajan yksiössä siis asutaan ”keittiössä”. Sama ongelma on kaksioissa. Kahdellekin riittäisi keittiösoppi. Tarjolla oli myös sadan neliön uusi huoneisto, jossa oli pitkä rivi keittiökoneita olohuoneen seinustalla – vain pönttö puuttui. Kummastusta herättää myös Kalasataman uusi terveyskeskus, jossa lääkärit on suljettu ikkunattomiin huoneisin"

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005751947.html

Arkkitehdeillä ei ole tämän kanssa mitään tekemistä.

Sitten vaan ostaan vanhaa asuntoa jos haluaa erillisen keittiön. En usko että kovin moni sellaista nykyään haluaa.

grendy kirjoitti:Sitten vaan ostaan vanhaa asuntoa jos haluaa erillisen keittiön. En usko että kovin moni sellaista nykyään haluaa.

Tuossa on kyllä vaihtoehtoja erillisen huoneen ja olohuoneen seinustan välillä. Yksin asuva nykyään harvemmin haluaa mennä erilliseen huoneeseen syömään, edes aamupalaa. Toisaalta näissä Saarisen mainitsemissa uusissa keittiö olohuoneen seinällä tekee muutenkin hankalasti sisustettavista yksiöistä vielä hankalampia, kun vapaata seinää ei ole juuri missään. Vielä 15 vuotta sitten tehtiin yksiöön oletuksena jollain lailla erotettu keittiö, siis vaikka työtasolla/kaapilla erotettu puoliksi avoin.

Terveyskeskus oli Saariselta yhden lauseen heitto. En tiedä, mitä talon käyttäjät ovat siitä mieltä. Arkkitehdeilla ei liene paljon valtaa asuntotuotannossa, mutta luulis olleen tuossa terveyskeskuksessa. Sen pohjaratkaisu on jokseenkin ensimmäinen laatuaan, ja tönö on suht iso Helinin konttorin työ.

Vapaa seinätila voi olla kortilla monen muunkin asian takia. Ikkunat voivat olla "liian isoja", ullakoilla suurin osa seinistä on vinoja jne. Ja tarkoituksella on tietysti unohdettu se, että uudiskohteen ostaessa kämppään pääsee vaikuttamaan lähes rajattomasti.

Terveyskeskuksessa (ja sairaaloissa yleensä) pyritään tekemään suuria runkosyvyyksiä, jotta välimatkat tilojen välillä olisivat pieniä. Kalasatamassa oman lisänsä tähän toi vielä ilmeisen ahdas tontti, joka on rakennettu ääriään myöten täyteen. Tällaisessa tilanteessa pitää sitten valita mitä tiloja priorisoidaan luonnonvalon kannalta: laitetaanko reunoille toimistot ja työtilat, vai potilastilat.

Ei yksikään arkkitehti tee ikkunattomia huoneita kiusallaan tai arkkitehtuurin vuoksi, ikkunattomat huoneet syntyvät monimutkaisen priorisointiprosessin tuloksena. Joskus voi käydä niinkin, että työhuoneita ei ole lainkaan alkuperäisessä arkkitehdille annetussa tilaohjelmassa, vaan työtilat on kaikki määritelty avokonttoriksi. Sitten joskus viime tipassa joku keksii että toimistohuoneita on pakko saada, kun talo on jo käytännössä valmiiksi suunniteltu. Tällöin yleensä ainoa ratkaisu on tehdä kopit rungon keskelle. Tai voitaisiinhan suunnittelu tietysti aloittaa alustakin, mutta siihen ei yleensä löydy maksajaa.

Erilliset pienoiskeittiöt pienissä asunnoissa taitaa olla nykyään lainvastaisia? Syyhän on sama miksi kylppärit on sen kokoisia että niihin voisi laskeutua lentokoneella. Minikeittokomerossa ei ole tilaa pyöriä pyörätuolilla. Toki ne voisi johonkin syvennyksen tapaiseen tilaan laittaa edes vähän pois näkyvistä, mutta se varmaan monimutkistaisi pohjaratkaisuja ja sehän on täysin kohtuutonta.

Itellä ei ole suurta ongelmaa tämän "keittiökoneiden pitkä rivi ainoan huoneen pitkällä seinällä" trendin kanssa varsinkaan pienissä kämpissä koska se on käytännöllinen ratkaisu, joskin tällaiset ratkaisut olisi aina parempia.

