Taloforum.fi

henkka kirjoitti:

grendy kirjoitti:Ja Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyshän ei tietenkään tätä sulata. Yhdistyksen PJ on SKP:n ehdokkaana ollut ja kommarithan eivät kannata ratikkaa tietenkään. Ja kyseinen pj on jo julkisesti uhannut yhdistyksen valittavan kaavoista jos liito-oravien väitettyjä alueita uhataan.

En nyt lähtisi yleistämään yhdestä henkilöstä.

Muistaakseni ympäristönsuojelunyhdistyksen ehdottama vaihtoehtoinen paikka Huppionmäen teollisuusalueella on myös liito-oravan esiintymisaluetta mutta koska se ei ole niin yhtenäinen tai jotain, niin sinne voi rakentaa. Mietin vain mistä kautta ympäristönsuojeluyhdistys sallii yhteyden sinne? Huppionmäen kaava on hyväksytty, enkä ole ihan varma rakennetaanko sinne jo jotain.

http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8111

Yritin kesällä kysellä aiheesta kaupungin väeltä, joka esitteli Hervantajärven asemakaavaa. Ilmeisesti ympäristönsuojeluyhdistys ajattelee, että linjaa vedettäisiin Hervantajärven päätepysäkiltä eteenpäin, ja se kaartuisi takaisin pohjoiseen Huppionmäen alueelle U-kirjaimen muotoisesti. Tälle on niin paljon esteitä, ettei se ole realistista. Ympäristönsuojeluyhdistyksellä ei ole riittävästi asiantuntemusta raideliikenteestä ollakseen uskottava toimija esittämään uusia linjauksia, en ymmärrä miksei media ole kyseenalaistanyt sitä.

Ongelmia:
- Ruskontie on valtio tie, maantie 309. Sen reuna on varattu tien 4-kaistaistamiseen eikä siis ole tyhjää tilaa, vaikka siltä kartalla näyttää
- vaikka valtiolta saataisiin lupa rakentaa ratikka tiealueelle, ei tiealuetta voi käytännössä leventää, koska liito-oravien kulkureitti menee sen yli (koskee muuten myös tien leventämistä 4-kaistaiseksi)
- Hervantajärven yleiskaava ei mahdollista ratikan siirtymistä asuinalueen keskeltä ruskontien reunaan. Yleiskaavaa ei voi avata, koska silloin siitä päästä'än taas valittamaan ja menee muutama vuosi.
- liito-oravia ja muuta suojeltavaa luontokohdetta on Hervantajärven suunnalla vähän joka paikassa, kaavoitettu alue on siksi hyvin tarkkaan rajattu ja suojeltavia luontoarvoja on nimenomaan heti rakennettavan alueen raja takana
- alueella on melkoiset korkeuserot. maaston tasaaminen raiteita varten vaatisi aika suuri maansiirtoja, mikä on hankalaa kun samalla pitäisi ottaa huomioon kaikki ne luontoarvot

Harmillista kyllä jos Hervantajärven metsiä aletaan raivata uudisrakentamiseen. Paljon paremmilta paikoilta ja lähempää keskustaa löytyisi hyvin tilaa rakentamiselle..

Ihan läppähän tuo ratikan kääntö Hervantajärvelle pitäisi olla, muutama kota saadaan väännettyä liito-oravan piirittämään pussinperään.

pallo kirjoitti:Harmillista kyllä jos Hervantajärven metsiä aletaan raivata uudisrakentamiseen. Paljon paremmilta paikoilta ja lähempää keskustaa löytyisi hyvin tilaa rakentamiselle..

xoop kirjoitti:Ihan läppähän tuo ratikan kääntö Hervantajärvelle pitäisi olla, muutama kota saadaan väännettyä liito-oravan piirittämään pussinperään.

Olen sinänsä samaa mieltä siitä, että Hervantaa ei olisi kannattanut laajentaa kaupungin keskustasta poispäin. Nyt ollaan kuitenkin jo niin pitkällä, että aluetta rakennetaan jo. Ratikan avulla siitä tulee parempi kuin ilman.

