Taloforum.fi

[hmikko]

Näiden ansiosta Turussa onkin säilynyt enemmän vanhaa, kuin muissa kaupungeissa Helsinkiä lukuunottamatta.

Tuo on kyllä värittyneen ilmaisun kääntämistä päälaelleen, sanoisin. Turun tauti oli valtakunnallinen ilmiö, ja Helsingissä purettiin absoluuttisena määränä enemmän taloja, mutta toisaalta totta on sekin, että Turun keskustassa purettiin suhteellisesti eniten isoista kaupungeista. Eikä vaan puutaloja, vaan myös kaupunkikuvan kannalta keskeisiä suurempia kivitaloja (Phoenix, Lindblomin talo, vanha Börs jne. jne.).

Turun tauti ei kyllä mielestäni ole läheskään kokonaan koskaan parantunutkaan. Maailman vähiten korruptoituneessa maassa on tietysti hoidettu julkisivu kuntoon ja päätökset tehdään nykyään enimmäkseen muodollisesti lain mukaan ja asemakaavat yleiskaavoja noudattaen, mutta jos nyt katsoo vaikka K- ja S-valtioiden markettien sijoittelua tai kaupunkien tontinluovutuksia isoille rakennusyhtiöille, niin ainakaan lopputulema ei niin kauheasti eroa suhmuroinnista.

[Bernheart]

Helsingissä asiaa on käsitelty avoimesti ja purkaminen on ymmärretty lopettaa jossain vaiheessa. Kuten Markus Kivistön asian harrastajien parissa tunnettu gradu osoittaa, Turussa hävitettiin suhteellisen lyhyessä ajassa noin kaksi kolmasosaa kaupungin ruutukaava-alueesta. Sen huomaa, kun katselee ympärilleen vaikkapa kauppatorilla, jossa ainoa arvokas on ortodoksikirkko ja Svenska Teatern. Kaupungin ydin on tuhottu joka suuntaan. Lisäksi Viipurista 1944 kovalla vaivalla tuodut ratikat poltettiin. 1800-luvun talo ei Turussa ole minkään arvoinen, ei edes 2017. Puutalot päästetään huonoon kuntoon ja sitten niissä on "asunnottomien" sytyttämä tulipalo. Erikoisia asunnottomia, että polttavat omat talonsa ja koskaan kukaan ei jää näistä mysteeripaloista kiinni.

Viimeisimpinä skandaaleina voi pitää Sinisen Talon purkua, arvokkaan Muonamiehen torpan (1800-luvulta) lanaamista, Itäisen Pitkäkatu 64:n taloja, seuraavana on menossa alle jo sinänsä raiskatut viimeiset Charles Bassin piirtämät puutalot torin laidalta, 1800-luvulta oleva ja rapistumaan päästetty Dynamon kortteli, lisäksi Cafe Noirin koristeellinen kivitalokin tuntui olevan eräälle kiinteistösijoittajalle liikaa, talo yritettiin lanata jättäen vain julkisivu. Samoin Kaskenkadun puutalot (Päiväkoti) ovat uhanalaisia ja Mustainveljestenkujalta lanattiin 1800-luvun arvopuutalo. Turunmaan sairaalan kortteli tuhotaan seuraavaksi. Uudenmaankadulta hävitettiin Nobelin talo, temppu oli suoranainen pyhäinhäväistys ja törkeys: http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/2 ... alon+havio

Jopa Suomen historian kannalta ainutlaatuinen Richterin talo hävitettiin: http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/73541/ ... paikalleen

Nimenomaan tuoreita esimerkkejä Turussa riittää yllin kyllin ja meno jatkuu samana. Pala palata kaupunkia hävitetään luullen sen olevan jotenkin "edistyksellistä" tai Turkua kasvattavaa. Raitiotietä ei ole myöskään näkyvissä, aikoinaan Mikko Pukkisen kaupunginjohtaja kaudella hanke suorastaan laitettiin roskakoriin. Tästä voi katsoa, paljon on sanottu, vähän on tehty senkin asian suhteen: http://www.ts.fi/haku/?q=pikaraitiotie

Yhteenvetona voi todeta, että Euroopassa ovat harvassa ne kaupungit, jotka samalla innolla ovat omaa historiallista rakennuskantaansa hävittäneet. Ottaen huomioon mainoslause "Suomen vanhin kaupunki", on Turun sodanjälkeinen historia häpeäksi koko maalle ja ennen kaikkea Turulle itselleen. Lähinnä hoetaan, että "oikeassa eurooppalaisessa kaupungissa on linna, katedraali ja joki". Näin voi ollakin, mutta aika pieni lohtu on se verrattuna siihen valtaisaan ja mittavaan tuhotyöhön, joka on vuosien saatossa tehty, kuulostaa tuo hokema lähinnä naurettavalta.