Enemmän tässä tullaan takaisin siihen oikeasti isoon ongelmaan että jokainen uusi asunto tulee tehtaalta aina sille markkinatutkimuksen mukaiselle keskivertoihmiselle.

Hesarin arviota Arkkitehtuurimuseon katsausnäyttelystä: Suomessa on menossa kiihkeä rakennuskausi, ja siksi Arkkitehtuurimuseon katsaus kahteen menneeseen vuoteen yllättää suppeudellaan

Juutuubissa Arkkitehtuurimuseon videot katsausnäyttelyn kohteista. Äänessä arkkitehdit.

Transport, 20 min
https://www.youtube.com/watch?v=xKAaUFnKai4

Saunas, 15 min
https://www.youtube.com/watch?v=fbW9sxDiUuU

...loput kanavalla https://www.youtube.com/channel/UCN_80o ... IVRqqe9WCg

Arkkitehtuurimuseon kanavan viikottaisista videoista neljä uusinta on Helsingin asuinrakentamista: Konepajan alueen Aleksis Kiven kadun uudet talot, Arabian keskuksen pikkutorni, Kampin senioritalo Baanan vieressä ja yksi Koirasaaren hanke Kruunuvuorenrannassa.

https://www.youtube.com/channel/UCN_80o ... d=0&view=0

Arkkitehtuurin finlandiaehdokkaat ovat jälleen julki.Listalta löytyvät Amos Rex (JKMM), Lastensairaala (SARC), Tiedekulma (JKMM), Tuupalan puukoulu (Alt Arkkitehdit) ja Lallukan taiteilijakodin peruskorjaus (Arkkitehtitoimisto Freese).

Voittajan valitsee ihmisoikeusloukkauksia tutkinut oikeushammaslääkäri, professori Helena Ranta.

JKMM jälleen mukana, tällä kertaa peräti kahdella rakennuksella. Amos Rex on periaatteessa aika vahva suoritus, mutta tällaiset kilpailut ovat aina vähintäänkin osittain poliittisia, eli veikkaisin Lastensairaalalle vahvoja voiton mahdollisuuksia.

Tässä vielä kuvat ehdokkaista:

Amos Rex:


Lastensairaala:


Tiedekulma:


Tuupalan koulu:


Taiteilijakoti Lallukka:

Tuupalan koulu on ehdolla myös Puupalkinnon saajaksi, ja ilmeisen vahvoilla ainakin mikäli uskomme yleisöäänestyksen tämänhetkisiä tuloksia. Oman äänensä voi käydä antamassa vielä lokakuun 21. päivään asti.

https://www.woodarchitecture.fi/fi/puupalkinto
https://www.woodarchitecture.fi/fi/puupalkinto/tulokset

arkkinikkari kirjoitti:Amos Rex on periaatteessa aika vahva suoritus, mutta tällaiset kilpailut ovat aina vähintäänkin osittain poliittisia, eli veikkaisin Lastensairaalalle vahvoja voiton mahdollisuuksia.

Enpä tiiä - 2015 tarjottiin tarjottiin säveltäjälle konserttitaloa, mutta Kaija Saariaho valitsi puukerrostalon. Nyt on tyrkyllä lääkärille lastensairaala, jossa kieltämättä on poliittista juhlittavaa kun on tehty lahjoitusrahalla lasten hyväksi ja kaikkee. Mun havaitakseni palkinnon valitsija voi kyllä toimia omista lähtökohdistaan itsenäisestikin, ja Ranta voisi semmoinen henkilö olla. Politiikkaa on tietysti aimo annos ehdokkaiden asettamisessa.

Itse en ole koskaan perustanut tyylistä, jolla Finlandia-palkinnon (alkujaan siis kirjallisuuden ja nyt myös arkkitehtuurin) saa valita yksi ainoa henkilö. Miksei voitaisi perustaa jotain useista ihmisistä koostuvaa mahdollismman puolueetonta komiteaa, joka valitsee voittajan? Ei Nobeleiden ja vastaavien jaossa yhdelle ole annettu rajatonta valtaa.

^ Se on pähkähullua kuin Matti Nykänen päättäisi yksin valtion ensi vuoden budjetista. Mutta jotkut hullut ajatukset näkevät jopa päivänvalon. Joskus tässäkin maassa sentään repäistään ja tehdään jotain hillittömän hölmöä. Tässä rumien rakennusten hikoiluhuone -maassa...