Taloforum.fi

Kiitos kehuista, Aurajoki on kyllä pistämätön ympäristö hienona kesäiltana ja yönä. Tuolloinkin ihmisiä oli jokivarressa liikkeellä kuin rovaniemen markkinoilla, musiikit soi ja ihmisten hälinä oli paksuna mattona rantojen ympärillä! Jos kelit osuvat kohdalleen vaikkapa taiteiden yönä, liikkeellä on kyllä enemmän sakkia ja muuallakin kuin jokirannassa.

TS kaivanut uutiseensa ysärikuvan Kun Turun keskustassa vielä oli Mäkkäri!

http://ts.fi/uutiset/talous/513368/Makk ... sa+kovenee

bitterfly kirjoitti:TS kaivanut uutiseensa ysärikuvan Kun Turun keskustassa vielä oli Mäkkäri!

http://ts.fi/uutiset/talous/513368/Makk ... sa+kovenee

Mäkkäri on niin muovinen kuin jenkki pahimmillaan voi olla, ei ihme ettei toimi Suomessa.


Tämmöset toimii paremmin. Tein pienen iltalenkin.. en kävässyt sisällä kyl..

MIten tässä taaskin on esillä laivat tai veneet tai vesiliikenne, näitä hienoja jahteja vain osuu kesäisin eteen Aurajokivartta kävellessä. Ja ne ovat kiinnostavia


Hollantilainen Aphrodite viivähti noin vuorokauden ajan Turussa. Hieno pursi!












Erittäin kaunis keulakuva, oletettavasti Afrodite, laivan nimen mukaan. Yhdestä puusta veistetyn näköinen, lakattua tammea, ainoastaan tukka on maalattu kultaiseksi ja keulakuvan alaosan meren kuohut sinisiksi.

Aphoditen ajantasaisen sijainnin näkee tuolta: http://www.sail-aphrodite.com/en/page/11/position.html Laiva on tätä kirjoitettaessa juuri saapunut Airiston alkuun.

http://www.sail-aphrodite.com/en/page/8/the-ship.html

bitterfly kirjoitti:TS kaivanut uutiseensa ysärikuvan Kun Turun keskustassa vielä oli Mäkkäri!

http://ts.fi/uutiset/talous/513368/Makk ... sa+kovenee

Ei kai nyt Heselandiassa Mäkkäreitä voi olla

Väsymättömät Kakolan kamerat edelleen paikoillaan valmiina valvomaan! Jos joku fiksu tietää, että onko näillä vielä joku funktio, niin olisi kiva tietää. Itse olen ymmärtänyt, että sähköä ei enää kulje näihin, mutta voin olla väärässä.



Tiilimuurin sisällä on toki Kakolan kirkko. Tätä on kuvattu varmaan aivan tarpeeksi, mutta tässä taas uusi kuva koska pidän tästä rakennuksesta. Tuo uusi sähköjohtosekamelska hieman pilaa kuvan esteettistä harmoniaa.




Kakolan rinteen toisella puolella, Sairashuoneenkadulla on Turkuseuran myymälä, jonka korttelissa sijaitseva koristeellinen torni on yksi Turun puurakentamisen suosikkejani:



Tätä vastapäätä on (edelleen siis Sairashuoneenkadun joen puolisessa päässä) Turun käräjäoikeuden sisäpiha. Kuvassa ei ole käräjäoikeuden rakenneus vaan sen piha-alueen kauniisti entiöisty kaupunkitila. Savupiippu on yksityiskohtana yksi suosikkejani. Se on kaunis savupiippu.

