Taloforum.fi

Joggeri kirjoitti:Ärsyyntyy vaan, jos yrittää löytää jotain hyviä puolia kyseisestä rakennuksesta... No ehkä se, että se on aika uusi :F

...ja että neliöhinnat ovat kohdallaan: http://tinyurl.com/2fvtkjd Tosin ei siinä mitään. Sisällä näyttää hyvältä ja korttelin toteutus on ulkoalueiden osalta huoliteltu verrattuna tavanomaisiin 2000-luvun asfalttia ja istutuslaatikko -tyylisiin kansipihoihin.

sam kirjoitti:

Joggeri kirjoitti:

T.M. kirjoitti:Ärsyyntyy vaan, jos yrittää löytää jotain hyviä puolia kyseisestä rakennuksesta... No ehkä se, että se on aika uusi :F

...ja että neliöhinnat ovat kohdallaan: http://tinyurl.com/2fvtkjd Tosin ei siinä mitään. Sisällä näyttää hyvältä ja korttelin toteutus on ulkoalueiden osalta huoliteltu verrattuna tavanomaisiin 2000-luvun asfalttia ja istutuslaatikko -tyylisiin kansipihoihin.

Ei toimi.. pistä suora etuovi.com kohdenumerolinkki

grendy kirjoitti:Ei toimi.. pistä suora etuovi.com kohdenumerolinkki

Perhana! Eipä toimikaan. Kokeillaas vaikka tästä: http://www.etuovi.com/kohde/34244 Olohuoneen verhoista päätellen asukkaat katsovat MTV3:a...

Yritinpä tässä iltana eräänä kävelyllä ollessani kuvata tuota Kasarminrannan aluetta. Setistä ainoa vähän terävää muistuttava oli tämä töhnää ja heijastuksia sisältävä sillankaidekuva (tosimies mitään jalustoja hanki ) radan toiselle puolelle kohti Koskenniskan viehkoja commieblockeja, jotka sopivat rantamaisemaan mielestäni paljon huonommin kuin Kasarminrannan talot. Yöjunakin karkasi sopivasti alta kesken valotuksen.

Tämä lainaus on nyt laitettu jo kaksi kertaa väärin. Eli "Ärsyyntyy vaan, jos yrittää löytää jotain hyviä puolia kyseisestä rakennuksesta... No ehkä se, että se on aika uusi :F" en sanonut minä, vaan Joggeri.

Vanhoja rakennuksia Toppilasta, Toppilansaaresta ja Alppilasta.


Oy Toppilan Mallasjuomatehdas Ab on oululainen panimo, jonka lahtelainen Oy Mallasjuoma Ab osti vuonna 1967. Mallasjuoma lopetti oluen panon Toppilassa vuonna 1979.

Toppilan Mallasjuomatehtaan voidaan katsoa perustetun jo vuonna 1862, kun Isak Fellman perusti Toppilansalmen Oluttehtaan. Tehdas aloitti oluen ja sahdin valmistuksella ja kolme vuotta tämän jälkeen yritys sai oikeuden valmistaa myös portteria.

Tehdasalueella Länsi-Toppilassa on säilynyt rakennuksia panimon koko historian ajalta. Vanhin varsinainen panimorakennus on 1864 rakennettu panimon viljavarasto, jossa nykyisin toimii Allin Matala-niminen kokous- ja juhlaravintola. Rakennuksen yhteydessä on punatiilinen tehdasrakennus noin vuodelta 1889. Rakennukset ovat toimineet mallastamona ja varastona.

Panimon konttorina toiminut huvila on alueen rakennuksista vanhin. Se on myös vanhin koko Toppilansalmen ja Hietasaaren alueen huvilarakennuksista. Huvilan rakennutti Henrik Tornberg vuonna 1856. Huvila sai nykyisen uusrenessanssityylisen ulkoasunsa näköalatorneineen vuonna 1881, jolloin Johan Georg Snellman rakennutti ja sisusti huvilan uudelleen. Huvila myytiin panimon ohella Isak Åströmille
-wiki-












Villa Hannala on Oulun Toppilansaaressa sijaitseva, kauppaneuvos ja laivanvarustaja J. W. Snellmanin vuonna 1859 kesäasunnokseen rakennuttama pitsihuvila. Huvila lienee saanut nimensä Snellmanin tyttären Hannan mukaan.-wiki-







SS-divisioona Nordin upseerikerho, Waffen-SS Finnland Stützpunkt IV. Pikku-Berliini,
Tuiran paloasema (Alppila, Oulu)







Alppilan kaupunginosan nimi, sekä kadunnimet Alppitie ja Tirolintie juontuvat saksalaisajoilta. Nimitys johtui Dietlin vuoristodivisioonien alppijääkäreiksi kutsutuista joukoista

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pikku-Berliini

Heh, aikamoinen sattuma että kun tarkoituksena oli tulla tänne kysymään tietoa Toppilan satama-alueella sijaitsevasta luukutetuilla ikkunoilla varustetusta huvilarakennuksesta, niin se olikin jo esitetelty tuossa edellisessä viestissä. Mutta tietääkö kukaan sen tulevasta kohtalosta, että mitä sille tullaan tekemään ? Jollekin porholle siinä olisi mielestäni hieno rakennus asuttavaksi.

