Taloforum.fi

Vaunutoimittaja kai sitten valitaan ehdollisesti, eli toimittaa jos rakennetaan? Mitenkähän tavallista tuommoinen on uusissa raitiotiejärjestelmissä? Tuntuu äkkiseltään vähän erikoiselta, että koko tarjouskilpailuruljanssi on viety läpi ennen kuin tipahtaa. Parhaassa tapauksessahan joku Transtech olis voinut vaikka tehdä konkurssin noiden väliin jäävien kymmenen kuukauden aikana (nyt niillä on uusi iso omistaja, eli vähemmän todennäköistä). Tosin on maailmalla sattunut semmoistakin, että kaupunki osti ison määrän vaunuja varastoon järjestelmän laajennusta varten. Laajennusta ei tullutkaan, ja uudet vaunut keräsivät pitkään pelkkiä pääomatappioita varikolla, kunnes ne myytiin. Muistaakseni joku Espanjan kaupunki.

henkka kirjoitti:Arvatkaapa mitä, lisää arviointeja tai ainakin päivitys. Kaupunginhallitus käsittelee tänään vaikutustenarvioinnin päivittämistä.

Vaikutuksenarvioinnin pääkohtina ovat:

1. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset
2. Kaupunkikuva, kulttuuriympäristö ja maisema
3. Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset
4. Alue- ja yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset
5. Liikenteelliset vaikutukset
6. Elinvoima, vetovoima ja imago
7. Taloudelliset vaikutukset, sisältäen hyötykustannuslaskelman

...

Alle vuosi enää.

pallo kirjoitti:Hienoa! Oliko neljäs vai viides maaperätutkimus mitä tehdään nyt ratikkaprojektin puitteissa? Että ainakaan selvityksissä ei pihtailla. Ens vuonna aletaan varmaan taas käyttäjätutkimukset, mikäli jatketaan vakiintuneen syklin mukaan.

Itseäni lainaten, tosiaan taas uusi selvityssykli pyörähtää käyntiin. Näyttää vähän laajemmalta kuin aiemmat kierrokset. Onkohan tämän kierroksen selvitykset mallia "laaja", eli kalavertausta käyttääkseni: viritelläänkö verkkoja ympäri järveä viikkokausiksi, vai pyörähdetäänkö pikaisesti moottoriveneellä ja nakataan muutaman kerran virvelillä sieltä täältä? Todennäköisesti lopullista päätöstä pitää vielä lykätä vuodella parilla, vakiituneen tavan mukaan. Pysytäänkö alkuperäisessä aikataulussa (ratikka vähän jälkeen y2k:n)? Epäilen.

Ei tässä ainakaan voi kaupunkia liiasta rohkeudesta syyttää. Kustannukset on läjitetty jo parinkymmenen vuoden ajalle ja konsulttitoimistoja on pidetty hengissä pitkän aikaa. Rahaakin on palanut varmasti ihan julmettu määrä ja siten myös alueen lainoittavia pankkeja on tuettu.

Ai niin, yhtään ratikkaa saati kiskoa ei vielä ole missään..

pallo kirjoitti:

henkka kirjoitti:Arvatkaapa mitä, lisää arviointeja tai ainakin päivitys. Kaupunginhallitus käsittelee tänään vaikutustenarvioinnin päivittämistä.

Vaikutuksenarvioinnin pääkohtina ovat:

1. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset
2. Kaupunkikuva, kulttuuriympäristö ja maisema
3. Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset
4. Alue- ja yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset
5. Liikenteelliset vaikutukset
6. Elinvoima, vetovoima ja imago
7. Taloudelliset vaikutukset, sisältäen hyötykustannuslaskelman

...

Alle vuosi enää.

pallo kirjoitti:Hienoa! Oliko neljäs vai viides maaperätutkimus mitä tehdään nyt ratikkaprojektin puitteissa? Että ainakaan selvityksissä ei pihtailla. Ens vuonna aletaan varmaan taas käyttäjätutkimukset, mikäli jatketaan vakiintuneen syklin mukaan.