Tämä Sairashuoneenkadun ja Linnankadun kulmauksen tienoo on kaikin puolin kaunista vanhaa Turkua. Luulen että tuossa tornirakennuksessa on lastentarha, tai on ainakin ollut joskus. Vanhaan ympäristöön tehty uusi oikeustalo on eräs hienoimmista uusista rakennuksista Turussa, ja sopii hienosti ympäristöönsä vaikka on samalla tavalla moderni kuin Aurakadulla oleva Ruotsalainen seurakuntatalo Vimman rakennuksen yläpuolella.
Epäilen että kuvassasi olevaan lääninvankilarakennukseen jostakin sähköä tulee jos tarvetta on, muurissa olevat johdot on kyllä laitettu kylmäksi, ennenkuin joku ronkkii itsensä kylmäksi niillä leikkiessä

Tein viime yönä pienen yökuvausretken. Kuinka sattuikaan, Lonttisten valmistuva rakennuskin siellä pilkahtaa.



hmikon lenkkeilymaastoa yövalaistuksessa viime yönä. Vanha kunnon Jokikatu nykyilmeessään

Turkua ylhäältä. 104m









Harvoin pääsee katsomaan tuomiokirkon tornia ylhäältä päin. Tornin takana yliopistonmäki ja vesilinna, kaukana takana Halisten lähiö


Kaupungin itäinen puoli on paljolti Vartiovuoren puiston takana piilossa, ylimpänä Vartiovuoren mäellä C.L. Engelin suunnittelema observatoriorakennus. Alhaalla Rettigin entinen tupakkatehdas.








Ravintola Pinella alhaalla

Tuossa joku aika sitten oli keskustelua Turun imagosta ja aloin miettimään, miltä minusta Turku tuntui teininä 90-luvulla. Turku oli mielestäni likainen, huonokuntoinen ja ruma, ja vaikka kaupungissa oli selviä hienoja elementtejä, ne oli laiminlyöty ja unohdettu. Kaupungin ilmapiiri oli jokseenkin huono. Turusta paistoi välinpitämätön asenne, joka ei koskenut pelkästään kaupunkia vaan kiinteistöjä.

Sama välinpitämättömyys vaivaa edelleen tiettyjä taloyhtiöitä, mutta selvästi 2000-luvulla tapahtui muutos parempaan. Turku alkoi tavoitella tapahtumia kuten kulttuuripääkaupunki 2011 ja Tall Ship Racet. Jotenkin yleinen asenne kaupunkiin muuttui positiiviseksi ja hyviä asioita toteutettiin, kuten jokirannan kunnostus. Kaupunki on imagollisesti elpynyt, mutta ilman raitiotietä todennäköisesti tullaan vaipumaan takaisin välinpitämättömään asenteeseen, mitä tulee kaupunkikuvaan, koska autoilevat lähiöissä asuvat päättäjät ja sijoittajat eivät vain ymmärrä, mikä merkitys on keskustan ulkonäöllä, toisin tuntuu olevan esim. Helsingissä, jossa talot ovat puhtaita ja julkisivuihin panostettu.

bitterfly kirjoitti:Kaupunki on imagollisesti elpynyt, mutta ilman raitiotietä todennäköisesti tullaan vaipumaan takaisin välinpitämättömään asenteeseen, mitä tulee kaupunkikuvaan, koska autoilevat lähiöissä asuvat päättäjät ja sijoittajat eivät vain ymmärrä, mikä merkitys on keskustan ulkonäöllä, toisin tuntuu olevan esim. Helsingissä, jossa talot ovat puhtaita ja julkisivuihin panostettu.

Samaa mieltä, todella moni paikka on kohentunut sitten 90-luvun laman, ja kohennukset ovat mielestäni osittain saavuttaneetkin kriittisen massan ja muuttaneet kaupungin tunnelmaa. Itse muistan esim. kävely/pyöräilyreitin Kauppatorilta Ylioppilaskylään. Ylioppilaskylän remontti ei olut vielä alkanut, Ikituuri-tornia ja jokirannan uusia asuintaloja ei ollut, ei myöskään Tuomaansiltaa, Jokikadun ränsistyneet tehdasrakennukset olivat suorastaan masentavia, nykyisen Arkenin rakennukset niin ikään enemmän ja vähemmän rappiotilassa, Tuomiokirkon edessä jyräsi autoliikenne, Tuomiokirkkosillalla oli epätoivoisen kapea jalkakäytävä ilman pyöräkaistaa, jokirannan valaistus keskustassa oli mallia 70-luvun keltainen katulamppu siellä täällä, Vähätoria ei ollut, eikä uutta kirjastoa ja jalkakäytävien levennyksiä Linnankadulla, jne.