[Ruutukaava]

Kyllä asenteet ovat muuttuneet parempaan suuntaan ja asenteestasi huomaa, ettei se sinua edes kiinnosta. Esimerkiksi mainitsemassasi Turunmaan sairaalan korttelissa vanhaa empire puutaloa kunnostetaan purkamisen sijaan. Sama juttu koulukadulla, jossa toinen rapistuneista taloista rakennetaan kokonaan uudestaan saman näköiseksi. Korttelin päässä puistokadulla kaksi puutaloa siirrettiin hetkeksi sivuun, jonka jälkeen ne palautettiin paikoilleen ja kunnostettiin. En sitä väitä, etteivätkö jotkut tahot haluaisi purkaa vanhoja taloja, mutta että niitä säästetään ja kunnostetaan juuria myöten on aivan uutta Turussa. Tilanne ei ole mikään mainio, mutta suunta on ollut jatkuvasti paranemaan päin. Vanhan koulukunnan turkulaispolitiikot ovat kuolemassa sukupuuttoon ja se näkyy.

En näe tuossa "Suomen vanhin kaupunki" lauseessa mitään vikaa. Miten jonkin vuosikymmenen tuhotyö poistaisi koko kaupungin historiallisuuden. Historia on muutakin, kuin vain taloja. Purkuaalto on ihan yhtä paljon historiaa, kuin mikä tahansa muukin aikakausi. Vaikka Turussa ei oltaisi purettu lainkaan taloja, niin ei se näyttäisi siitä huolimattakaan Suomen vanhimmalta kaupungilta, sillä rakennuskanta oli palon jälkeisessä Turussa suurinpiirtein samanikäistä kuin muissakin kaupungeissa.

[Bernheart]

Asenteet ovat [ehkä] muuttuneet, nyt on jo liian myöhäistä. Saksassa vaikkapa Dresdenissä voi huomata, kuinka liittoutuneiden terroripommituksissa tuhottua kaupunkia rakennetaan uudelleen. Turussa en samaa intoa palauttaa julkisivuja esimerkiksi kauppatorilla ole huomannut. Samat haisevat nakkikioskinröttelöt ovat torilla kuin 10 tai 15 vuotta sitten ja toriparkkia pukkaa. Amen.

Turun palo oli katastrofi, joka ei ollut poliittisen korruption ja sivistymättömyyden syy. Kysymys on siitä, että Turku oli sotien jälkeen upea kaupunki, joka käytännössä hävitettiin olennaisilta osiltaan pois. Jos kaupungeista puhutaan, on rakennuskanta aika olennainen seikka, joka kuvaa historiallisuutta. Toki on hienoja perinteitä, kuten joulurauhan julistus, joka ei ole suoranaisesti sidottu rakennuskulttuuriin, mutta yhteen rakennukseen.

Se, että Turun keskusta vaikkapa jokusen neliökilometrin osalta olisi edes sellaista kuin sodan jälkeen (eli torin kivitalot, pääposti yms) paikallaan, muuttaisi olennaisesti asiaa, ei tarvitse mennä vuoteen 1229. Tällaista ei kuitenkaan ole haluttu ja purkaminen jatkuu, kredittiä siitä, että n. 1-2% tapauksista ovat päättyneet muuhun kuin kauhakuormaajaan.

On tavallaan huvittavaa seurata tätä itsepetosta, jossa yritetään selittää, että kaikki on ok, ei oikeasti ole tapahtunut mitään. Joskus olisi kiva kuulla turkulaisten pohtivan, "mitä tulikaan tehtyä", jos vaikka Olli A. "ei-rakastaja" Manni (kansallinen sekoomuspuolue) aloittaisi pohdinnan?
http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/36 ... vo+syyniin

[Ruutukaava]

Saksa-kortti taas esille. Saksassa ja Puolassa rakennetaan kyllä vanhoja taloja, mutta en aivan näe, miten sen pystyy rinnastamaan Turkuun tai Suomeen? Ero on suuri, sillä Suomessa tietoisesti purettiin, kun Saksassa ja Puolassa taloja tuhoutui pommituksissa. Turussa ja Suomessakin on pommitettuja taloja kunnostettu, eli tästä syystä Turun tauti ei ole ihan vertailukelpoinen toisen maailman sodan tuhojen kanssa. Turun tauti oli kaupunkien kasvukipua ja sinäänsä luonnollista kaupunginkehitystä, vaikka huonoa kehitystä se olikin. Vastaavaa tapahtui muissakin Pohjoismaissa ja muillakin mantereilla. Siinä oli Turun vaikea sanoa pienempänä kaupunkina, mikä on oikein ja mikä on väärin, jos ehkä merkittävin esikuva Tukholmakin muunmuassa rakensi modernia keskustaa, tuhoten luonnollisesti mielettömästi vanhaa sen tieltä. Pienemmät ottavat aina isommasta vaikutteita ja jos ei ota, tippuu kärryiltä. Nyt tästä hetkestä katsottuna oli huonoa, että Turku oli tuolloin ajantasalla, mutta oliko se sitä silloin?