Itseäni lainaten, tosiaan taas uusi selvityssykli pyörähtää käyntiin. Näyttää vähän laajemmalta kuin aiemmat kierrokset. Onkohan tämän kierroksen selvitykset mallia "laaja", eli kalavertausta käyttääkseni: viritelläänkö verkkoja ympäri järveä viikkokausiksi, vai pyörähdetäänkö pikaisesti moottoriveneellä ja nakataan muutaman kerran virvelillä sieltä täältä? Todennäköisesti lopullista päätöstä pitää vielä lykätä vuodella parilla, vakiituneen tavan mukaan. Pysytäänkö alkuperäisessä aikataulussa (ratikka vähän jälkeen y2k:n)? Epäilen.

Ei tässä ainakaan voi kaupunkia liiasta rohkeudesta syyttää. Kustannukset on läjitetty jo parinkymmenen vuoden ajalle ja konsulttitoimistoja on pidetty hengissä pitkän aikaa. Rahaakin on palanut varmasti ihan julmettu määrä ja siten myös alueen lainoittavia pankkeja on tuettu.

Ai niin, yhtään ratikkaa saati kiskoa ei vielä ole missään..

En ihan ymmärrä, mitä varten tätä selvitystä tehdään taas. Valtuuston päätöksen mukaan rakentamispäätös tehdään, jos tietyt ehdot täyttyvät. Yritysten tyytyväisyys Hämeenkadun suunnitelmiin ei ole yksi näistä ehdoista.

Onko sitten kyse intressiryhmien välisten suhteiden hoitamisesta. Vai etsitäänkö kuitenkin vielä syitä lykätä hanketta. Itseäni on hieman huolestuttanut sellainen seikka, että eräät tahot (kauppakamari, yrittäjäjärjestöt) ovat aika jyrkästi vaatineet Kunkun parkkiluolan toteuttamista ennen Hämeenkadun länsipään uudistusta. Hämeenkadun länsipään uudistus sisältää ratikan, eikä Kunkun parkki näytä etenevän ratikkaa nopeammin. Jossain vaiheessa tämäkin konflikti pitää purkaa.

xoop kirjoitti:Arkkitehdinkatu mikään ahdas ole. Pysäköintikiellolla ja pienellä fiksauksella sinne saisi ratikalle omat kaistat suurelle osaa katua. Liikennemäärät tuolla on niin pienet että toimisi hyvin myös sekakaistoilla ja pysäköintikiellolla.

Nämä valtion ja pitäjien tekemät hassuttelusopimukset ovat kyllä ohjausarvoltaan olleet lähinnä huonoa huumoria, ja johtaneet, melkein johtaneet ja johtamassa järjettömiin ja kalliisiin liikenneratkaisuihin. Muutaman sadan metrin mahdollisen sekaliikennekaistan välttämisen vuoksi jonkun pikkulähiön väsääminen paikkaan, josta ratikalla, eikä yhdyskuntarakenteella ylipäätään, ei ole mitään jatkomahdollisuuksia, vaikuttaa lähinnä hölmöläisten puuhastelulta.

Kuten kirjoitin aiemmin, jatko Hervannasta Vuorekseen näyttää olevan hylätty ja se näkyy suunnitelmissa. Nimittäin sekaliikennekaista lähellä linjan häntää ei ole ongelma. Sen sijaan, jos Vuoreksesta haluttaisiin keskustaan Hervannan kautta, pitäisi Hervannan läpiajosta tehdä mahdollisimman nopea.

Heikki K kirjoitti:En ihan ymmärrä, mitä varten tätä selvitystä tehdään taas. Valtuuston päätöksen mukaan rakentamispäätös tehdään, jos tietyt ehdot täyttyvät. Yritysten tyytyväisyys Hämeenkadun suunnitelmiin ei ole yksi näistä ehdoista.