Huono kuva, mutta juuri äsken räpätty:

Rakennus, nimeltään Ellalan huvila, on kaavalla suojeltu. Ks. http://kartta.ouka.fi/ ja valitse sivusta "Asemakaava Oulu". Erittäin mielenkiintoista materiaalia Toppilan vanhoista rakennuksista löytyy Toppilan rakennussuojeluselvityksestä (vanhoja valokuvia, pohjapiirroksia jne.). Osaapa dokumentti kertoa myös, että Toppilan satamassa on Suomen mahdollisesti ensimmäinen sähkökiuas.

Kaukovainion metsälähiön rakennusperintö selvitetty

Oulussa on selvitetty ensimmäistä kertaa modernin rakennusperinnön ja lähiörakentamisen arvoja Kaukovainion inventoinnissa, jonka tulokset on nyt koottu raportiksi. 1960- ja 1970-lukujen arkkitehtuuri ja asuinalueet ovat nousemassa vaalittavan rakennusperinnön piiriin. Oulun kaupungin rakennussuojelutyöryhmä näkee modernin rakennuskannan inventoinnin merkittäväksi kehittämiskohteeksi ja on ohjannut em. pilottihankkeen.


Kaukovainio - metsälähiön moderni rakennusperintö (pdf):
http://www.ouka.fi/tekninen/Julkaisut/J ... portti.pdf

Eilen illalla tuli käytyä kävelyllä Toppilan vanhalla satama-alueella. Kuvia tuli otettua, laitetaan muutama tännekin.

Ranta-Toppilaa ja sen vanhaa lahoa laituria.


Näkymää salmen yli Toppilansaareen.


Sataman vanhoja rakennuksia.





Möljän sillan pitäisi mennä salmen yli suoraan edessä näkyvään Toppilansaareen juuri tästä kohdasta. Kuvassa näkyvän rakenteilla olevan Satamatien kummalekin puolelle pitäisi tulla tornitalo, vasemmalle puolelle 15-kerroksinen ja oikealle 12-kerroksinen.


Ja tältä koko alueen pitäisi näyttää lähitulevaisuudessa:
http://www.ouka.fi/tekninen/toppilansal ... _netti.pdf

Iggy.P kirjoitti:Kuvassa Oulun Pikisaaren luonnontilaisuutta ennen siltojen rakentamista. Ja sanotaan se nyt vielä kerran: en voi käsittää edelleenkään monien talolaisten tuntemaa vastenmielisyyttä luonnontilaisuutta kohtaan. Mikä voi olla hienompaa kuin tällainen villinä kasvava tuuhean kasvillisuuden peittämä saari?

Minä allekirjoitan tämän! Itsekin olen sitä mieltä, että esimerkiksi etelä-suomalainen rehevä jokivarsikasvillisuus, joka on kuin viidakkoa tuomineen, köynnöksineen, vaahteroineen ja monisatoine eläinlajeineen on maamme upeinta luontoa, joka valitettavasti täälläkin tosi usein leimataan ryteiköksi, joka tulisi heti raivata.

Valitettavasti usein nämä ns. "maisemasuunnittelijat" eivät ymmärrä hienon päälle, ja raivaavat arvokkaat lehdot "maisemoinnin" tieltä. Sitä vastoin säästetään ulkoilumaastoksi sellaista kuusimetsää, jota koko Suomi on 90-prosenttisesti.

@ Iggy.P

Oletko varma, että kuvasi on Pikisaaresta? Kuvan osoitteen perusteella tuo on otettu Korkeasaaressa, joskin sama saarihan Korkeasaari-Pikisaari nykyään maantieteellisesti on, mikä lie nimeltään. Sen mitä olen tuolla lenkkeillyt, sanoisin, että Korkeasaaressa on ainakin paikoin tuonnäkoistä, tai ainakaan yhtä luonnontilaista paikkaa noin läheltä keskustaa en tiedä, ja senpä takia saaren läpi on etenkin kesäisin mukava kulkea. Itse Pikisaarta on nyt viime aikoinakin raivattu niin kovalla kädellä, että siellä vastaavia näkymiä tuskin on. Eihän kaupunkimetsiä ja puistoja pidä hoitaa kuin talousmetsiä!

