Taloforum.fi

Mikä leveissä kaduissa on vikana? Do not understand. Leveä se on esim. Mechelininkatukin.

Mitenkö ratkaisisin liikenteen? Ensinnäkin olisi erittäin järkevää jatkaa metroa Hakaniemestä Kallion kautta Vallilaan, josta se yhtyisi Kalasatamasta tulevaan linjaan.

Veturitien taas a) rakentaisin huomattavasti korkeatasoisempana eli ei liikennevaloja (Tuusulantien liikennemäärät kun eivät ole pieniä), b) kääntäisin sen Teollisuuskadulle ja laittaisin vain haaran Nordenskjöldinkadulle c) Teollisuuskatu voidaan hyvin rakentaa puistomaisena moottorikatuna, se kun on jo täynnä ylikulkusiltoja aiemman junaradan vuoksi ja sillä on eritasoliittymä valmiiksi Sturenkadun kanssa, jota kautta ennemmin ohjaisin liikenteen keskustaan - kyllä, puistomaisia hitaan nopeuden moottorikatuja on olemassa. Ei kun vain rutosti puita niin esteetön liikenne tapahtuu kaupunkimaisen näköisesti.

Ps. miksi sinulla on sekovene tapana solvata niitä jotka ovat eri mieltä kaupunkisuunnittelusta, eritoten minua? Minä en ainakaan tee niin.

Leveä katu vie tilaa taloilta. Jos taloille on kysyntää, ne ovat lähes poikkeuksetta parempaa maankäyttöä kuin liikennetila.

Kaupungin kehittämisessä on pohjimmiltaan kyse maan kokonaisarvon maksimoinnista. Maan arvo perustuu pitkälti yksityiseen käyttöön, joka jauhaa maasta rahaa eri tavoin. Toisaalta julkisen tilan kuten katujen ja puistojen puutteellisuus rajoittaa yksityisen käytön mahdollisuuksia (arvoa). Myös julkisella tilalla voi olla suoraa tuottavaa käyttöä, esim. torit ja terassit, puistoissakin voi olla tapahtumia. Paras kaupunkikehitys saavutetaan tutkimalla ja spekuloimalla erilaisia lupaavia julkisen tilan ja yksityisen tilan muotoja ja mittaamalla toteutuvaa kokonaisarvoa tulevan spekulaation tarpeisiin.

Valtaosa maan arvosta jauhetaan paikalla olevien ihmisten tekemisestä, eli pitkälti taloista joissa tekemisen määrää ja laatua maksimoidaan. Liikenne itsessään ei ole kovin tuottavaa maankäyttöä, tuotto tulee kun liikenne saavuttaa määränpäänsä. Läpikulkeva liikenne on pelkästään ja yksinomaan haitta. Maan arvoa maksimoidessa halutaan jalostaa myös liikenne maksimaalisesti arvoa tuottavaksi: vähentämällä yhtä saman verran liikkuvaa ihmistä tai tavaraa kohti tarvittavaa tilankäyttöä, maksimoimalla alueelle päättyvät sekä sieltä alkavat matkat ja minimoimalla läpikulkevan liikenteen määrä. Hyvin onnistunut liikenteen jalostaminen näkyy ruuhkaisuudessa.

Leveä läpikulkuun tarkoitettu moottorikatu ei täytä arvokkaan kaupunkiliikenteen vaatimuksia oikeastaan millään saralla. Se perustuu tilaa vievälle autoliikenteelle, siitä on hankala poiketa kadunvarren maankäyttöön, ja siitä on kätevä ajaa läpi.

Runsas liikennetila voi tietysti olla maan kokonaisarvoa maksimoiva tekijä jossain muussa, matalamman maan arvon maankäytön vyöhykkeessä. Niissä ei luonteenomaisesti ole hirveän paljon kysyntää taloille, joten isoista teistä ei ole haittaakaan.

RV kirjoitti:Mikä leveissä kaduissa on vikana? Do not understand. Leveä se on esim. Mechelininkatukin.

Mechelininkadulla ja Firdonkadulla on se, että toinen on yksi kaupungin pääkaduista ja toinen taas sivukatu. Ja onhan niissä vähän muitakin eroja.

RV kirjoitti:Mitenkö ratkaisisin liikenteen? Ensinnäkin olisi erittäin järkevää jatkaa metroa Hakaniemestä Kallion kautta Vallilaan, josta se yhtyisi Kalasatamasta tulevaan linjaan.

Jaa, taas näitä haaroja nykyisestä metrolinjasta. Kannattaisi vähän miettiä toteuttamismahdollisuuksia esim. vuorovälejen kannalta ennen kuin lauot noita juttuja.

RV kirjoitti:Ps. miksi sinulla on sekovene tapana solvata niitä jotka ovat eri mieltä kaupunkisuunnittelusta, eritoten minua? Minä en ainakaan tee niin.

Juu, etpä tietenkään. Heh.

RV kirjoitti:Mikä leveissä kaduissa on vikana? Do not understand. Leveä se on esim. Mechelininkatukin.