Onko sitten kyse intressiryhmien välisten suhteiden hoitamisesta. Vai etsitäänkö kuitenkin vielä syitä lykätä hanketta. Itseäni on hieman huolestuttanut sellainen seikka, että eräät tahot (kauppakamari, yrittäjäjärjestöt) ovat aika jyrkästi vaatineet Kunkun parkkiluolan toteuttamista ennen Hämeenkadun länsipään uudistusta. Hämeenkadun länsipään uudistus sisältää ratikan, eikä Kunkun parkki näytä etenevän ratikkaa nopeammin. Jossain vaiheessa tämäkin konflikti pitää purkaa.

Kaupunginhallituksen kokouksen pöytäkirjassa lukee että konsernijohtaja Yli-Rajala peruuttaa esityksenä vaikutusten arvioinnin päivittämisestä. Miksi, sitä ei tietenkään kerrota.

Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan Hämeenkadun yleissuunnitelma toimii katusuunnitelman pohjana. Yritysten mukana oloon suunnittelussa mainitaan vain seuraavaa:

että Hämeenkadun raitiotiepysäkkien sijainnista keskustellaan alueen yrittäjien kanssa[.]

Vaikutusten arvioinnissa viitataan vain jo olemassa oleviin arviointeihin ja lausuntoihin:

että yleissuunnitelmaluonnoksesta saadut lausunnot ja muu palaute, joukkoliikennekokeilun vaikutustutkimuksesta saatavat tulokset sekä liikennevaikutukset keskustan muille kaduille tulee ottaa huomioon jatkosuunnittelussa[.]

Toivottavasti kaikki muistivat antaa palautetta. Yritysvaikutusten arviointi oli mukana asiakohdan liitteissä ja sen mukaan yritysvaikutukset ovat pääosin positiivisia.

Kunkun parkin ja ratikan sitomisesta yhteen ei suoranaisesti mainita mutta sanotaan:

että yleissuunnitelman ratkaisut kuten henkilöautoilun rajoittaminen tulee arvioida uudestaan, mikäli keskustan kehittämisen osalta tapahtuu muutoksia, koska ratkaisut ovat sidoksissa mm. maanalaisen pysäköinnin Kunkun parkin ja raitiotien toteuttamiseen[.]

Eli tuossa kai sanotaan että jos ratikkaa ja Kunkun parkkia ei tule, Hämeenkadulla saisi taas henkilöautoilla. Sen käsityksen tuosta saa, että ratikan rakentaminen vaatii Kunkun parkin rakentamisen mutta Kunkun parkin ei tarvitse olla valmis ennen ratikkaa, päätös rakentamisesta ehkä. Pitää varmaan mennä tänään Kunkun parkin YVA:n esittelyyn kyselemään.

henkka kirjoitti:Pitää varmaan mennä tänään Kunkun parkin YVA:n esittelyyn kyselemään.

Kävin kyselemässä. Kauppakamarin edustaja tosin poistui paikalta ennen kuin ehdin häneltä kysyä asiasta mutta keskustan kaavoitusarkkitehti ei ainakaan näe syytä miksi kumpikaan hidastaisi toista. Tosin myönsi että Kunkun parkki ja ratikka ovat sidoksissa toisiinsa, jos ratikka rakennetaan niin silloin pitää rakentaa myös Kunkun parkki. Mutta muistutti myös siitä että, vaikka ratikkaa ei rakennettaisi, muuttuisi Hämeenkatu keskustan strategisen osayleiskaavan mukaisesti joukkoliikennekaduksi jossain vaiheessa.

Itsenäisyydenkadun ja Sammonkadun tarkistetuista yleissuunnitelmista voi antaa nyt palautetta. Itsenäisyydenkadun yleissuunnitelmista ovat mukana itäpään pysäkin keski- ja reunalaiturit. Samoin Rieväkadun vaihtoterminaalista voi antaa palautetta. Tuossa Rieväkadun terminaalissa risoo se kuinka jalankulkijoita kävelytetään taas tien yli vaihtoa tehtäessä.

https://query.eharava.fi/1353

Kaupunginvaltuusto päätti eilen vuoden 2016 budjetista, ja ratikka nousi - jälleen kerran - yhteen päärooliin. Perussuomalaiset äänestytti - turhaan - kaikista ratikkamaininnoista ja esitti hankkeen lykkäämistä 2040-luvulle. Läpi menneessä budjetissa on ratikan suunnitteluun noin 6,5 miljoonaa, ja valtiolta tulee lisää eli suunnitteluun on nyt hyväksytty noin 10 miljoonaa.