[Ruutukaava]

On tavallaan huvittavaa seurata tätä itsepetosta, jossa yritetään selittää, että kaikki on ok, ei oikeasti ole tapahtunut mitään.

Ketään ei ole kieltänyt mitään ja et sinäkään sitä voi kieltää, etteikö asiat olisi nykypäivänä paremmin. On huvittavaa, miten noin viidenkymmenenvuoden takaiset tapahtumat saavat ihmisen noin katkeraksi. Valitettava asia, mutta miksi siinä pitäisi rypeä? Eikö se vie ilon nykyhetkestä, jos haikailee vain vanhaa kadonnutta?

[Bernheart]

Tunnettu sanonta tiivistää mielestäni olennaisen, "Kun ei tunne historiaa,
on tuomittu toistamaan sitä"

Jokainen valtio ja kaupunki on vastuussa oman kulttuuriperimänsä kohtelusta, erilaisiin kansainvälisiin trendeihin vetoaminen tietysti selittää jotain, esimerkiksi Olavi Laisaaren Turkuun tuoma, Yhdysvalloista matkittu ns. autokaupunki-ajattelu vetoaa edelleen Turun päättäjiin. Vastuun ulkoistaminen jollekin trendille tai esikuvalle on sinänsä mielenkiintoinen näkökulma, sillä sen avulla poliittinen päättäjä voi aina pestä kätensä ja onhan toki hienompaa sopia asioista ravintola "Suomalaisella pohjalla".

Euroopassa on yllin kyllin kaupunkeja, jotka ovat moderneja, mutta kunnioittavat historiaansa, perinteitään ja arkkitehtuuriaan. Tukholma on varmasti ollut monessa esikuva, tosin tässä sinulla on epäjohdonmukaisuus, sillä Tukholmassa asenne on muuttunut täysin, ratikat esimerkiksi palautettiin (tosin toisessa muodossa).
Tämä muutos on tapahtunut monissa muissakin paikoissa. Maininta "viidenkymmenen vuoden takaisista tapahtumista" jäi em. syistä hämäräksi, sillä anno 2017 Turku edelleen purkaa. Ehkä se on siis edelleen trendi jossain?

Tapasi käsitellä "Saksa-korttia" toi esiin olennaisen seikan. Saksa jälleenrakentaa, koska ei halunnut tuhota. Turku ei jälleenrakenna, koska tietoisesti tuhosi.

[Ruutukaava]

Yleisesti tuon ajan modernissa ei nähty mitään pahaa, vasta kuin myöhemmillä vuosikymmenillä. Sinun asenteestasi paistaa päivän selvästi jokin ihme viha Turkua kohtaan. Minulle Turku on edelleen historiallinen kaupunki, minkä historia ei lopu vain 1800-lukuun. Et edes yritä ymmärtää tuon ajan maailmankuvaa ja pidät tuon ajan arkkitehtuuria halveksuttavana. Voit esimerkiksi miettiä, miksi Turku tuhosi, eikä vain, että se tuhosi. Mitä itse olen perehtynyt asiaan, niin puutalojen purkua ei juuri ketään vastustanut, sillä elämä niissä oli ankeaa. Ei sisävessoja, ahtaita ja kylmiä. Puutalojen elinkaari ei edes oltu tarkoitettu näin pitkäksi, vaan ne ovat olleet aina väliaikaisia taloja, odottaen paikalle kerrostaloa. Miksi tarkoitus olisi muuttunut, kun ihanteet muuttuivat?

Miten Turku olisi parempi, jos se lakaisisi monen vuosikymmenen työt ja ihanteet? Raunioita on helppo rakentaa uusiksi, mutta että toinen talo pitäisi purkaa sen takia, että sen tieltä on purettu joskus vanhaa on jo typerää. Pelkkä syy, että vanhempi oli hienompi, ei oikein ole perustelu purkaa kerrostaloja Turussa tai muuallakaan Suomessa.

