- 11.01.12 13:11
#43652
Tätä aihetta on sivuttu useammassa topicissa (esim. Helsingin projektien sivulla 27), joten on ehkä paikallaan puida asiaa tästedes yhten otsikon alla. Nythän aihe ei ole kuumimmillaan, mutta ei kai sitä ole vielä kuitenkaan kuopattu? Vieläkö Pajusen lupaus on voimassa?
Aloitan epäesimerkillisesti copypasteamalla ja linkittämällä sen sijaan, että yrittäisin referoida omin sanoin kaiken, mitä on silmiin ja korviin tarttunut. Näiden jälkeen on kuitenkin aika turha enää vääntää rautalangasta, mitä mieltä olen Kukkenhaimista tässä vaiheessa.
Ensinnäkin taidekriitikko Otso Kantokorven blogissa vastaan tullut artikkeli Guggenheim, osa n: Toteutumattomien Guggenheimien arkisto oli aika pysäyttävää luettavaa. Taisin linkata siihen joskus huutoikkunassa ja ihmetellä, miten helsinkiläisten pää-äänenkannattaja Hesari ei ole maininnut kaikesta tästä (korjatkaa jos olen väärässä, en seuraa tiiviisti).
Nimimerkki kjasan postaus ja tulkinta Guggenheim-selvityksestä Basson keskustelupalstan Guggenheim-topicissa on tietysti vain yhden nimimerkin postaus keskustelupalstalle, mutta kannattaa lukea silti:
Lainaan vielä toista Kantokorven artikkelia Tulevaisuuden taidemuseo risteilymatkustajille, jossa Guggenheim-puuhailijoiden motiivit ja taideymmärrys saavat vähän kriittistä valokeilaa:

Aloitan epäesimerkillisesti copypasteamalla ja linkittämällä sen sijaan, että yrittäisin referoida omin sanoin kaiken, mitä on silmiin ja korviin tarttunut. Näiden jälkeen on kuitenkin aika turha enää vääntää rautalangasta, mitä mieltä olen Kukkenhaimista tässä vaiheessa.
Ensinnäkin taidekriitikko Otso Kantokorven blogissa vastaan tullut artikkeli Guggenheim, osa n: Toteutumattomien Guggenheimien arkisto oli aika pysäyttävää luettavaa. Taisin linkata siihen joskus huutoikkunassa ja ihmetellä, miten helsinkiläisten pää-äänenkannattaja Hesari ei ole maininnut kaikesta tästä (korjatkaa jos olen väärässä, en seuraa tiiviisti).
Nimimerkki kjasan postaus ja tulkinta Guggenheim-selvityksestä Basson keskustelupalstan Guggenheim-topicissa on tietysti vain yhden nimimerkin postaus keskustelupalstalle, mutta kannattaa lukea silti:
hesarin keskusteluista lainattua:Ymmärrettävää, että ilman näitä tietoja, aivan ensimmäistä kertaa asiasta kuultuani reaktioni oli juuri sellainen kuin tietyt klikit varmaan toivoivatkin (lainaus aikaisemmin linkittämääni Talo-keskusteluun):
Pääkirjoituksesta lainattua: "Selvityksen mukaan talo maksaisi noin 140 miljoonaa euroa. Jos se rakennettaisiin kokonaan velkarahalla, vuosittaiset lyhennys- ja korkokustannukset olisivat noin kahdeksan miljoonaa euroa."
Viiden prosentin korolla ja 20 vuoden laina-ajalla korot ja lyhennykset tekevät 12 miljoonaa euroa vuodessa eli puolet enemmän mitä pääkirjoitustoimittaja esittää.
Itse kahlasin eilen läpi kyseisen Guggenheim-raportin. Sivuja siinä oli komeat 187. Valitettavasti sisältöä ja asiaa siinä ei ollut edes nimeksi.