Maastotutkimuksiahan tehdään parhaillaan, ja se näkyy katukuvassa, tällä viikolla poravaunut on nähty mm. useassa kohdin Hervannan valtaväylällä ja Insinöörinkadulla. Reitti on merkitty maastoon, joten hanke alkaa konkretisoitua.

Aamulehden jutussa aiheesta kiinnitin huomiota siihen, että puhutaan taas 37-metrisistä vaunuista. Hankkeessa mukana olevat tuntuvat tietävän, että pituus on juuri 37 metriä. kuka sen on päättänyt ja missä, en ole saanut selville.
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1195006 ... tikan.html

Toisessa Aamulehden jutussa spekuloidaan rahoitusmallilla. Mitäs tämä nyt on, eikö se ollutkaan päätetty?
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1195006 ... tusta.html

Aamulehti järjestää tänään keskustelutilaisuuden ratikan vaihtoehdoista (!) Siihen liittyen käydään facebookin robotiautoryhmässä vilkasta keskustelua, aloittajana Risto linturi, joka on osallistumassa paneeliin. Mukana niin köysirata kuin itseajavat 10 matkustaja robopodit: https://www.facebook.com/groups/robotti ... 565687471/
Robottiautot...

Vaunujen pituutta on varmaan mietitty ihan normaalin virkamiestyön osana. Eihän se oikein toimi, jos valtuuston pitäisi määritellä kaikki tekniset yksityiskohdat. Yksityiskohtia on ihan liikaa, vaikka valtuustossa olisikin asiantuntemusta.

37m johtunee siitä, että saksalainen raitiovaunusääntö (BOStrab) sallii jopa 75m raitiovaunun katuverkossa ja 2x37m on likimain 75m. Koska Suomessa ei tällä hetkellä ole yleistä raitiotiesääntöä, Tampereella on otettu lähtökohdaksi hyväksi havaittu saksalainen.

Joo virkamiehet tuon 37 metriä kaiketi ovat määritelleet. Ilmeisesti alunperin oli tarkoitus mennä noin 30 metrisellä kalustolla. Ovatkohan kenties laskeskelleet tarkemmin liikennemääriä kun reitin varrelle kuitenkin tulee uudisrakennusta sekä syöttöliikennettä? Tampereella pituudelle asettaa rajoitteen pysäkkien suunniteltu 47 metrin pituus. Pysäkkien pituutta puolestaan rajoittaa ilmeisesti tilaongelmat Hämeenkadulla ja Itsenäisyydenkadulla? Virkamiesten mukaan siis. Liekö tämä 47m pituus miinustettuna 10 metriä, sekä valmistajien tekniset ominaisuudet jotenkin asiaa ohjaava tekijä? Pidennyskappaleita saisi loogisesti 10 metrin pätkissä?

Raitiovaunuja on käsittääkseni mahdollista pidentää jälkikäteen katkaisemalla vanu jonkin nivelen kohdalta ja lisäämällä väliin liitoskappale/kappaleita? Bergenissä ilmeisesti näin tehdään parhaillaan, pidennetään 30 metrin vaunut 40 metriin. Luulisin, että pidennys tulee aikanaan tapahtumaan ennemmin tällä menetelmällä, kuin kytkemällä kaksi vaunuyksikköä toisiinsa. Syynä ilmeisesti se, että vaunuja on kannattavaa ajaa koko ajan täysipitkillä yksiköillä, myös hiljaisina aikoina. Vaunujen irroittaminen ja venkslaaminen kuulemma tulee kalliimmaksi. Näin kuulemma menetellään esim. Helsingin metrossa tästä syystä, vaikka sopimus mahdollistaisi metrojunien ajon myös lyhyillä junilla hiljaisina aikoina. Lisäksi kahdessa yhteenkytketyssä vaunuyksikössä kustannuksia lisäisivät ylimääräiset ohjaamot.

