Taloforum.fi

[Pyöröovi]

Kun ollaan puhuttu kertaustyyleistä - mikä on kopiointia ja mikä on lainaamista - tuli netissä vastaan yksi esimerkki onnistuneesta vanhaa lainaavasta arkkitehtuurista.
Lontoossa viisikerroksinen rakennus, jossa on käytetty vanhoja tekniikoita, mutta hiukan modernimmalla otteella. Tosin rahaa on värmaan käytetty, mutta sillä on saanut onnistuneen rakennuksen.

Piti kommentoida, kun olen itse kävellyt ohi ja nimenomaan ihaillut kyseistä julkisivua. Rahaa on toki käytetty, mutta kovin tehokkaasti ja minimalistisesti. Suomessa ei juuri koskaan keskitytä näin pieniin yksityiskohtiin, vaan työ on pakko levittää laajemmalle, jolloin lopputulos on perin yksitoikkoinen ja karsittu. Reiluuden nimissä on tosin huomautettava Lontoon olevan myös täynnä surkeita toteutuksia ja ennemmin etsisin hyviä tekniikoita manner-Euroopan puolelta.

[arkkinikkari]

Mä tykkään kanssa. Vähän samanhenkistä tiilidetaljiikkaa on tulossa Oulunkylään kun As Oy Muurarimestari valmistuu. Tässä huomionarvoista se, että gryndaavana organisaationa on arkkitehdit itse, eli sekä taloudelliset että suunnittelulliset intressit ovat samoissa käsissä. Vaikka en itse ole mikään painovoimaisen ilmanvaihdon fundamentalisti, niin kaikin puolin kiinnostava kohde joka kertoo myös vähän siitä, mikä on mahdollista jos vain halutaan tehdä.



Tässä voisi taas kerran olla paikka uudisasuntokohteella päästä Finlandia-ehdokkaaksi.

[veka]

Tässä voisi taas kerran olla paikka uudisasuntokohteella päästä Finlandia-ehdokkaaksi.

Kannatan. Lisää tällaista.

[arkkinikkari]

Vähän kyllä arveluttaa noin jyrkkä katto tuollaisella paikalla. Vaikka siinä kuinka on lumiesteet, niin vähänkään lumisempana talvena, etenkin jos välissä sataa alijäähtynyttä vettä kuten esim. nyt on satanut, lumi tulee heittämällä yli esteestä ja on vaarallinen kaikille kadulla kävelijöille. Lumen pudottaminenkin vaatii aika moista kiipeilyosaamista, tai sitten pitää käyttää joka kerta nostinautoa kadulta.

Tuota kattoa tullaan vielä kiroamaan tulevina vuosikymmeninä.

[jfo]

Kai Helsingistä löytyy lumenpudotuksen osaamista vanhojen kiinteistöjen osalta, joten nostinautojen kustannukset (tai ihmisten päälle putoavien lumipaakkujen aiheuttamat korvausvastuut) lienee jo ainakin henkisesti diskontattu osaksi talon hintaa? Toki katon kulma näyttäisi olevan tosiaan jyrkempi kuin keskimäärin ja talo on suoraan tiessä kiinni, joten punakeltaiset varoituspuomit tulevat varmaan tutuksi.

[JamoL]

Laskettelussa on tullut tutuksi nyrkkisääntö ettei lumivyöryistä yleensä ole vaaraa yli 50 asteen jyrkkyisillä rinteillä, koska lumi ei pääse kertymään niille.

En tiedä onko tämä sovellettavissa tuollaiseen 70 asteen kattokulmaan, vai kertyykö johonkin kuitenkin jäätä joka humahtaa välillä alas?

[jfo]

Joka toinen vuosi jaettavan Mies van der Rohe -palkinnon ehdokkaat on julkistettu. 532 kohdetta 44 eri Euroopan maassa. Suomalaisen arkkitehtuurin kannalta mielenkiintoisia verrokkeja saattavat olla muut pohjoismaat, joten tässä nopea listaus kohteiden määrästä maittain:

- Suomi (10)
- Ruotsi (10)
- Norja (16)
- Tanska (17)
- Islanti (3)
- Bonus: Viro (8)

Näköjään nyt tammikuussa oli julkaistu shortlistille päässeet ehdokkaat.

