Taloforum.fi

Lisäksi havainnekuvan aita on lumisella säällä tosi matala - varsinkin kun lumi pakkautuu portaiden alle - eli käytännössä tuosta pitää tehdä lapsiturvallisuuden vuoksi selvästi korkeampi

No - nämä ovat detaljeja, jotka varmasti fiksataan suunnittelun edetessä, mutta hengenvaaralliset rakennelmat - edes havainnekuvissa - saavat helposti hermostumaan

Tehdään sitten portaat, jossa porukka ehkä hyvällä säällä vetää pussikaljaa ja katselee tyhjää kenttää tai jotain ihmeellistä pyörylä-metallihäkkyrää, raaputtelee nimikirjaimia rakenteisiin ja jonain päivänä joku tuikkaa sen tuleen.
Katsokaapas ikkunasta ulos, näyttääkö suomen ilmasto siltä, että täällä porukka muuten vaan parveilisi ja viettäisi luppoaikaa, kuten Espanjalaisilla portailla.

Tuossa tehdään katsomoaluetta Suvilahden tapahtuma-alueelle. Ei siinä ole tarkoituskaan viettää luppoaikaa tammikuussa, vaan sinne tullaan vartavasten katsomaan esityksiä. Kyllä nuo portaat tulevat olemaan erilaisten festareiden aikaan täynnä parveilevia ihmisiä.

Lumiseen aikaan puiset terassit nyt on syytä pitää suljettuina jo liukastumisvaaran vuoksi, mutta talvella nyt on muutenkin vähemmän festareita.

Lasi on taas puoliksi tyhjä ja nyt kyllä keksitään jo keksimällä naurettavia syitä että saa narista

Sompasaaressa rakentaminen etenee ja saari alkaa pikkuhiljaa olla valmis. Tänä vuonna alueelle valmistuu seitsemän asuntokohdetta ja noin puolet Loviseholminpuistosta. Myös laivoja on tulossa rantaan useampi, mm. ravintolalaiva M/S Maria, joka aiemmin oli kiinnitettynä Hakaniemenrantaan. Kovaa on ollut rakentamisen vauhti, sillä tältä Sompasaaressa näytti vielä tasan neljä vuotta sitten 27.1.2017.




Kahdeksannen eli viimeisen asuntokorttelin rakentaminen myös alkaa ja sen pitäisi olla valmis vuoden 2023 loppupuolella. Asuntokortteliin nousee esimerkiksi tämmöinen Hekan energiapilottikohde. https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunkiy ... rostalolle

Havainnekuva Hermanninrannan ja Kyläsaaren alueista. Mustat neliöt ovat pysäköintitaloja, jotka tulevat raitiopysäkkien viereen. Kaupunkimaisuudesta ollaan näemmä luopumassa Hermannin rantatien vieressä. Toki kadun vastapuoli on tehty epämääräisesti, mutta pitääkö sitä luovuttaa kokonaan?

Lähde: Kalasataman asukasilta 28.1.

Taas tehdään muutama hassu tönö sinne tänne, joita jotkut virheellisesti korteleiksi väittävät. Sitten jätetään rantaan tuommoista älytöntä hukkatilaa.

On se kumma, ettei paria sataa metriä pysty olemaan ilman kaupungissa, etteikö olisi jätetty nurmikenttää. Tuosta kuvasta hieman pohjoiseen on melkein kahden kilometrin pätkä rantaa / nurmikkoa.

Missään ei suomessa ole edes sitä paria kilometriä yhtenäistä kaupunkia. En kyllä oikeastaan luokittelisi kaupungiksi yhtään aluetta suomessa. Ainoastaa kokoelma erinäisiä rakennuksia siellä täällä arktisen tundran ja epämääräisen ryteikön ympäröimänä.

Esimerkki hieman järkevämmästä kaupunkisuunnittelusta voisi olla vaikkapa Toulouse. Löytyy kyllä nurmikenttääkin, mutta ei jokapaikkaa ole jätetty hukkatilaksi. Löytyy myös tiivistä, katuun kiinni rakennettua katunäkymää.

Jotakuinkin Helsingin kokoinen kaupunki.