Nyt alue on ratikkareitin häntä, ja jos sen rakentaminen viivästyy, ei sillä ole merkitystä kokonaisuudelle. Varikkoraiteen rakentamisen viivästyminen taas estäisi järjestelmän käyttöönoton. Epäilenkin, että ehdotus varikolle ajon ohjaamisesta Hervantajärven kautta on taas yksi juoni, jolla yritetään kaataa koko hanke.

Hervantajärven aluetta ei vielä rakenneta, ei ainakaan tiistaina, kaavakin on vielä vireillä. Hervantajärven alueen itäpuolella olevaa ja siihen sisäisen katuverkon osalta liittyvää Lintuhytin aluetta saatetaan rakentaa. Ainakin alueen urheilukentällä on kaivuri näkynyt. http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8255

Hervantajärven alueen kohdalla olevan Ruskonkehän alikulun ympäristössä on kyllä kairauslava pyörinyt ja tehnyt kairauksia tulevalla ratikkareitillä.

Laniitti kirjoitti:http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8604

Hallilan tuleva asemakaava on nytkähtänyt eteenpäin. Kaavaan on luonnosteltu niin uudisrakennusta kuin ratikkarataa ja -seisaketta. Radan geometriaa on vähän oiottu, poistettu joitain ylimääräisiä mutkia verrattuna aiempaan yleissuunnitelmaan, rata tuotu lähemmäksi Hervannan Valtaväylää. Pysäkin seutu kaavoitettu tiiviiksi kerrostalopainotteiseksi alueeksi.

Kaavaa esiteltiin yleisölle viime viikolla. Tilaisuudessa oli esillä uusia, muualla julkaisemattomia kartoja, joissa tosin itse raide oli samalla paikalla kuin kaavamateriaalissakin. Raide on tuotu lähemmäs valtaväylää, mikä on hyvä, koska se nopeuttanee matkaa Hervantaan. Toisaalta se ei ole hyvä, koska rata jää Hallilassa asutuksen reunaan, ja siten vähentää jo rakennetulta alueelta tulevaa matkustajapotentiaalia. Kumpikaan näistä ei silti ollut ratkaiseva tekijä linjausta päätettäessä, vaan (ei kovin yllättäen) liito-oravien kulkureitit alueella. Ihan pysäkin tuntumaan jää alue, josta ei voi ehkä kaataa yhtään puuta, ja Pehkusuonkadun risteyksen tuntumassa pitää ehkä istuttaa täysikasvuisia puita kulkureittien varmistamiseksi.

Eräs tilaisuuteen osallistuja lupasi tulkintani mukaan valittaa kaavasta, joten ilmeisesti joudutaan tilanteeseen, jossa 24.10.2016 ei ole lainvoimaista asemakaavaa koko reitillä.

henkka kirjoitti:Hervantajärven aluetta ei vielä rakenneta, ei ainakaan tiistaina, kaavakin on vielä vireillä. Hervantajärven alueen itäpuolella olevaa ja siihen sisäisen katuverkon osalta liittyvää Lintuhytin aluetta saatetaan rakentaa. Ainakin alueen urheilukentällä on kaivuri näkynyt. http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8255

Hervantajärven alueen kohdalla olevan Ruskonkehän alikulun ympäristössä on kyllä kairauslava pyörinyt ja tehnyt kairauksia tulevalla ratikkareitillä.

Aivan totta, laskin Lintuhytin kuuluvaksi Hervantajärven alueeseen, mutta se on todellakin itsenäinen kokonaisuus. 850 asukkaan pientaloalue täysin irrallaan kaikesta. Hervantajärven asuinalue tekee siitä jonkin verran mielekkäämmän. Sinne tulee sentään kolmisen tuhatta asukasta.

Tämä ei enää liity kovinkaan paljoa keskustelun varsinaiseen aiheeseen, mutta Lintuhytin joukkoliikenne piti järjestää Hervantajärven kautta kulkevalla bussilinjalla. Ratikan myötä sellaista ei tule, eli saapa nähdä tuleeko näille vierekkäisille alueille kuitenkaan mitään toiminnallista yhteyttä, jos Lintuhytin bussilinja voidaan yhtä hyvin viedä Hervannan keskustaan.