Ja Tukhomasta puhuessani puhuin 60-70-luvuista, kuten sen varmaan olisit tajunut kontekstista. Naurettavaa on, miten edelleen luulet, että Turussa puretaan älyttömästi vanhaa, kun tänäkin vuonna on (sisäpihoilta) ehkä pari puutaloa purettu ja noin kymmenen on kunnostuksessa ja useampi menossa kunnostukseen. Etkö muka oikeasti näe mitään muutosta? Koska ennen on sitten ollut edes sellainen vaihtoehto, että puutalo korjataan? Tilanne ei ehkä ole mikään paras, sillä ränsistyneitä taloja on edelleen, tiedän sen, mutta se ei poista sitä, että jotain tehdään nyt. Se kertoo asenteiden muutoksesta, mikä on ollut paranemaan päin Turussa ja muuallakin Suomessa.

[Jary]

Varmaan purkuvimma Helsingissä (jota tämä ketju koskee) liittyy siihen hurrivihaan, joka ymmärrettävästi riehui aikoinaan sata vuotta sitten juuri itsenäistyneessä Suomessa. Oheinen kuva on ruotsalaisen teatterin takaa...miksihän sekin purettiin? Tilallahan on nykyään se betoniterassi, jonka kaikki entiset ja nykyiset helsinkiläiset hyvin tietävät. Mutta ainahan vanhan voi rakentaa uudestaan, mutta kallistahan se on. Jospakohan joku uskaltaisi aloittaa...

https://www.flickr.com/photos/slsarkiva ... otostream/

[sw]

Tässä ketjussa aiheena Helsingin puretut talot.

[hmikko]

Varmaan purkuvimma Helsingissä (jota tämä ketju koskee) liittyy siihen hurrivihaan, joka ymmärrettävästi riehui aikoinaan sata vuotta sitten juuri itsenäistyneessä Suomessa. Oheinen kuva on ruotsalaisen teatterin takaa...miksihän sekin purettiin? Tilallahan on nykyään se betoniterassi, jonka kaikki entiset ja nykyiset helsinkiläiset hyvin tietävät.

Hurriviha? Täh? Svenska teatern tilasi laajennuksen ja muutostyöt itse, Jarl Eklundin toimistolta, missä hankkeen suunnittelusta vastasi luemma pääosin Eero Saarinen. Vuosi 1935 ja muodissa funkis, jonka ihanteiden mukaan julkisivusta poistettiin koristeet.

[Clepe]

Varmaan purkuvimma Helsingissä (jota tämä ketju koskee) liittyy siihen hurrivihaan, joka ymmärrettävästi riehui aikoinaan sata vuotta sitten juuri itsenäistyneessä Suomessa. Oheinen kuva on ruotsalaisen teatterin takaa...miksihän sekin purettiin? Tilallahan on nykyään se betoniterassi, jonka kaikki entiset ja nykyiset helsinkiläiset hyvin tietävät.

Hurriviha? Täh? Svenska teatern tilasi laajennuksen ja muutostyöt itse, Jarl Eklundin toimistolta, missä hankkeen suunnittelusta vastasi luemma pääosin Eero Saarinen. Vuosi 1935 ja muodissa funkis, jonka ihanteiden mukaan julkisivusta poistettiin koristeet.

Svenska teaternia on laajennettu kolme kertaa:
1905 rakennettiin tämä pikku ravintolasiipi: https://www.helsinkikuvia.fi/record/hkm ... m0000oqt1/
1935 mainittu laajennus ja modernisointi funkkistyyliin
1977 ravintolan lasitettu terassi

[hmikko]

Tuohon voi vissiin lisätä peruskorjauksen 2012, jolloin on luemma rakennettu lisää kellaria, kolmas näyttämö jne., mitkä eivät kylläkään näy ulospäin.

[Clepe]

Laitanpa huvikseni tänne tekemäni videoita Helsingin rakennuksista 1800-2017. Tämä on vielä monella tavalla työn alla, esimerkiksi tästä puuttuu suurilta osin 1700-luvun lopun kaupunki, koska siitä ei ole kovinkaan paljon avointa materiaalia. Lisäksi tästä puuttuu lähes kaikki 5 vuoden aikana valmistuneet rakennukset, koska olen työstänyt tätä vuoden 2012 datasta.
Ajatuksena on myös tehdä muita layereitä kuten maastoa ja liikenneinfraa. Lopulta olisi tarkoitus saada tämä nettiin interaktiivisessa muodossa (rakennuksista jotain tietoa ja valokuvia). Tämä esitys pohjautuu siihen pari vuotta sitten tehtyyn karttasovellukseen.

[Kantti]

Aika jännä! Kaupunkikehityksen kuvaajana jo tuollaisenaan informatiivinen.