Ihmisen tilan hahmottamista ollaan tutkittu jonkin verran, ja yleisesti ihmiset suosivat sellaisia tiloja, jotka he pystyvät hahmottamaan nopeasti. Isot aukiot ja leveät tiet vaativat enemmän prosessointia ja tuntuvat siksi epämukavilta. Toisekseen avara kaupunkisuunnittelu voi lisätä tuulisuutta.

hylje kirjoitti:Leveä katu vie tilaa taloilta. Jos taloille on kysyntää, ne ovat lähes poikkeuksetta parempaa maankäyttöä kuin liikennetila.

Tuliko mieleen, että talojen maksimoiminen kasvattaa liikennemääriä? Sitäpaitsi, 40-kerroksiset rakennukset ovat sama kuin paikan täyttäisi umpikortteleilla joiden sisälläkin on talorivi.

Metronvihaajana tiedän että vastustat metrohaaroja, mutta tämä olisi ainoastaan jo 70-luvulla U-metro joka syöttäisi tehokkaasti liikennettä Kalasataman ja Pasilan, kahden keskuksen välillä. Veturitien kääntö Teollisuuskadulle taas poistaisi liikennettä Nordenskjöldinkadulta, ja erittäin puistomaisesti suunniteltu moottorikatu - niitä on muun muassa Ruotsissa ja Espanjassa ei eroa "bulevardista" muulla tapaa kuin että sillä on yhdet asuntokaistat vieressä eikä pääsuunnan liikenne pysähdy - tämä olisi erittäin helppo toteuttaa Teollisuuskadulla, joka jo on puoliksi tuollainen.

En o hylje, mutta vastaan kuitenkin.

RV kirjoitti:Tuliko mieleen, että talojen maksimoiminen kasvattaa liikennemääriä?

Tämä ei ole läheskään noin yksinkertaista. Jos ne talot kuitenkin rakennetaan "muualle" ja sieltä muualta kuljetaan autolla enemmän kuin Pasilasta, niin liikennemäärät saattavat Pasilassakin kasvaa enemmän. Kävely ja joukkoliikenne ovat siitä hyviä, että ne eivät ruuhkaudu läheskään yhtä helposti kuin autoliikenne. Pasilalla on sijainnin ja yhteyksien puolesta hyvät edellytykset olla alue, jossa autoilun kulkumuoto-osuus on pienehkö.

RV kirjoitti:Sitäpaitsi, 40-kerroksiset rakennukset ovat sama kuin paikan täyttäisi umpikortteleilla joiden sisälläkin on talorivi.

Tuskin täällä kenelläkään on mitään korkeaa rakentamista vastaan. Veturitie, Firdonkatu ja muut kuningasideat vievät kuitenkin tilaa muulta kehittämiseltä huolimatta siitä, kuinka korkeita rakennuksia muualle Pasilaan rakennetaan. Keski-Pasilan keskuskorttelin asemakaavaehdotuksen selostuksessa lukee, että alueen pinta-alasta 55 % on katuja. Minusta tuo on merkki täysin epäonnistuneesta kaupunkisuunnittelusta, eikä Pasilasta mitään toista keskustaa tällä tavalla tule.

RV kirjoitti:Metronvihaajana tiedän että vastustat metrohaaroja

Kyllä kettu ketun tuntuu, vai mitä oikein koitat sanoa? Ei siinä, ei U-metro välttämättä maailman huonoin idea olisi, mutta ei sitä nykyisestä metrolinjasta oikein voisi haaroittaa, jos sellaista tarkoitit. Joka tapauksessa tuo ei yksinään riittäisi korvaamaan raitioteitä Pasilassa, joten annas nyt palaa lisää metrolinjoja.

RV kirjoitti:

hylje kirjoitti:Leveä katu vie tilaa taloilta. Jos taloille on kysyntää, ne ovat lähes poikkeuksetta parempaa maankäyttöä kuin liikennetila.

Tuliko mieleen, että talojen maksimoiminen kasvattaa liikennemääriä?

Niin kasvattaa. Liikenteen tukkoisuus vaikuttaa maan arvoon negatiivisesti. Kuitenkin talojen volyymi voi vaikuttaa maan arvoon positiivisesti paljon enemmän. Toteutuva kysyntä ratkaisee.

Maailman arvokkaimmat maapläntit ovat ainaisten liikenneruuhkien ympäröimiä. Liikenteen tukkoisuus ei ole mikään katastrofi, vaan tosiasia maan arvon kehittyessä riittävän suureksi: ihan hyvä ongelma. Sitä ei kannata pelätä, vaan keskittyä maan arvon kehittämiseen edelleen.

Lapset!
Vaikken mode olekaan, niin, gentlemen, let us not fight among ourselves!

uuttahelsinkiä.fi 8.4.2015 kirjoitti:
Helsinki High-rise -kilpailun ohjelmaan alustavia muutoksia

Helsinki High-rise -kilpailun kilpailuohjelmaan on tehty alustavia muutoksia saadun palautteen pohjalta. Keskeisimmät muutokset koskevat aloitusaluetta ja kilpailun vaiheistusta.