Ruskontie on todellakin nimetty uudelleen Ruskonkehäksi, mutta vain Tampereen puolella, ja käsittääkseni vain Lintuhyttiin asti. Siitä Juvankadulle Annalaan olisi taas Ruskontie. Lempäälän puolella maantie 309 on edelleen Ruskontie. Maantie 309 on siis puoliksi Ruskontie, puoliksi Ruskonkehä. Ruskonkehä taas on puoliksi maantie 309, puoliksi katu. Melko sekavaa, sanoisin.

Tieosuus avataan liikenteelle huomenna: http://www.tampere.fi/tampereen-kaupunk ... 15_44.html

Vaikka tuonne pitkien liito-oravasotien jälkeen lopulta saataisiinkin ne mökit 3k:lle, niin ei oikein kuitenkaan aukea se, mikä pointti oli kääntää rata pois Arkkitehdinkadulta. Sen ympärillä nyt kuitenkin asuu jo sama määrä porukkaa mitä Hervantajärvelle on suunniteltu ja potentiaali jatkopätkän suhteen Vuoreksen suuntaan on moninkertainen.

xoop kirjoitti:Vaikka tuonne pitkien liito-oravasotien jälkeen lopulta saataisiinkin ne mökit 3k:lle, niin ei oikein kuitenkaan aukea se, mikä pointti oli kääntää rata pois Arkkitehdinkadulta. Sen ympärillä nyt kuitenkin asuu jo sama määrä porukkaa mitä Hervantajärvelle on suunniteltu ja potentiaali jatkopätkän suhteen Vuoreksen suuntaan on moninkertainen.

Tällainen oli kaupungin näkemys toukokuussa kun kaupunginhallitus käsitteli hankkeen jakamista osiin ja tarkentuneita yleissuunnitelmia.

- Yleissuunnitelman mukainen Arkkitehdinkadun raitiotiepysäkki on hyvin lähellä Insinöörinkadun eteläistä pysäkkiä. Pysäkit palvelesivat osin samoja asukkaita.
- Mikäli raitiotie linjataan Hervantajärvelle, jäisi Arkkitehdinkadun ja Ahvenisjärventien varrelta raitiotien palvelualueen (0 – 800 m) ulkopuolelle runsaat 900 asukasta.
- Hervantajärven uudisrakentaminen toisi n. 3 000 uutta asukasta raitiotien vaikutuspiiriin (0 – 800 m etäisyydelle), näistä arviolta 2 600 asukasta sijoittuisi raitiotiepysäkistä 400 metrin etäisyydelle.

Vuoreksen linjan voi sitten haarauttaa Arkkitehdinkadun kautta.

henkka kirjoitti:

xoop kirjoitti:Vaikka tuonne pitkien liito-oravasotien jälkeen lopulta saataisiinkin ne mökit 3k:lle, niin ei oikein kuitenkaan aukea se, mikä pointti oli kääntää rata pois Arkkitehdinkadulta. Sen ympärillä nyt kuitenkin asuu jo sama määrä porukkaa mitä Hervantajärvelle on suunniteltu ja potentiaali jatkopätkän suhteen Vuoreksen suuntaan on moninkertainen.

Tällainen oli kaupungin näkemys toukokuussa kun kaupunginhallitus käsitteli hankkeen jakamista osiin ja tarkentuneita yleissuunnitelmia.

- Yleissuunnitelman mukainen Arkkitehdinkadun raitiotiepysäkki on hyvin lähellä Insinöörinkadun eteläistä pysäkkiä. Pysäkit palvelesivat osin samoja asukkaita.
- Mikäli raitiotie linjataan Hervantajärvelle, jäisi Arkkitehdinkadun ja Ahvenisjärventien varrelta raitiotien palvelualueen (0 – 800 m) ulkopuolelle runsaat 900 asukasta.
- Hervantajärven uudisrakentaminen toisi n. 3 000 uutta asukasta raitiotien vaikutuspiiriin (0 – 800 m etäisyydelle), näistä arviolta 2 600 asukasta sijoittuisi raitiotiepysäkistä 400 metrin etäisyydelle.