EDIT: Nopeasti tuli tämä viesti alunperin tehtyä, mutta ehkä voisi esimerkkinä ottaa myös vaikkapa Argentiinasta Rosarion (tai minkä tahansa muun kaupungin). Näyttää sielläkin jokunen puukin kasvavan, vaikka ehkä äärimmilleen viety tiivis kaupunki. Ehkä joku Toulousen ja Rosarion välimuoto olisi sopivin, mutta ei ainakaan tämä suomen järjetön hukkatila jokapaikassa.

itseäni ihmetyttää, että talot ovat 6-8 -kerroksisia. Korttelin kapeus ei ole niin paha, mutta miksi korkeudesta on tingitty. toivotaan, että tulee vielä lisäkerroksia kun kaavaa valmistellaan.

Xerdoz kirjoitti: ↑27.02.21 20:30 Missään ei suomessa ole edes sitä paria kilometriä yhtenäistä kaupunkia. En kyllä oikeastaan luokittelisi kaupungiksi yhtään aluetta suomessa. Ainoastaa kokoelma erinäisiä rakennuksia siellä täällä arktisen tundran ja epämääräisen ryteikön ympäröimänä.

Jos näin filosofiseksi mennään, niin kaipa koko sivilisaatiomme on vain olematon piste keskellä avaruuden loputonta kylmyyttä. Helsinki on Pohjoismaisessa kontekstissa ihan mallikas kaupunki, vaikka toki meiltä puuttuu todellinen vanha keskusta historiallisista syistä.

Xerdoz kirjoitti: ↑27.02.21 20:30Esimerkki hieman järkevämmästä kaupunkisuunnittelusta voisi olla vaikkapa Toulouse. Löytyy kyllä nurmikenttääkin, mutta ei jokapaikkaa ole jätetty hukkatilaksi. Löytyy myös tiivistä, katuun kiinni rakennettua katunäkymää.

Jotakuinkin Helsingin kokoinen kaupunki.

Toulousen kontekstissa voi mennä vanhemman kaupunkirakenteen ympärille ja nopeasti huomata, että sodan jälkeinen rakentaminen jatkuu lähinnä omakotitalomattona ja muutamina epätasaisina moderneina viritelminä. Uudemmassa rakennuskannassa pensaikkoa riittää yllin kyllin, sillä syystä tai toisesta ihmiset haluavat asua viheralueiden lähellä. Ranskalainen suunnittelu ei valtavasti eroa meikäläisestä tässä suhteessa.

Bonkin tavoin toivoisin samoin korkeusvaihtelua Sompasaaren tavoin. Kulmiin saisi mainiosti 10+ kerroksisia.

Pyöröovi kirjoitti: ↑28.02.21 02:56 Toulousen kontekstissa voi mennä vanhemman kaupunkirakenteen ympärille ja nopeasti huomata, että sodan jälkeinen rakentaminen jatkuu lähinnä omakotitalomattona ja muutamina epätasaisina moderneina viritelminä. Uudemmassa rakennuskannassa pensaikkoa riittää yllin kyllin, sillä syystä tai toisesta ihmiset haluavat asua viheralueiden lähellä. Ranskalainen suunnittelu ei valtavasti eroa meikäläisestä tässä suhteessa.

Sanoisin kyllä, että Ranskassa lähiöalueet ovat keskimäärin huomattavasti tiiviimmin rakennettuja kuin Suomessa. Metsiköitä on talojen väliin jätetty paljon vähemmän, eikä asutus myöskään "rönsyile" läheskään samalla tapaa, vaan kaupungin ja maaseudun raja on jyrkkä.

Yksittäisissä paikoissa kuten Toulousessa kaupunkirakenne on "suomalaisempi". Kuitenkaan olematta aivan niin harva ja hajanainen kuin mitä Suomessa.

slette kirjoitti:

Pyöröovi kirjoitti: ↑28.02.21 02:56 Toulousen kontekstissa voi mennä vanhemman kaupunkirakenteen ympärille ja nopeasti huomata, että sodan jälkeinen rakentaminen jatkuu lähinnä omakotitalomattona ja muutamina epätasaisina moderneina viritelminä. Uudemmassa rakennuskannassa pensaikkoa riittää yllin kyllin, sillä syystä tai toisesta ihmiset haluavat asua viheralueiden lähellä. Ranskalainen suunnittelu ei valtavasti eroa meikäläisestä tässä suhteessa.

Sanoisin kyllä, että Ranskassa lähiöalueet ovat keskimäärin huomattavasti tiiviimmin rakennettuja kuin Suomessa. Metsiköitä on talojen väliin jätetty paljon vähemmän, eikä asutus myöskään "rönsyile" läheskään samalla tapaa, vaan kaupungin ja maaseudun raja on jyrkkä.