Espanjan onnistunut Bilboa projekti siinä mainittiin laskujeni mukaan 25 kertaa. Samaa konseptia on yritetty kopioida sen jälkeen muuallekkin huonolla tai surkealla menestyksellä. Esimerkiksi Meksikon Guggenheim projekti epäonnistui niin pahasti, että hankkeeseen poltettujen kymmenien miljoonien jälkeen hanke kuopattiin. Las Vegasin Guggenheim museo heitti taas kirveen kaivoon seitsemän vuoden aukiolon jälkeen ja museo suljettiin epäonnistuneena pysyvästi. Liettuan Guggenheim museo eteni arkkitehtikilpailuun ja voittajatyön valintaan. Sen piti valmistua 2011 vuonna, mutta hanke on kuopattu lopullisesti jo aikoja sitten.
Esimerkiksi Meksikon Guadalajaran Guggenheim museo piti rakentaa 30 miljoonalla dollarilla. Siinä vaiheessa kun meksikolaiset kuoppasivat sen kustannukset olivat nousemassa jo yli 300 miljoonaan dollariin ja Guggenheimin väki kieltäytyi sopeuttamasta projektia budjettiin. Abu Dhabissa rakenteilla olevassa Guggenheim museossa toteutuneet rakennuskustannukset ovat nousseet alkuperäisestä 200 miljoonasta dollarista jo lähes miljardiin dollariin ja museon rakentaminen on vielä vaihessa. Mainostetussa Bilbaon Guggenheim museossa rakennusbudjetti ylittyi vain "vaatimattomat" 1600 prosenttia. Ilmeisesti Guggenheim konseptiin kuuluu, että hanke myydään budjetilla joka on murto-osa toteutuvasta ja luotetaan siihen, että franchising-museon tilaaja löytää jostain ne puuttuvat rahat. Eilen julkaistun raportin perusteella Helsingin kuvio oli ihan samanlainen eli hankkeen budjetilla ei ollut minkäänlaista yhtämäkohtaa tämän maailman todellisuuteen.
Kyseisessä Helsingin kaupungin tilaamassa ja helsinkiläisillä veronmaksajilla maksatetussa Guggenheim selvityksessä Meksikon, Las Vegasin ja Liettuan epäonnistuneita Guggenheim museo hankkeita ei mainittu edes yhdellä ainoalla sanalla.
Jotta raporttin olisi voinut ottaa muunakin kuin mustana propagandana ja huonona viihteenä, niin kyllä siinä olisi pitänyt edes hitusen yrittää noudattaa jonkinlaista objektiivisuutta. Jos Guggenheim museo haluttaisiin rakentaa Helsinkiin, niin voisi kuvitella että jo hankkeen selvitysvaiheessa perehdyttäisiin niihin epäonnistuneisiin Guggenheim projekteihin ja selvitettäisiin mikä niissä meni vikaa ja miten vastaavat kuopat voisi välttää Helsingissä vai voisiko mitenkään.
Jape kirjoitti:Nyt kun tuon viestin luettuani aloin muistella ensireaktioitani ja -luulojani, niin taisin käsittää silloin asian jotenkin niin, että Guggenheim rahoittaa itse itsensä; että säätiö esittää kiinnostuksensa vasta kun kohdekaupungin maaperä on todettu hedelmälliseksi, eikä vaadi kaupungiltaan (paljoa) muuta kuin luvat. Onneksi sanoin "varovaisen myönteinen" ja jätin senkin mahdollisuuden, että tässä(kin) on koira haudattuna.järvellä nukkuva kirjoitti:Mielestäni on hieman vastenmielistä kilpailla kulttuurilla sen takia että kaupunki saisi rahaa ja mainetta. Kulttuuria pitää tukea aivan muista syistä kuin rahan takia. ... On pelkästään noloa, että kokoomuslainen kaupunginjohtaja hehkuttaa jonkun taidemuseon mahdollista perustamista. Sillä ei ole mitään tekemistä taiteen rakastamisen kanssa, jonka pitäisi kuitenkin olla se pääasia.Johan olisivat maailmankirjat sekaisin jos kokoomuslainen päättäisi heittää rahaa kulttuurin tukemiseen kulttuurin itsensä vuoksi, ilman mitään kaupallisia taka-ajatuksia. Ei niin, etten sinänsä olisi tuosta kanssasi samaa mieltä, mutta olen silti ollut varovaisen myönteinen tämän suhteen. Huomattavasti fiksumpi "hiphei, nyt me nostetaan Helsinki maailmankartalle!" -hanke tämä on kuin vaikkapa Aalto-yliopisto. Eihän tässä kuitenkaan valjasteta taidetta kaupallisiin tarkoituksiin, vaan investoidaan taiteeseen liike-elämän vetonaulana. Ei se automaattisesti ole kulttuurilta pois, vaikkei tämä nyt Helsingistä kertaheitolla kulttuurikaupunkiakaan tee sen enempää kuin kokoomuslaisesta kaupunginjohtajasta vilpitöntä taiteen rakastajaa.