Se, mikä tästä tarinasta huutavan selvästi puuttuu, on Kauppatori, joka on jokseenkin täsmälleen yhtä rähjäinen kuin 15-20 vuotta sitten. Kiveykselle on tehty jotain, mutta liian muhkurainen se on edelleen. Raitiotie on keskustan elävyyden kannalta oleellinen, koska se nostaa joukkoliikenteen ja siten jalankulkijoiden määrän uudelle tasolle, mutta pitäisin Kauppatorin remppaa lähes yhtä tärkeänä. Torilla olevat rakennelmat ovat erittäin näkyviä ja aivan järkyttävässä kunnossa. Päättäjien pitäisi tajuta, että keskusta ei voi eikä sen tarvitsekaan kilpailla peltomarkettien kanssa parkkipaikoista, mutta tätä taitaa olla mahdoton saada kuusikymppisten patujen ja Kauppakamarien ja vastaavien tajuntaan.

^ Tässä on mielestäni juuri onkin se olennainen ongelma, että kauppakamarit ja rahallinen valta on Turussa ukkoutunut ja sitä myötä uusia tuulia ei osata haistella. Ikä ja valta ovat tuoneet mukanaan ylimielisen asenteen, joka ohittaa demokratiankin.

Herrojen huomio on siis edelleen aivan liikaa parkkipaikkojen määrässä, kun pitäisi olla huolissaa jalkautuneiden ihmisten ympäristöstä, joka on keskustan vetovoimassa kaikkein tärkeintä. Rahamiesten ajattelutapa tuntuu olevan myös hyvin putkinäköinen, he ymmärtävät vain yhden menestymisstrategian ja muita tapoja ei harkita. Eli kun ollaan koettu edullinen ja halpa peltomarkettien aikakausi, niin sama konseptia halutaan väkisin soveltaa aina.

Pikaraitiotie, matkakeskus ja lähijunat, jos nämä toteutettaisiin, niin minä ainakin uskon, että Turulla olisi valoisa tulevaisuus. Kaupunki alkaisi taas kiinnostamaan urbaaneja asukkaita, joiden pitäisi alunperinkin olla se Turun juttu.

Toki tulisi myös mielestäni tiivistää Linnakaupungin kaavaa enemmän Helsingin kaltaiseksi ja vähentää turhia nurmialueita, tehdä sitten niiden sijaan vaikka hieman tasokkaampi puisto. Turku kaipaa korttelikaupalla lisää kantakaupunkia näyttääkseen ja tuntuakseen hyvältä.

Juttu Aamusetissa.

Höyrykoneesta tilataideteos Aurajokirantaan

Aurajokiranta saa uuden tilataideteoksen. Alemman höyrylaivasataman rannassa, Martinsillan vieressä paljastettiin perjantaina Kaksoisveli-tilataideteos. Matkustajahöyrylaiva Ukkopekan 75-vuotisjuhlavuoden kunniaksi on kunnostettu aito, oikea ja alkuperäinen höyrykone.

Höyrylaivaosakeyhtiö kunnosti koneen juhlavuoden kunniaksi ja asetti sen vitriiniin Vaakahuoneen Paviljongille laituriin, joka on ollut aluksen kotisatamana alusta lähtien vuodesta 1938.

Höyrykoneen alkuvaiheet ovat osin hämärän peitossa. Koneen rakennepiirrokset ovat vuodelta 1912. Tiedon mukaan Hitler tilasi kaksi trippel-höyrykonetta sotalaivansa koneiksi. Valmistusmaa oli todennäköisesti Itävalta. Ne toimitettiin telakalle Suomeen, mutta jostain syystä niitä ei asennettu sotalaivaan, vaan toinen koneista päätyi 1938 valmistuneeseen merenkulkuhallituksen tilaamaan tarkastusalus s/s Turkuun, joka uudelleen tulemisensa yhteydessä Turkuun sai nimen s/s Ukkopekka. Laivan valmistumisen jälkeen toisesta kaksoisvelikoneesta ei ole kuulunut mitään 75 vuoteen. Sen uskottiin kadonneen iäksi.