Suomesta 2:
- Olympiastadionin perusparannus ja laajennus (K2S Architects / Arkkitehdit NRT, Sport & Leisure)
- Tikkurilan kirkko ja asuinkerrostalo (OOPEAA, Mixed use - Cultural & Social)

Tanskasta 2:
- Maltfabrikken (Praksis / VMB restoration Architects, Mixed use - Cultural & Social)
- Vadehavscentret (Dorte Mandrup A/S, Culture)

Norjasta 1:
- Vindmøllebakken (Helen & Hard, Collective housing)

Helmikuussa sitten finalistien ja huhtikuussa voittajan julkistaminen.

[Jary]

Vihdoinkin Yleltä kunnon artikkeli koko kansalle itse asiasta. Mukana myös oma keskustelupalsta, muistakaahan osallistua

https://yle.fi/uutiset/3-12493025

[Pyöröovi]

Olisin toivonut jutun etenevän hiukan eteenpäin klassisen arkkitehtuurin vaatimisesta ydinkeskustoihin. Totta kai voidaan mittavalla rahoituksella ja kilpailutuksella järjestää materiaalit, aikaa ja huipputyövoimaa kasaamaan hieno pytinki upealle sijainnille, mutta eipä tämä oikein ratkaise massatuotannon ongelmia. Mielestäni on mielekästä keskustella esimerkiksi rakentamisen muotokielestä, materiaaleista ja asuntojen koosta, jolloin suunnittelua ei turhaan rajata pelkän klassisen arkkitehtuurin koodiston mukaisesti. Nyt rakennuttajat voivat vain todeta, ettei koristeisiin ole varaa ja jatkaa hommaa ilman aikomustakaan muuttaa toimintatapoja. Samat tahot siis, jotka suunnittelukilpojen tuloksena toteuttavat ihan mainioita kortteleita.

[hmikko]

Vihdoinkin Yleltä kunnon artikkeli koko kansalle itse asiasta.

Jutun kuvasovitukset olivat minusta vähän turhan huonoja. Vanhojen helsinkiläisen talojen valokuvia oli sovitettu Tampereen katunäkymiin täsmäämättä perspektiivejä ja mittasuhteita kunnolla. Näytää lähinnä kuvakollaasilta. Varmaan varsinaiset renderit olisi ollut liikaa vaadittuna.

Jutussa ei oiken päästy pohjaan asti sen suhteen, että julkisivuarkkitehtuurin tyyli ei ole rakennuksen tilaratkaisuista riippumaton asia. Kuten Talossa on useasti todettu, esim. vanhojen jugend-rakennusten julkisivujen kauniita mittasuhteita on perin vaikea toteuttaa nykynormien mukaisella kerroskorkeudella, ja rakennusliikettä on vaikea saada tekemään korkeampia huoneita. Jne. Ja kun uuspikajugendia tehdään suomalaisena elementtituotantona, niin lopputulema on melko hirviä. Semmoinen oli muun muassa Katajanokalla onneksi toteutumatta jäänyt suunnitelma.

[TurkuCubed]

Turkulainen arkkitehtitoimisto Schauman Arkkitehdit liittyy täysimääräisesti ARCO Architecture Companyn omistukseen. Vuonna 1975 arkkitehti Frank Schaumanin perustaman toimiston nimi jää pikku hiljaa historian kirjoihin, mutta heidän kädenjälkensä jää elämään erityisesti Turun kaupunkikuvassa hyvin vahvasti. Toimiston töitä Turussa ovat mm. Majakkaranta, Fabriikki, Kirstinpuisto, TYKS:in Majakkasairaala sekä yhtenä näkyvimmistä uusi Börs hotelli kauppatorin laidalla. Schauman Arkkitehtien toimitusjohtaja Janne Helin mainitseekin Turun Sanomien haastattelussa Börsin hänelle henkilökohtaisesti tärkeimpänä tuotoksena.

