Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Talot eivät ole kaikki kaikessa. Raideliikenne, puistoalueet ja muut kaupunkikuvalliset projektit saavat aikaan keskustelua täällä.
#100817
Se kartta oli kyllä rakennuksia, ei painotuotteita varten. Tuo Tikkurilan kartta ei vaikuta tutulta, mutta saattaa olla se. Varsinaisen värikartan verkkosivu ei näköjään enää edes toimi. Kertonee sekin jotain asian saamasta painoarvosta.
#100905
HS: Aalto-yliopiston uusi rakennus Väre on Finlandia-ehdokkaana, mutta opiskelijat pitävät tiloja täysin sopimattomina taiteen opiskelulle: Puutteet vaikuttavat opiskelijoiden mukaan jopa mielenterveyteen

Itse en ole rakennuksessa käynyt enkä tunne alan opiskelijoita, mutta näyttää tulevan kommenttia sen verran monelta käyttäjältä, että ihan turhana valituksena tuota ei voi ohittaa. Sikäli asiaa vois pitää merkittävänä, että Aalto-yliopiston pitäisi olla arkkitehtuurin opetuksen lippulaiva valtakunnassa. Onko suutarin lapsella kenkiä?
#100906
Rahastahan tuokin taas on vain kiinni, kuten arkkitehdin haastattelusta kävi ilmi. Hallitus vähensi rahoitusta, ja talosta tehtiin pienempi. Koska opiskelijoiden määrästä ei haluttu karsia, tilaa per opiskelija jäi vähemmän. Ja ensimmäisenä karsittiin juuri ne varastotilat ja narikat joista eniten valitetaan.

Avoimuudesta voi tietysti olla perustellusti montaa mieltä, mutta en mä sitä arkkitehdin piikkiin laittaisi; kyllä avoimuus on tullut tavoitteena tilaajalta.

Lisäksi tämä kohta artikkelista herätti ihmetystä:
Henkilökunnan tilat ovat Väreessä avokonttoreita, Mortti Saarnia kertoo. Tilassa on siis samaan aikaan useita opettajia, mikä hankaloittaa kahdenkeskistä kommunikaatiota opettajien ja oppilaiden välillä.

TAIDELUOKKIA ei rakennuksessa ole ollenkaan, opettaja kertoo. Tämä vaikeuttaa opettamista.

Sen sijaan Väreessä on kymmeniä erikokoisia neuvotteluhuoneita, joille ei ole löytynyt käyttöä, koska ne ovat yksinkertaisesti vääränlaisia. Tilat ovat enimmäkseen tyhjillään.

”Ne ovat todella pimeitä ja monet uskomattoman pieniä, vain muutamia neliöitä”, opettaja sanoo.
Miten talossa voi olla samaan aikaan liikaa pieniä neuvottelutiloja, mutta liian vähän tilaa kahdenkeskisiin neuvotteluihin?
#100907
arkkinikkari kirjoitti: 20.09.20 18:26 Lisäksi tämä kohta artikkelista herätti ihmetystä:
Henkilökunnan tilat ovat Väreessä avokonttoreita, Mortti Saarnia kertoo. Tilassa on siis samaan aikaan useita opettajia, mikä hankaloittaa kahdenkeskistä kommunikaatiota opettajien ja oppilaiden välillä.

TAIDELUOKKIA ei rakennuksessa ole ollenkaan, opettaja kertoo. Tämä vaikeuttaa opettamista.

Sen sijaan Väreessä on kymmeniä erikokoisia neuvotteluhuoneita, joille ei ole löytynyt käyttöä, koska ne ovat yksinkertaisesti vääränlaisia. Tilat ovat enimmäkseen tyhjillään.