Viime syksynä höyrykoneharrastuksesta ammattinsa saaneen jokioislainen Juha-Pekka Viitanen oli etsimässä kunnostettavaan höyrykoneeseen osia Haminan romuttamosta, jonka pihalla lojui rasvan ja vaseliinin peitossa vanha höyrykone. Hän tunnisti sen oitis samanlaiseksi koneeksi, jota oli käynyt huoltamassa äskettäin Aurajoessa. Kone oli juuri lähdössä sulattamoon. Viitanen pyysi odottamaan ja otti yhteyden Turkuun.

Romurauta vaihtoi omistajaa. Pelastusoperaatio oli kiinni muutamasta tunnista. Kone siirrettiin Jokioisiin Pajakallion konepajan hoiviin. Viitasen valvonnassa se puhdistettiin, hiottiin, maalattiin ja kiillotettiin. Koneen aukaisu osoitti sen olevan lähes uuden veroinen. 1930-luvun Kruppin jalometalleja sisältävä teräs ei ollut muuttunut vaseliinisäilössä mihinkään. Alkoi kunnostustyö ja talven aikana koneesta kuoriutui taideteos.

Kaksoiskappaleesta tarjoaa 75 vuotta toimineen Ukkopekan hyväkuntoiselle höyrykoneelle varaosia, jos niitä tarvitaan.

Kone on tilataideteoksena omalla paikallaan. Varsinainen höyrylaivaliikenne alkoi Turusta samalta paikalta 1860-luvulla, jolloin Suomen ensimmäinen matkustajahöyrylaiva Furst Menschikoff aloitti liikenteen Tukholmaan. Vaakahuone oli tullirakennuksena, jossa tuontitavarat punnittiin ja määriteltiin tullimaksut. Alempi höyrylaivasatama, joksi aluetta kutsuttiin, oli sykkivän elämän keskus.

Matkustajahöyrylaivaliikenne aloitettiin vuosikymmenten tauon jälkeen uudelleen vuonna 1986. S/S Ukkopekka on Suomen viimeinen merialueella reittiliikennettä harjoittava matkustajahöyrylaiva.

http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/k ... okirantaan






Ukkopekkaa näkyy oikeassa reunassa.

Tässä vielä yksi kuva tuosta höyrymoottorista. Ukko Pekkakin saapui sopivasti rantaan. Oli muuten pirun vaikea saada siitä kuvia kun se plekspinnoite oli kupruinen ja heijasti valoa eri suuntin. Hieman parempi suojalasi olisi ollut bueno.



Huomasin myös, että mun viime aikaisissa kuvissa ollut omituinen purppura tintti päällä. En oikein tiedä mistä se johtuu koska säädän vain kuvan rajausta ja valotusta. Ärysttävän näkköisi mun silmään.

Darre kirjoitti:Huomasin myös, että mun viime aikaisissa kuvissa ollut omituinen purppura tintti päällä. En oikein tiedä mistä se johtuu koska säädän vain kuvan rajausta ja valotusta. Ärysttävän näkköisi mun silmään.

Kameran valkotasapaino pielessä selvästi, tsekkaa kameran valkotasapainoasetukset. Millä ohjelmalla käsittelet kuviasi, VT:n voi korjata ohjelmallakin?

Kantti kirjoitti:

Darre kirjoitti:Huomasin myös, että mun viime aikaisissa kuvissa ollut omituinen purppura tintti päällä. En oikein tiedä mistä se johtuu koska säädän vain kuvan rajausta ja valotusta. Ärysttävän näkköisi mun silmään.

Kameran valkotasapaino pielessä selvästi, tsekkaa kameran valkotasapainoasetukset. Millä ohjelmalla käsittelet kuviasi, VT:n voi korjata ohjelmallakin?

Kiitos. Vika löytyi juuri valkotasapainossa ja tietty käyttäjästä eli olin parin oluen jälkeen saanut asetuksia päälle kameraan, joita en halunnut.. Mutta tämä off topcia.