Lainaan vielä toista Kantokorven artikkelia Tulevaisuuden taidemuseo risteilymatkustajille, jossa Guggenheim-puuhailijoiden motiivit ja taideymmärrys saavat vähän kriittistä valokeilaa:
Elokuun lopulla Wiseman tuli kaapistaan ulos kesken prosessin, kun Helsingin Sanomat haastatteli häntä. Visiointi tuntui kilpistyneen siihen, että Katajanokalle halutaan wau-arkkitehtuuria. Keskeinen syy paikanvalintaan oli Wisemanin mukaan se, että selvitysryhmä on ”tutkinut sitä, kuinka kauas satamasta risteilymatkailijat yleensä lähtevät”.Ja kun päästiin risteilymatkustajien makuun, niin loppuun vielä lyhyt ja ytimekäs pätkä Maaria Pääjärven Turistitaidetta -kirjoituksesta Luutii-blogissa:
Wiseman on tutkinut tarkoin myös suomalaista taide-elämää, koska hän toteaa haastattelussaan: ”Taide-elämä on kuitenkin eristäytynyttä ja fiilis on sisäänpäinkääntyvä. Taiteilijat eivät matkustele ja tee töitä kansainvälisille taideinstituutioille kovin paljoa.”
Tapaan työkseni vuosittain lukuisia suomalaistaiteilijoita, joiden työskentelyyn saan paneutua tavalla tai toisella – usein heitä haastatellen. Heitä on vuosien mittaan kertynyt satoja. Empiirisiin havaintoihin nojaten voin kertoa – ja kerrankin siis ihan objektiivisena ja myös todennettavana tosiasiana – , että Wisemanin kommentit ovat roskaa ja että Wiseman ei tiedä suomalaisesta taide-elämästä yhtään mitään. Kommentit ovat sekä asiantuntemattomia että vastenmielisen ylimielisiä.
Suomalaiset taiteilijat matkustelevat erittäin paljon ja tekevät jatkuvasti töitä kansainvälisille taideinstituutioille. Tosin moni näistä instituutioista saattaa olla Wisemanille tuntematon, koska se kiinnostavin kansainvälinen ja uusia uria aukova taide tapahtuu useimmiten paikoissa ja yhteyksissä, joista nämä jähmettyneet instituutiot eivät ole välttämättä koskaan edes kuulleetkaan. Usein myös ilman seiniä kansan keskuudessa, missä taiteen ehkä pitäisikin enemmän tapahtua.
Guggenheimin vastaanottaminen avosylin näyttää jälleen siltä, että Suomeen on pakko saada hajutonta ja mautonta huippua kansainvälisyyden nimissä. Taiteen – jopa museon – suhteen kierron soisi olevan aivan toisen suuntainen, se nousee aina paikallisesta ja konkreettisesta kokemuksesta. Taidetta ei tarvitse kaataa isolla Atlantin yli yltävällä kastelukannulla Euroopan reuna-alueiden päälle, entäs jos hommattaisiin sadettaja tähän pihaan ihan itse? Ei liene mahdoton vaatimus, että taidemuseoilla olisi jotain tekemistä taiteen kanssa.Noh, mitä olette mieltä? Kuinka paljon Helsingin kansainvälisen statuksen nostaminen saa maksaa? Olisiko se Kaupunginmuseon uhrauksen arvoista? Vai olisiko siihen ehkä halvempia ja/tai paikallislähtöisempiä ja/tai vähemmän riskialttiita keinoja? Nyt alkakoon:

"Vuosaari on kyl niin ghetto ja perseestä että moro." - nimimerkki haizunäätä, Muropaketin keskustelupalstan avoinmielisyyttä