”Ne ovat todella pimeitä ja monet uskomattoman pieniä, vain muutamia neliöitä”, opettaja sanoo.
Miten talossa voi olla samaan aikaan liikaa pieniä neuvottelutiloja, mutta liian vähän tilaa kahdenkeskisiin neuvotteluihin?
Itsekin kiinnitin huomioni tuohon kohtaan. Voi tietysti olla, että sekä opiskelijan että opettajan ajankäytön kannalta olisi tehokkaampaa, jos opiskelija voisi joustavasti piipahtaa yliopistolehtorin kanssa juttelemassa milloin tahansa sen sijaan, että molemmat sopivat ensin keskenään tapaamisajankohdan ja lehtori tekee tilavarauksen neuvotteluhuoneeseen, johon täytyy sitten vielä erikseen siirtyä. Vaikuttaa sellaiselta kohteelta, jossa kävelymatkaa voi helposti kertyä useita satoja metrejä päivässä. Monissa oppiaineissa professoreilla ja opettajilla on toki ennakkoon ilmoitettu viikoittainen tapaamisaika, jolloin erillisen tilavarauksen tekeminen ei ole iso juttu, mutta ehkä tällainen toimintamalli ei ole ollut ARTSissa tapana.
#102996
Tämän vuoden Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajaksi on valittu Kirkkonummen pääkirjasto Fyyri. Rakennuksen on suunnitellut JKMM ja valinnan teki filosofi Esa Saarinen. Muut ehdokkaat olivat Ylivieskan kirkko (suunnittelu K2S) ja Helsingin kaupunkiympäristötalo Kalasatamassa (Lahdelma & Mahlamäki). Ylivieskan kirkko on rakennettu viisi vuotta sitten tuhopoltetun, 1700-luvulla rakennetun puukirkon tilalle.

https://www.arkkitehtuurinfinlandia.fi/fi/uutiset/

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008302897.html

Kuva
jfo, veka, Pyöröovi tykkää tästä
#102997
Kun viimeisen ja ratkaisevan valinnan teki Esa Saarinen, kirjaston voittoa osasi odottaa. Oma suosikkini kolmesta finalistista oli kuitenkin Ylivieskan kirkko. Vaikka en kirkkokansaa olekaan, tämä rakennus vavahduttaa jo kuvista nähtynä.

kuva: Ylivieskan seurakuntaKuva

kuva: Tapani Uusikylä / Ylivieskan seurakunnan kuva-arkisto / Kirkon kuvapankkiKuva
Iggy.P tykkää tästä
#102998
https://www.arkkitehtuurinfinlandia.fi/ ... ehdokkaat/

Fyyrin esittelyvideossa sisätilat tekevät vaikutuksen :smt023
Julkisivut pitäisi kyllä paikanpäällä käydä katsomassa mutta lähtökohtaisesti kupari on hieno ja laadukas materiaali. Yhdessäkään kohteessa en ole vieraillu, mutta Fyyrissä olis mukava käydä vaikka Rakennuslehti lukemassa. Uskon että pesee Oodin jossa on tullu käytyä ja oli jotenkin hälyisä atmosfääri. Kirjastossa pitää mielestäni olla hiljaista ja rauhallinen tunnelma jotta lukemaansa voi uppoutua.
Pyöröovi tykkää tästä
#103000
veka kirjoitti: 04.10.21 20:00 kuva: Ylivieskan seurakuntaKuva
Tästä kuvakulmasta mieleen tulee ihan Gizan pyramidikompleksi.

Kuva

Näin yleisesti kotimainen kirkkoarkkitehtuuri on on viime vuosikymmenet ollut pääosin erinomaista, vaikkei suuren yleisön arvostuksessa olekaan kuin yksi töölöläiskirkko.
jfo tykkää tästä
#103004
Kävin äänestämässä Hopealaakson päiväkotia. Siinä on hienolla tavalla yhdistetty uutta ja vanhaa: moderni rakennus, mutta loiva harjakatto ja reilut räystäät kertovat, miten taloja tavattiin rakentaa ennen vanhaan. Päiväkoti sijaitsee Kruunuvuorenrannassa, missä jotakuinkin kaikki rakennukset ovat uusia ja aikamme laatikkorakentamista. Oikein hyvä, että sinne on saatu valtavirrasta poikkeava talo ja se on juurikin päiväkoti.

