Taloforum.fi

Tämän ketjun innoittamana tuli mentyä katsomaan helikopterikuvia Matinkylästä.: http://www.bing.com/maps/

Näin "periferia" citylaisena, eli kuopiolaisena hämmästytti suuresti miten "metsäistä" aluetta tuokin on. Kerrostaloja metsän keskellä, vaikka eikös sen pitäisi olla juuri toisin päin kaupungeissa? Ei näköjään mikään ihme, että Kuopiossa on Suomen toiseksi korkein asukastiheys kaupunkialueella.

_ABC_ kirjoitti:Tämän ketjun innoittamana tuli mentyä katsomaan helikopterikuvia Matinkylästä.: http://www.bing.com/maps/

Näin "periferia" citylaisena, eli kuopiolaisena hämmästytti suuresti miten "metsäistä" aluetta tuokin on. Kerrostaloja metsän keskellä, vaikka eikös sen pitäisi olla juuri toisin päin kaupungeissa? Ei näköjään mikään ihme, että Kuopiossa on Suomen toiseksi korkein asukastiheys kaupunkialueella.

Eikös (vanha) Matinkylä edusta melko perinteistä lähiörakentamista?

Lasketaanko kerrostalojen pihoilla kasvavat puut muuten "metsäksi"? Puitahan kasvaa melko paljon kerrostalojen pihoilla jopa Helsingin keskustassa. Siellä talojen keskikorkeus vain on suurempi kuin Matinkylässä, joten puut jäävät hieman enemmän piiloon. Matinkylässä on paljon tuollaista noin kolmikerroksista rakennuskantaa.

Mutta onhan se huomattu monet kerrat, että keskiverto suomalainen rakastaa puita

_ABC_ kirjoitti:Tämän ketjun innoittamana tuli mentyä katsomaan helikopterikuvia Matinkylästä.: http://www.bing.com/maps/

Näin "periferia" citylaisena, eli kuopiolaisena hämmästytti suuresti miten "metsäistä" aluetta tuokin on. Kerrostaloja metsän keskellä, vaikka eikös sen pitäisi olla juuri toisin päin kaupungeissa? Ei näköjään mikään ihme, että Kuopiossa on Suomen toiseksi korkein asukastiheys kaupunkialueella.

Espoossa ei ole kovin paljoa umpikorttelia. Se tuskin on kellekkään mikään yllätys. En kuitenkaan kutsuisi metsäksi..

Tässä vähän tuoreempia ilmakuvia. Bingin kuvat aika vanhoja.

Lähinnä tuli tutkailtua noiden tornien itäpuolista aluetta ja noissa kuvissa se todellakin näytti hyvin metsäiseltä.

_ABC_ kirjoitti:Lähinnä tuli tutkailtua noiden tornien itäpuolista aluetta ja noissa kuvissa se todellakin näytti hyvin metsäiseltä.

En ny tarkkaa tiedä mitä kohtaa tarkoitat, mutta siinä Matinkylän itäpuolella on pieni viherkaistale ja joki, jotka toimivat Matinkylän ja Haukilahden raja-alueena.

Janne_H kirjoitti:En ny tarkkaa tiedä mitä kohtaa tarkoitat

Tätä seutua katsoin ja hyvin metsäiseltä lähiöltä tuo minusta näytti. Talo siellä täällä keskellä metsää.

Nuo kaksi ensimmäistä kuvaa ovat kuin suoraan Itä-Berliinin betonilähiöistä. Rakennukset ovat ainoastaan pienempiä tuossa, mutta muuten arkkitehtuuri edustaa täysin samoja suuntaviivoja (=laatikkoa, bulkkia).

Klazu kirjoitti:Nuo kaksi ensimmäistä kuvaa ovat kuin suoraan Itä-Berliinin betonilähiöistä. Rakennukset ovat ainoastaan pienempiä tuossa, mutta muuten arkkitehtuuri edustaa täysin samoja suuntaviivoja (=laatikkoa, bulkkia).

Aika kaukana tuo vielä on Itä-Berliinin DDR:n rakennustaiteen helmistä, jonka tarkoituksena oli laittaa ihmiset ajattelemaan
itsensä osana suurta koneistoa. Mm. rakennukset ovat aivan eri mittakaavassa massiivisuudessaan Berliinissä ja niiden sijoittelu
on paljon hajanaisempaa (Matinkylässä rakennukset on sijoitettu selkeisiin kortteleihin).
Sinänsä Itä-Berliinin yhtenäiset DDR alueet ovat vaikuttava näky (niin hyvässä kuin pahassakin) esim. Springpfuhlissa olo muuttuu
ajoittain hyvinkin surrealistiseksi kävellessä värikkäiden ja massiivisten betonikolossien välistä väistellen siellä täällä oleskelevia
uusnatseja

Kuten sanottua, rakennukset Suomessa ovat vain pienempiä ja lyhyempiä, mutta arkkitehtuuriltaan melkoisen samaa harmaata bulkkia. Tuo satelliittikuva on ihan samanlainen kuin hieman pienemmissä itä-lähiöissä.