Lisään hieman omaa tulkintaa: Hervantajärven ja Arkkitehdinkadun linjausten palvelema asukasmäärä on suurinpiirtein sama. Arkkitehdinkatu ei ole kovin ideaali ratikkakatu, tarjolla olisi kaikenlaista suunnittelijoille vaivalloista konfliktia kun mm. poistetaan kadunvarsipysäköinti ja yritetään ahtaa pyöräilijöille tilaa johonkin. Hervantajärvellä päästään suunnittelemaan puhtaalta pöydältä, eikä tarvi painia nimbyjen kanssa.

henkka kirjoitti: Vuoreksen linjan voi sitten haarauttaa Arkkitehdinkadun kautta.

Vaikuttaa myös siltä, että Vuoreksen ja Hervannan välisestä raiteesta on luovuttu tai ainakin lykätty se jonnekin 3. tai 4. vaiheeseen. Uudemmissa pitkän aikavälin suunnitelmissa Vuores on kytketty Lahdenjärven kautta Lakalaivan alueelle suunniteltuun uuteen aluekeskukseen.
Ks. esim. http://tampereenseutu2040.fi/

Heikki K kirjoitti:
Lisään hieman omaa tulkintaa: Hervantajärven ja Arkkitehdinkadun linjausten palvelema asukasmäärä on suurinpiirtein sama. Arkkitehdinkatu ei ole kovin ideaali ratikkakatu, tarjolla olisi kaikenlaista suunnittelijoille vaivalloista konfliktia kun mm. poistetaan kadunvarsipysäköinti ja yritetään ahtaa pyöräilijöille tilaa johonkin. Hervantajärvellä päästään suunnittelemaan puhtaalta pöydältä, eikä tarvi painia nimbyjen kanssa.

henkka kirjoitti: Vuoreksen linjan voi sitten haarauttaa Arkkitehdinkadun kautta.

Vaikuttaa myös siltä, että Vuoreksen ja Hervannan välisestä raiteesta on luovuttu tai ainakin lykätty se jonnekin 3. tai 4. vaiheeseen. Uudemmissa pitkän aikavälin suunnitelmissa Vuores on kytketty Lahdenjärven kautta Lakalaivan alueelle suunniteltuun uuteen aluekeskukseen.
Ks. esim. http://tampereenseutu2040.fi/

Itse kyllä asuisin mieluusti rivitaloasunnossa, jonka keittiön ikkunasta näkyy ratikka. Saisikohan nimbyltä sitten halvalla?

Vuoreksen keskustan havainnekuvissakaan ei näy ratikkakiskoja enää ollenkaan, mikä on tietysti hieman outoa, jos sitä alunperin rakennettiin ratikkaan tukeutuvana lähiönä.

Kuutamolla tuntuvat olevan sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä, joten sinänsä varsin loogista että ratikka halutaan terminoida minilähiöön keskelle erämaata. Vielä kun on varsin hyvin tiedossa, että liito-orava ei ole juurikaan väistänyt mitään tai ketään härmässä, niin onhan tuo nyt täydellistä idioottien puuhastelua.

Suoranainen ihme olisi, jos tämä hanke ei poikisi ainuttakaan valitusta. Hanke kuitenkin joillekin on niin mörkö Tampereella.

Sitä "ympäristönsuojeluyhdistystä" pyörittää käsittääkseni joku paikallinen hippi, joka vaikuttaa mm. Suomen Kommunistisesssa Puolueessa. Kyseinen sankari vastustaa henkeen ja vereen niin ratikkahanketta, kuin myös Hervannan kasvua. Heidän vaatimuksensa ja argumenttinsa esim. varikon ja varikkoradan toiselle sijainnille todellakin on järkevää jättää omaan arvoonsa. Tämän yhdistyksen ainoana, ja vain ainoana, tavoitteena on käytännössä katsoen kaataa koko hanke, Keinolla millä hyvänsä. Tämä yhdistys on myös se taho, joka aikanaan tulee varmasti etsimään kaikki mahdolliset tekosyyt, joiden varjossa voi tehdä mitä tahansa valituksia niin kaavoista kuin katusuunnitelmista.