ARCO laajenee Turkuun – Schauman Arkkitehdit osaksi Suomen suurinta arkkitehtitoimistoa

ARCO Architecture Company syntyi syksyllä 2021, kun Aihio Arkkitehdit, Arkkitehdit Soini & Horto sekä Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit yhdistyivät. Nyt ARCO vahvistaa asemaansa Suomen suurimpana arkkitehtitoimistona ostamalla Schauman Arkkitehdit Oy:n, joka toimii sekä Turussa että Helsingissä.

”Schaumanin osaaminen ja näytöt erityisesti sosiaali- ja terveysalan erityisrakennusten suunnittelussa, puurakentamisessa, isoissa kauppakeskushankkeissa ja sisustussuunnittelussa tuovat arvokkaan lisän ARCOn tarjontaan”, toteaa ARCOn toimitusjohtaja Sami Horto.

Vuonna 1975 arkkitehti Frank Schaumanin perustama Schauman Arkkitehdit työllistää nykyään noin 50 arkkitehtia ja arkkitehtuurin asiantuntijaa. Schauman Arkkitehtien toimitusjohtaja Janne Helinin mukaan nyt oli oikea aika yhdistää voimat ARCOn kanssa.

”Olemme jo vuoden seuranneet ARCOa ja nyt tuntuu todella hienolta olla osa sitä. Tämä on joukko, johon haluamme liittyä. Meillä on kasvupaineita, mutta Turussa on pulaa arkkitehdeistä. Miksi emme siis lähtisi kasvamaan ARCOn kanssa?” Helin toteaa.

ARCO haluaa olla kasvualusta kestävälle ja laadukkaalle arkkitehtuurille sekä alan parhaille osaajille. ARCO tarjoaa ainutlaatuisia uramahdollisuuksia arkkitehdeille uran kaikissa vaiheissa. ”ARCOlla tekijän kädenjälki näkyy työssä. Arkkitehtimme ovat yksilöitä, joiden vahvuuksia haluamme tukea tekijöiden, tiimien ja asiakkaiden yhteistyössä”, Sami Horto sanoo.

”ARCOn osaaminen ja leveämmät hartiat antavat aivan uudenlaisen mahdollisuuden vastata ilmastonmuutoksen ja kaupungistumisen kaltaisiin megatrendeihin, niin Suomessa kuin kansainvälisesti”, uskoo Janne Helin. ”Tunnistamme vastuumme, jonka äärellä toimimme päivittäin: rakennamme ympäristöä, joka on pysyvää pitkälle tulevaisuuteen.”

Schauman Arkkitehtien henkilöstö jatkaa toimintaansa Turussa ja Helsingissä. Yhdistymisellä ei ole henkilöstövaikutuksia. ARCOn tavoitteena on alusta asti ollut kasvaa, ensi vaiheessa Suomessa ja tulevaisuudessa myös sen ulkopuolella. ARCOn pääomistajan Intera Partnersin osaaminen ja resurssit mahdollistavat kasvun myös tämän yhdistymisen kaltaisin yritysjärjestelyin.

https://www.arco.fi/blogi/arco-laajenee ... toimistoa/

[veka]

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajan valitsee Anna Herlin

https://www.safa.fi/uutiset/arkkitehtuu ... ta-kertaa/

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon ehdokkaat on taas valittu. Ehdolla ovat:

- Ajurien talli Helsingin Punavuoressa. Vanhan tallirakennuksen peruskorjaus asuintaloksi.
- Chappe-taidemuseo Tammisaaressa
- Lauttasaaren kirkon peruskorjaus Helsingissä
- Päiväkoti Martta Wendelin Tuusulassa
- Tanssin talo Helsingissä

Arkkitehtuurin Finlandian ovat menneinä vuosina voittaneet:

2014 Puolan juutalaisten historiallinen museo (Varsovassa)
2015 Puukuokka-kerrostalo (Jyväskylässä)
2016 Keskuskentän monitoimirakennus Railo (Rovaniemellä)
2017 Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen peruskorjaus (Espoossa)
2018 Uusi lastensairaala (Helsingissä)
2019 Käpylän Käärmetalon peruskorjaus (Helsingissä)
2020 Olympiastadionin peruskorjaus (Helsingissä)
2021 Pääkirjasto Fyyri (Kirkkonummella)
2022 Yliopiston kirjaston peruskorjaus (Jyväskylässä)

Ensimmäinen 2014 palkinto meni Varsovan komealle uudelle museolle, mutta sen jälkeen ehdolle on fiksusti valittu vain kotimaan kohteita. Myös 2014 vahingon olisi voinut välttää, sillä ehdolla oli myös mm. Helsingin yliopiston kirjaston uusi päärakennus Kaisa-talo. Lopullisen valinnan tehnyt Sixten Korkman päätti kuitenkin toisin.