Ei Itä-Berliinissä silti mitään vikaa ole. Suunnilleen kaikki nurkat siellä kolunneena olen viihtynyt reissuillani ihan hyvin. Springpfuhlin seutu on toki massiivista, mutta esim. niistä kunnostetuista tornitaloista tuli oikein hienot. Mihinkään uusnatseihin en ole koskaan törmännyt sillä suunnalla, vaikka Lichtenbergiä väitetäänkin niiden pesäksi. Paljonhan tuolla ulkomaalaisiakin asuu.

Toki arkkitehtuuri on samaa. Se oli 70-luvun tyyliä eikä siitä silloin ajateltu, että se on harmaata bulkkia.

Eipä näköjään siirto off-topic -ketjuun oikein ottanut tuulta alleen. No, jääköön sitten modejen huoleksi.

http://taloforum.fi/viewtopic.php?p=34168#p34168

Klazu kirjoitti:Nuo kaksi ensimmäistä kuvaa ovat kuin suoraan Itä-Berliinin betonilähiöistä. Rakennukset ovat ainoastaan pienempiä tuossa, mutta muuten arkkitehtuuri edustaa täysin samoja suuntaviivoja (=laatikkoa, bulkkia).

Olet pääasiassa oikeassa (vanhan) Matinkylän arkkitehtuurin osalta, mutta noin kaukaa otetusta kuvasta on vaikea erottaa rakennusten detaljeita. Esimerkiksi tuossa ensimmäisen kuvan keskellä on tällainen rakennus:

[img]poistettu[/img]


Samaten tuossa ensimmäisen kuvan ylälaidassa on ns. uusi Matinkylä, joka ei suinkaan edusta 70-luvun betonikulttuuria.

Lepuski tänään:

Kappas Jape löysit tuon kallion. Kiva kuva, jotenkin ihmeen levollinen. Tulitko ihan kuvaustarkoituksissa käymään Espoon puolella? Jos tulit, laita ihmeessä lisääkin kuvia. Olisi mielenkiintoista nähdä tuttu paikka "uusin silmin".
Olin aikalailla samaan aikaan Leppävaarassa (taivaan väristä päätellen). Oisin voinut poimia kyytiin jos olisin tiennyt. Kamera oli minullakin matkassa, mutta muistikortti unohtui kotiin.

Noita yläpuolen kommentteja lueskellessa kävi mielessä, että miksi joka ikinen kerta kun missä tahansa kuvassa näkyy 60-/70-luvulla rakennettuja taloja pitää heti valittaa niiden rumuudesta/sijoittelusta? "DDR"-tyylisiä taloja on koko läntinen Eurooppa täynnä, onko kukaan nähnyt kuvia esimerkiksi Ruotsin Miljonprogrammetin tuotoksia tai Britannian betonibrutalistisia lähiöitä? Rakennukset eivät ole rumia, vaan aikakautensa tyyliä. Lisäksi tilanne 40-50 vuotta sitten oli erilainen ku nykyään, kun väestöä muutti kaupunkeihin monta kymmentä tuhatta vuodessa. Itse pidän aikakauden arkkitehtuurissa muun muassa siitä, miten siitä huokuu järjen ja tarpeen mukaan rakentaminen välittämättä kaiken maailman viherpiiperoista.

RV kirjoitti:Itse pidän aikakauden arkkitehtuurissa muun muassa siitä, miten siitä huokuu järjen ja tarpeen mukaan rakentaminen välittämättä kaiken maailman viherpiiperoista.

Jännittävää, että tällaisia ajatuksia löytyy vielä! Kokonaisvaltainen ns. rationaalinen suunnitteluhan perustui juuri ajatukseen, että tuotetaan yhteiskunnalle teollisesti sitä mitä sen on matemaattisesti laskettu tarvitsevan. Sinänsä kyllä kutkuttava ajatus - aika pitkälti sama ajatusketju kuin esim. neuvostojärjestelmän kehittämisessä oli viime vuosisadalla.

Demokratia, viihtyisän ympäristön tavoittelu, moniarvoisuus, kestävyys ja vapaus tosin sopivat huonosti tähän muottiin. Yhdistit oikein myös ympäristökysymykset aiheeseen - niiden kanssahan monilla modernismin ajan hankkeilla oli tiettyjä hankaluuksia, jotka kaikesta järkeilystä huolimatta jäivät usein seuraavien sukupolvien huoliksi.