Kuva
#103010
Joka toinen vuosi jaettavan Mies van der Rohe -palkinnon ehdokkaat on julkistettu. 532 kohdetta 44 eri Euroopan maassa. Suomalaisen arkkitehtuurin kannalta mielenkiintoisia verrokkeja saattavat olla muut pohjoismaat, joten tässä nopea listaus kohteiden määrästä maittain:

- Suomi (10)
- Ruotsi (10)
- Norja (16)
- Tanska (17)
- Islanti (3)
- Bonus: Viro (8)

Jo määristä näkee että väkirikas Ruotsi alisuoriutuu ja Norja ja Tanska pärjäävät hyvin ehdokkaiden määrässä, samoin Viro. Laadulliset seikat ovat tietysti makuasioita mutta jo pikkukuvakkeita silmäilemällä näyttää siltä että kaikki Tanskaa koskettava muuttuu kullaksi. Norjalaisten suorittamisen taso on kautta linjan laadukkaan ja kalliin oloista, parhaat kohteet tosin saattavat antaa vahvan wow-efektin ihan vain upean ympäristönsä ansiosta. Sama homma Islannin osalta.

Ruotsalaisten paras projekti 79 & Park on BIGin suunnittelema, mutta taso on kuitenkin parantunut huimasti surkeasta vuodesta 2018. Pakko mainita erikseen Jällivaaran Kunskapshuset ja vähän Merihaka-henkinen Viva asunto-osuuskunnan talo.

Viron tekemisen taso on kova. Ahvenanmaalaisten kannattaisi ehkä käydä katsomassa Haapsalun linnasta pointtereita miten Kastelholman linnasta voisi tehdä vielä houkuttelevamman museokohteen. Võrun tori taas antaa hyvää esimerkkiä Suomen tuulisten aukioiden elävöittämiseen. Maidla Loodusvilla on ehkä vähän liian terassipainotteinen omaan makuuni (kyllä varpaat pitäisi saada multaan heti ovesta ulos astuessa), mutta ihan hieno kuitenkin.

Suomen osalta suorittamisen taso on ihan hyvää. Käärmetalon ja Olympiastadionin isolla rahalla tehdyt peruskorjaukset ovat tietysti kulttuuritekoja ja rakennukset upeita, mutta kyllä uudisrakennuksistakin Fyyri ja Jätkäsaaren koulu ovat hienoja. Ihan tyytyväinen voi suomalaisena olla.
veka, hmikko, Pyöröovi tykkää tästä
#103012
Ruotsi näyttää kompensoivan ehdokkaiden määrää koolla - kaikki kymmenen ovat isoja rakennuksia, mukana ei ole rantasaunoja tai torikalusteita. Maaottelu on kyllä tässä aika suhteellista lajia. Ruotsin kymmenestä hankkeesta kaksi on tanskalaisten suunnittelemia (ml. mainittu 79 & Park) ja yksi hollantilaisen OMA:n. Suomen setissä on aika keskittynyt tekijäjoukko, kolme JKMM:n kohdetta ja kaksi OOPEAA:lta.

Oslon uusi pääkirjasto muuten jotensakin tunkee näkymiin oopperatalolle.
#103013
Kahlasin läpi pohjoismaiden ehdokkaat. Tanska loisti ehkä selvimmin, mikä ei liene yllätys. Juuttien kohteista yksi tuntui erityisen kiinnostavalta, päääosin kierrätysmateriaaleista rakennettu asuinkerrostalo Kööpenhaminassa. Käsityön osuus on siinä varmaan ollut erityisen suuri, joten halvalla ei hyvää ole saatu. Mutta hiilijalanjäljen yms. puolella ollaan pitkällä. Saisipa yhden tuommoisen hyvän tuulen talon vaikka Jätkäsaareen. Sitä olisi helppo äänestää suosikiksi kyselyissä...

https://eumiesaward.com/work/4305

Kuva

Kuva
Hipardus, Iggy.P tykkää tästä
#103739
Kun ollaan puhuttu kertaustyyleistä - mikä on kopiointia ja mikä on lainaamista - tuli netissä vastaan yksi esimerkki onnistuneesta vanhaa lainaavasta arkkitehtuurista.
Lontoossa viisikerroksinen rakennus, jossa on käytetty vanhoja tekniikoita, mutta hiukan modernimmalla otteella. Tosin rahaa on värmaan käytetty, mutta sillä on saanut onnistuneen rakennuksen.

https://brandondonnelly.com/2019/12/05/ ... ck-london/

Kuva

Kuva
Tipi, Risumies tykkää tästä
  • 1
  • 22
  • 23
  • 24
  • 25
  • 26