Ja kyllä, kaupunki onneksi on ilmoittanut että tarvittaessa on valmis aloittamaan järjestelmän rakennuksen aluksi sieltä, mitkä eivät ole valitusalueita. Ja kyllä, kaupunki varmasti tulee hakemaan aikanaan valituksille kiireellistä käsittelyä johtuen hankkeen suuresta strategisesta arvosta kaupungille ja sen kehitykselle.

Arkkitehdinkatu ei todellakaan ole fiksu reitti linjata ratikkaa. Syynä on yksinkertaisesti kadun ahtaus. Ratikkakiskot jouduttaisiin sijoittamaan ajoradalle muun autoliikenteen sekaan. Lisäksi kadulle on hankaluuksia sijoittaa edes ratikkapysäkkiä. Huomatkaa, että tässä järjestelmässä ratikkapysäkki muistuttaa rakenteeltaan enempi paikallisjunien seisaketta kuin bussipysäkkiä. Tässä järjestelmässä jokainen pysäkki tullaan alunperinkin rakentamaan korkeatasoiseksi. Jos myöhempää linjausta vaikkapa Vuorekseen mietitään, järkevämpää olisi linjata vaikka sitten Teekkarikadun reunusta pitkin ja sitä rataa. Sieltä reitiltä tilaa olisi rakentaa kiskot koko matkalta omalle uralleen. Joskin kaavamuutokset tarvittaisiin.

Jo nyt eteläiselle Insinöörinkadulle (Duosta etelään) ratikkakiskot joudutaan sijoittamaan ajoradalle, ja tekemään osuudesta sekakaista. Käytännössä kys. Insinöörinkadun pätkä tullaan muuttamaan joukkoliikennekaduksi ja ainoastaan tontille ajo sallitaan yksityisautoille. Tämä Insinöörinkatu taitaa muuten olla ainoa sekakaistaosuus ko. järjestelmällä.

Hervantajärven metsiin tyhjästä rakentuva uudisasuinalue puolestaan mahdollistaa alunpitäenkin sen, että ratikkakiskoille voidaan varata täysin oma uransa eristettynä muulta liikenteeltä. Lisäksi kuvioissa on myös Tampereen ja valtion välinen aiesompimus, joka velvoittaa Tamperetta kaavoittamaan uudisrakennusta ratikkareitin varrelle. Tosin tämä aiesopimus lienee menossa joka tapauksessa uusiksi. Mutta kuitenkin, ei kiitos yhtään enempää ratikoita hidastavia sekakaistaosuuksia! Niitä on ihan riittävästi Helsingissä.

Arkkitehdinkatu mikään ahdas ole. Pysäköintikiellolla ja pienellä fiksauksella sinne saisi ratikalle omat kaistat suurelle osaa katua. Liikennemäärät tuolla on niin pienet että toimisi hyvin myös sekakaistoilla ja pysäköintikiellolla.

Nämä valtion ja pitäjien tekemät hassuttelusopimukset ovat kyllä ohjausarvoltaan olleet lähinnä huonoa huumoria, ja johtaneet, melkein johtaneet ja johtamassa järjettömiin ja kalliisiin liikenneratkaisuihin. Muutaman sadan metrin mahdollisen sekaliikennekaistan välttämisen vuoksi jonkun pikkulähiön väsääminen paikkaan, josta ratikalla, eikä yhdyskuntarakenteella ylipäätään, ei ole mitään jatkomahdollisuuksia, vaikuttaa lähinnä hölmöläisten puuhastelulta.

Arvatkaapa mitä, lisää arviointeja tai ainakin päivitys. Kaupunginhallitus käsittelee tänään vaikutustenarvioinnin päivittämistä.