Kuvia naapurisaaresta Kiikelistä. Tähän rakennukset sopivat selvästi paremmin kuin metsätaloudellisesti järkevästi hoidettu pajukko. Ensimmäinen kuva vuodelta 1992. Lähde:Wikimedia Commons
Lähde:Wikimedia Commons

ja toinen viime kesältä. Rakennustyöt on tehty ennen vuosituhannen vaihdetta. (Taitaa olla tuttu näkymä useimmille talolaisille, mutta kyllähän paikkaa katselee mielellään uudestaankin.)
Lähde:Wikimedia Commons

Kiitos kuvista. Enpä tiennyt, että tuollainen hävitys olisi kohdannut myös Korkeasaarta! Pikisaaren tuhotyöt näkyvät aivan selvästi mantereen puolellekin.

Noin vuosi takaperin oli puhe visioketjussa Letonniemen suojelualueella sijaitsevasta Koskelan loistosta, joka on vuonna 1940 rakennettu majakantapainen suunnannäyttäjä. Maankohoamisen myötä rakennelma on jäänyt niin kauas merestä, ettei sitä loistolta edes näe.

Kyselin tuolloin neuvoja siitä, miten paikalle löytää, mutta kukaan ei osannut kertoa. Yritin ensin hakea loistoa aivan väärältä suunnalta, Taskilan omakotitalojen suunnasta, mutta helpommin sinne löytää menemällä Rajahaudan venesataman luota lähtevän luontopolun kautta. Minusta loisto sijaistee hieman pohjoisempana kuin allaolevassa kartassa, koska se on hyvin likellä luontopolun pitkospuita ja paikalle olikin paljon kuvittelemaani helpompi löytää seurailemalla leveää polkua (eli toisin kuin jotkin nettikirjoitukset ja -kuvat antavat oletta, rakennelma ei seiso aivan keskellä ei mitään).


Karttakuva OpenStreetMap


Loisto itsessään on pitkälti graffitien peitossa ja ainakin yläosan kaiderakenteita on onnistuttu tuhoamaan. Taitava kiipeilijä noustaa itsensä ylös, mutta minulta se jäi tekemättä, koska en halunnut jäädä enää pitemmäksi aikaa vetisessä maastossa hurjasti lisääntyvien elukoiden syömäksi. Suuntasin seuraavaksi kohti näköalatornia joka sijaitsee aivan meren äärellä eikä mäkäristä ole harmia. Juuri ja juuri matalien puiden latvojen yli yltävästä tornista on ihan kivat maisemat Kuivasmerelle ja etelään kohti kaupunkia.

Kannattaa käydä joku tuulinen viikonloppu, jos ei ole muuta tekemistä, mutta ei tämän takia tosiaan Ouluun kannata erikseen tulla.

Uudessa maalissa oleva puutalo Heinäpäässä.




Hollihaan venesatamasta kaupunkiin päin.


Pikisaaren sillalta Raattiin/Toivoniemeen




Hietasaari/Pikisaari sillalta Toivoniemeen päin

Tietomaan torni, Intiön vanha vesitorni ja Kuusisaaren hiekkaranta.


Stora Enso, Arizona Chemical, Eka Chemicals ja Eka Polymer Latex

Kävin tänään vähän pyöräilemässä ja samalla napsin kuvia. Valokuvaustaitoni ovat melko surkeat ja kamerana vain tavallinen digipokkari, joten mitään visuaalista ilotulitusta ei ole luvassa. Tällä kertaa esittelen vain Alppilaa. Muita kapunginosia, kuten ainakin Värttöä, Toppilansaarta, Kaakkuria, Keskustaa ja Heinäpäätä tulossa vielä lähiaikoina.

Pikisaaren ympäristönhoitosuunnitelmaan kuuluu muistaakseni viiden vuoden välein tehtävä harventaminen, ja välivuosina rannat saavatkin sitten kasvaa umpeen ja suistonäkymät taas katoavat.
Nyt tehdyt isot aukeat ovat kyllä uutta, mutta äkkiäpä nuo jäljet maisemoituvat, ja tuloksena on viihtyisää, paikoin pitkiä näkymiä tarjoavaa vapaasti kasvavaa puistoa.

Pikisaaren "luonnontilaisuus" on kyllä äärimmäinen poikkeus - rannathan ovat perinteisesti olleet kovassa käytössä, ja puustollekin on keksitty yleensä parempia käyttötarkoituksia kuin pusikon kasvaminen.

Esimerkiksi Pikisaaren kehittämisohjelmasta löytyy toisenlaista kuvaa sahan toimintakaudelta...

Lähde http://www.ouka.fi/tekninen/julkaisut/J ... uu2007.pdf