Sattuuhan näitä. Esim. 2019 oli ehdokkaana uusi keskuskirjasto Oodi, mutta voiton vei Käpylän Käärmetalon peruskorjaus. Päätöksen teki kirjailija Hannu Väisänen. Jostain syystä peruskorjaukset ovat viime vuosina pärjänneet hyvin. Minusta ne kuitenkin myös kertovat, ettei ehdolla ole mukamas ollut kovin kaksisia uusia rakennuksia.

Toivon totisesti, että valituksi tulee nyt jokin uusi rakennus. Esim. Lauttasaaren kirkko on mielestäni Suomen hienoimpia moderneja kirkkoja, mutta sen suunnittelivat Keijo ja Marja Petäjä 50-luvulla sekä sisustuksen Ilmari Tapiovaara, eivät nykyiset peruskorjaajat. Voittajan valitsee tänä vuonna Anna Herlin. 2017-palkinnon voittajalle nimensä antanut Koneen perustaja Harald Herlin on Anna Herlinin isoisän isoisä. Voittaja julkistetaan 2.10.

[arkkinikkari]

Mä olen näkevinäni Finlandia-palkituissa vähän enemmän yhteiskunnallista kommentaaria kuin "puhdasta" arkkitehtuurin arviointia. Esimerkiksi Lastensairaala ei mielestäni ole arkkitehtonisesti mitenkään erityisen kummoinen verrattuna Amos Rexiin, mutta kyllähän sairaat lapset ovat yhteiskunnallisesti keskeisempi rakennuksen käyttäjäryhmä kuin taide. En pitäisi erityisen ihmeellisenä jos tämän vuoden voittajaksi valikoituisi Martta Wendelinin päiväkoti, vaikka melko tavanomainen päiväkotirakennushan se on. Nyt olisi päiväkodin "vuoro".

Itse näkisin mieluusti selkeämmin temaattisen ehdokasvalikoinnin arkkitehtuurin Finlandiassa. Esimerkiksi kolmen vuoden kierrolla julkinen rakennus—asuinrakennus—peruskorjaus. Nyt menee hyvin erityyppiset kohteet turhaan vastakkain. Samalla palkinnon "arvo" kasvaisi, kun omassa sarjassa olisi mahdollista saada palkinto vain joka kolmas vuosi.

[jfo]

Ensimmäinen 2014 palkinto meni Varsovan komealle uudelle museolle, mutta sen jälkeen ehdolle on fiksusti valittu vain kotimaan kohteita. Myös 2014 vahingon olisi voinut välttää, sillä ehdolla oli myös mm. Helsingin yliopiston kirjaston uusi päärakennus Kaisa-talo. Lopullisen valinnan tehnyt Sixten Korkman päätti kuitenkin toisin.

2017 ehdolla oli Eliel Saarisen suunnitteleman, 1917-1919 valmistuneen Tarton Paavalinkirkon restaurointi sekä Kari Järvisen ja Merja Niemisen sen yhteyteen suunnittelema uusi seurakuntakeskus: https://www.arkkitehtuurinfinlandia.fi/ ... untakeskus

[hmikko]

HS: Itä-Helsinkiin nousi 1980-luvulla pieni kylä – Nyt se halutaan suojella

Kaupunki esittää Jan Söderlundin ja Sebastian Savanderin Jollakseen suunnitteleman pientaloyhtiön suojelemista SR-2 -merkinnällä. Arkkitehdit suunnittelivat myös alueen kaavan. Ympärillä oleville, tavanomaisempaa omakotitalorakentamista edustaville taloille esitetään keyvyempää suojelua. Jutun mukaan Söderlund asui taloyhtiössä itse muutaman vuoden.

Google Maps / satelliittikuva