Lähtökohtana, että allianssin laatima tekninen suunnitelma, tavoitekustannus, johon allianssi sitoutuu, tieto valtion osallistumisesta 30 prosentilla sekä vaunuhankinnan hintatarjous eivät ole ainoat valtuuston käytettävissä olevat tiedot päätettäessä lokakuussa 2016 raitiohankeen rakentamisesta. Näiden lisäksi on tarkoituksenmukaista tuottaa laajempaa tietämystä raitiotien toteuttamisen vaikutuksista.

Täydentävässä päätöksentekomateriaalissa on kysymys vaikutusten arvioinneista, eli tiedon tuottamisesta raitiotien hyödyistä, haitoista ja haittojen lieventämiskeinoista. Tätä tietoa tarvitsevat valtuusto ja valtio päätöksenteon tueksi sekä kaupunkilaiset ja naapurikuntalaiset. Lisäksi vaikutusarvioinnit tukevat tarkoituksenmukaisten suunnitteluratkaisujen valintaa. Hankkeen valmisteluun haetaan tässä vaiheessa kaupunginhallituksen linjausta siitä, mikä on päätöksentekomateriaalin muodostavan vaikutusarviointien vertailuasetelma ja mitkä ovat keskeiset vaikutusten arviointien tutkimuskysymykset, joihin valtuusto tarvitsee vastaukset rakentamispäätöstä tehdessään.

Tavoitteena on, että vaikutusten arvioinnit tuotetaan huolella, kaupunginhallituksen hyväksymin periaattein ja vuorovaikutuksessa eri tahojen kanssa. Keskeistä on tunnistaa merkittävimmät vaikutukset ja niiden kohdentuminen. Vaikutusten arvioinnissa peilataan mm. kaupungin ja valtion strategioissa, ohjelmissa, sopimuksissa ja suunnitelmissa asetettuihin tavoitteisiin.

Vaikutuksenarvioinnin pääkohtina ovat:

1. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset
2. Kaupunkikuva, kulttuuriympäristö ja maisema
3. Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset
4. Alue- ja yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset
5. Liikenteelliset vaikutukset
6. Elinvoima, vetovoima ja imago
7. Taloudelliset vaikutukset, sisältäen hyötykustannuslaskelman

Vaikutuksarvioinnin esittelymateriaalissa on myös jo melko tarkka aikataulu seuraavaksi vuodeksi.

Yleisesti tulevat päätökset linjataan seuraavasti:

• - Nyt tehtävät päätökset vaikutustenarvioinnin vertailuasetelmasta (Ve 0+, sähköbussit ja Ve 1, ratikka)

• - Vuoden vaihteessa päätös vaunutoimittajasta

• - Valtion päätökset vuoden 2017 budjetista, kehysriihi 03/2016, budjettiriihi 08/2016 ja budjetin hyväksyminen 12/2016. Kehysriihessä ja budjettiriihessä tehdään siis päätös valtion osallistumisesta aiesopimuksen mukaisesti.

• - Kaupunginvaltuusto 10/2016, rakentamispäätös.

Tarkemmin kaupunki tekee päätöksiä seuraavasti:

• - Joukkoliikenteen yleissuunnitelma joukkoliikennelautakunnassa 12/2016

• - Mahdollinen ennakkoinfo kaupunginhallitukselle ja ennakkovaltuustoinfo keväällä 2016, suunnittelutilanne ja vaikutusten arvioinnin periaate. Tammikuussa iltakoulu?

• - Keväällä ja kesällä 2016 katusuunnitelmat yhdyskuntalautakunnassa. Voiko katusuunnitelmia YLA hyväksyä ennen valtuuston rakentamispäätöstä?

• - Allianssin hankesuunnitelma kansissa 31.8.2016 mennessä.

• - Päätösmateriaali oltava valmista vähintään 2 viikkoa ennen kaupunginhallituksen käsittelyä.

• - ”19.9.2016” kaupunginhallituksen käsittely.

• - ”3.10.2016” valtuustoinfo / iltakoulu.

• - ”17.10.2016” kaupunginvaltuuston kokous, päätöksenteko.

Alle vuosi enää.