Yksittäisissä paikoissa kuten Toulousessa kaupunkirakenne on "suomalaisempi". Kuitenkaan olematta aivan niin harva ja hajanainen kuin mitä Suomessa.

Tilastoja tutkimatta, kyllähän nuo banlieut Ranskassa usein vaikuttavat huomattavasti tiiviimmiltä kuin Suomessa. Toki tuolla ei lämpimämmän ilmaston vuoksi kasvakkaan niin helposti samanlaista ryteikköä talojen väliin, kuin Suomessa. Pariisin esikaupungeissa (Lisses, Evry), on esimerkiksi keksitty parkour, jossa hypitään katoilta toisille:



Melkoista betonibrutalismiä. Pariisi nyt on tietenkin todella suuri kaupunki, ja kalliskin, joten kaikki pyritään tekemään tiiviisti. Löytyyhän sieltä monenmoista.

Kaupunkiasumisen tulevaisuus on asunto metsässä kaukana ja auto. Kukapa nyt haluaisi asua tiiviissä käveltävässä kaupungissa, siellä on liikaa tungosta ja liian kallista.

Nyt asumista Sompasaaressa n. vuosi takana. Alue alkaa olla siinä vaiheessa rakentamista, että ehkäpä jonkinlaisen väliarvion voi antaa. Tälläisen amatööriesteetikon silmin. Ja koska tähän asumiseen olen päätynyt, saattaa arvio olla myös aavistuksen biasoitunut.

Katutasolla liikkuessa erityisen ilahtunut olen ollut kortteleita rytmittävistä aukioista sekä suorastaan liioitellun leveistä tie-osuuksista. Tässä on onnistuttu mielestäni erittäin hyvin. Vaikka havainnekuvia sekä kaavaa tuli aikanaan "riittävästi" tutkittua, valmis lihaksi tullut ratkaisun laatu pääsi yllättämään. Positiivisesti.
Myös katuvalaistus, joka on Sompasaaren merenpuoleisten reunojen "bulevardeja" lukuunottamatta, hoidettu talojen välisillä vaijerikiinnityksillä, miellyttää silmää. Detalji!

Loviseholminpuiston rakentaminen on kovasti alkuperäisiä aikatauluja jäljessä. Viime vuoden lopulla, piti ymmärrykseni mukaan kutakuinkin valmista olla. Vaan mihinkäs tässä kiire.

Valmistuessaan, tuo vihreä elementti tulee jakamaan ja keventämään alueen rakennuskantaa taideteoksineen sekä osin eritasoon tehtyine pintoineen. Kun aikaa kuluu, pääsevät myös leveät istutettujen puiden halkomat kulkuväylät puistoon oikeuksiinsa. Puisto on muuhun rakennettuun alueeseen nähden iso.

Vaikka vanha stadi, kantakaupunki on edelleen lähinnä omaa sydäntä, niin hyvä tästä vaikuttaisi tulevan. Olen alueen kehitysennusteeseen tyytyväinen.

Melkeinpä ainoa miinuksentapainen, ainakin tässä vaiheessa alueen rakentumista on kerroskorkeus. Alueella toimisi myös korkeampi kerroskorkeus.

erikt kirjoitti: ↑10.05.21 19:54 Loviseholminpuiston rakentaminen on kovasti alkuperäisiä aikatauluja jäljessä. Viime vuoden lopulla, piti ymmärrykseni mukaan kutakuinkin valmista olla. Vaan mihinkäs tässä kiire.

Oli muuten koomista, kun jouluna kyltti puiston edessä yhä ilmoitti kaiken olevan valmista vuoden lopussa. Ohi kulkenut pariskunta pohdiskeli, mitenköhän puisto saadaan valmiiksi. Muutamaa päivää myöhemmin kyltti oli kadonnut.

Olen suurelta osin samaa mieltä Sompasaaren hyvistä puolista. Mukana on tosiaan paljon kivoja aukioita ja näkymät eri suuntiin ovat tarkkaan mietittyjä. Minua lähinnä vaivaa kaksi asiaa: suht epämiellyttävät sisäpihat autokansien päällä ja rakennusten heikosti hyödynnetyt pohjakerrokset (lukuunottamatta merenpuoleisia sivuja). Ehkä pienempänä huomiona olisi ollut kiva nähdä viherkaistaletta myös rannoilla pelkkien puurivien sijaan, mikä kokemukseni mukaan on huomattavasti mukavampi niin ihmisille kuin eläimillekin.

Dronekuvia viime sunnuntailta