Laniitti kirjoitti: Raitiovaunuja on käsittääkseni mahdollista pidentää jälkikäteen katkaisemalla vanu jonkin nivelen kohdalta ja lisäämällä väliin liitoskappale/kappaleita?

Tuo riippuu aivan vaunusta ja sen teliratkaisuista. Helsingin vanhoihin Valmet-nivelvaunuihin, jotka ovat versio saksalaisen Düwagin GT6:sta, on lisätty pala keskelle (syntyy GT8, akselimäärän mukaan). Saksassa saman tyyppistä ratkaisua on tehty myös kolmenivelisenä, eli vielä yksi pala lisää (GT10). Kyseisissä vaunuissa on ns. Jacobsin telit, joissa teli on nivelen kohdalla sen alla. Tässä on mm. se hyvä puoli, että kaartessa vaunuosan päät eivät voi kiepata kovin kaukaa radasta, kun nivelkohta on aina kiinni telissä ja siten pakotettu kulkemaan kiskojen uraa. Jacobsin telien periaatteella "junaa" voi jatkaa pitkäänkin, jos vaan vehkeessä piisaa vetovoimaa lisäosien liikuttamiseen. (Mm. ranskalaisten alkuperäiset TGV-junat ovat kiinteitä yksiköitä, joissa on Jacobsin telit vaunujen "välissä". Niistä ei siis voi irrottaa vaunua kuten perinteisestä junasta, vaan nivelviritelmä pitää purkaa varikolla).

Uudempien sukupolvien matalalattiavaunuissa telit harvemmin sijaitsevat näin, ja niissä nivelien käyttäytyminen ja palojen lisääminen keskelle saattavat olla paljonkin mutkikkaampia juttuja. Esim. Transtechin vaunusta on käsittääkseni jo suunniteltuna yhden osan pidempi versio kuin Helsingissä käytössä olevat, mutta sitä enempää osia ei käsittääkseni voida enää kovin helposti lisätä. Osista voidaan kyllä tehdä Helsingin mallia pidempiä lisäämättä kappalemäärää.

Heikki K kirjoitti: Toisessa Aamulehden jutussa spekuloidaan rahoitusmallilla. Mitäs tämä nyt on, eikö se ollutkaan päätetty?
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1195006 ... tusta.html

Nyt kun luin asiaan liittyvää keskustelua niin ymmärsinkin ministeri Bernerin etsivän "innovatiivisia rahoitusmalleja" valtion osuudelle, eikä siis olisi puhe kaupungin osuudesta.

Heikki K kirjoitti: Nyt kun luin asiaan liittyvää keskustelua niin ymmärsinkin ministeri Bernerin etsivän "innovatiivisia rahoitusmalleja" valtion osuudelle, eikä siis olisi puhe kaupungin osuudesta.

Eikös ministeri Berner ole kovasti yksityisen perään kun VR:ääkin on lakkauttamassa ja juuri loppui se yksi junavuoro. Että varmaan järjestyy kyllä joku yksityinen yritys joka korvaa tampereenkin ratikan linja-autoilla. Ja voitot suodatetaan toki Luxemburgin kautta. Ja kaikki hyötyy...

http://kaupunkiliikenne.net/Tampere/index.html sanoo, että "Marras-joulukuussa 2014 tehtiin Hervannan raitiotiereitillä bussiliikenteen matkustajalaskentoja kalustohankinnan raitiovaunun kapasiteetin määrittelemiseksi. Laskentojen perusteella joukkoliikenteen käyttö ylittää yleissuunnitelman luvut. Ennustettua suuremman kysynnän vuoksi hankittavien vaunujen pituus nostettiin 33 metristä 37 metriin."

Eli kyllä se ilmeisesti nyt 37m on. Tosin siinäkin on jo pelkoja, että kapasiteetti ei riitä...

Hieman vähemmän olen viime aikoina seurannut Manchesterin ratikkahanketta, mutta tilanne lienee edelleen se, että jos (ja kun) valtuusto nuijii päätöksen raitiotien rakentamisesta ensi keväänä, niin rakentamaan voidaan päästä kutakuinkin välittömästi?