Kilpailun aloitusalueeksi vaihtuu länsialueen pohjoisosa. Samalla aloitusalueen rakennusoikeus lähes kaksinkertaistuu 40 000–65 000 kerrosneliömetriin ja asuinkerrosalan enimmäismäärä nousee 70 prosenttiin kerrosalasta.

Helsinki High-rise -kilpailu muutetaan kaksivaiheiseksi. Ensimmäisessä vaiheessa laaditaan luonnossuunnitelma koko suunnittelualueelle, mutta arvioinnin painopiste on aloitus- ja länsialueella. Toiseen vaiheeseen kutsutaan 2–4 parasta ehdotusta. Toisessa vaiheessa laaditaan suunnitelma länsialueelle ja aloitusalue suunnitellaan tarkemmin.

Kilpailuohjelman viimeistely jatkuu kevään ajan ja lisätietoa sen sisällöstä on tulossa kesäkuussa. Kilpailu alkaa syksyllä 2015.

Tarkemmat tiedot kilpailuohjelman muutoksista löytyvät kilpailun verkkosivuilta osoitteesta http://www.helsinkihighrise.fi.

Helsinki High-rise -kilpailulla haetaan korkeatasoista suunnitelmaa Pasilan tornialueelle ja toteuttajaa vähintään aloitusalueelle. Kilpailutyöt arvioidaan pelkästään laatukriteerein. Kilpailun voittaja sitoutuu rakentamaan suunnitelmansa mukaisen aloitusalueen, jonka rakennusoikeudesta voittaja maksaa etukäteen sovitun hinnan. Kilpailun järjestävät Helsingin kaupunki ja Suomen valtio.

Alustavia muutoksia kilpailuohjelmaan 4/2015 [PDF]

Onhan se hienoa, että hanke edistyy, mutta vähän arveluttaa tuo vaadittu massiivisuus, ja sen vaikutus kilpailun laatuun. Nopeasti laskettuna jokaisen kilpailuun osallistuvan pitäisi olla kykenevä sitoutumaan noin neljännesmiljardin sijoitukseen jo aloitusalueen kanssa. Näinköhän tuon kokoluokan sijoittajia on tyrkyllä kilpailuksi asti?

Vähän pelottaa että käy "Triplat", eli loppusuoralla kilpailussa on mukana vain yksi kilpailija. Ja kun yhdestä ehdotuksesta aletaan valita voittajaa laatukriteerein, niin miten käy laadun?

Suomessa on niin pitkään rakennettu lähinnä anteeksipyydellen, joten jotain todella näyttävää ja massiivista odotan.

Kyllä siihen aika massiivista saisi pienemmälläkin investointisitoumuksella. Tuo alaraja 40 000 kem kun vastaa suunnilleen New Yorkin uutta 432 Park Avenue:ta, ja ihan sellaista vissiin ei ole tarkoitus paikalle tehdä? Keilaniemeen kaavoitetut uudet tornit ovat kokoluokkaa 16-20000 kerrosneliötä.

Pienempiin palasiin jakamalla saisi enemmän kilpailua, ja vaihtelevampaa arkkitehtuuria torneihin. Kasaamalla kaikki yhteen saadaan bulkkia, rakennusalan jo nyt olematon kilpailu kuihtuu, ja rahoitusriskit hankaloittavat rakentamista tarpeettomasti.

16 kerrosneliön torneilla luulisi rakentajia olevan jonoksi asti.

Suomessa (Helsingissä) kehtaaminen pitäisi käyttää tekemään kerralla keskeneräistä, ja hyväksyä lähtökohtana se ettei mitään aluetta koskaan valmiiksi asti rakenneta. Niin, että se on hyvä jo alkuvaiheessa. Niin, että talot voivat olla pieniä, huonoja ja väliaikaisia. Niitä voi aina korvata paremmilla, hienommilla ja isommilla myöhemmin.

Harmi että näin keskeiselle paikalle on rakentumassa pääosin asuntoja työpaikkojen sijaan. Näin hyviä liikenneyhteyksiä pitäisihyödyntää enemmän työpaikkojen rakentamiseen sen sijaan että rakennetaan business parkkeja pitkin kehäteitä jonne nämä asukkaat sitten suuntaavat autolla töihin.

Klazu kirjoitti:Harmi että näin keskeiselle paikalle on rakentumassa pääosin asuntoja työpaikkojen sijaan. Näin hyviä liikenneyhteyksiä pitäisihyödyntää enemmän työpaikkojen rakentamiseen sen sijaan että rakennetaan business parkkeja pitkin kehäteitä jonne nämä asukkaat sitten suuntaavat autolla töihin.

Olisiko tilanne oleellisesti parempi jos työntekijät asuisivat kehien varsilla ja kävisivät autolla töissä Pasilassa? Ideana on vihdoinkin luoda sekoittuneita alueita ja näin taidetaan tehdä siellä Vancouverissakin. Pasilassa on jo 25 000 työpaikka, asukkaita alle 10 000. Suurin pula seudulla on asunnoista joten niitä kannattaa rakentaa jokaiseen järkevään paikkaan, myös Pasilaan.