Taloforum.fi

Kakolassa mielestäni on nosturi niin kai siellä muutenkin toimintaa kun noi. Mitä sitten ovatkaan. Jätkä vissiin voisi informoida noiden nosturien jutuista kun en usko, että liittävät kuviisi. Itse en jaksa sinne kavuta. Mutta ei noiden takia siellä nosturia ole.

Edit: luulin, että tämä ketju oli projekteista. Nah faulthh.Verkatetaan läheisyydessä ollaan kanssa tehty hienoa julkisivuremppaa. Kauniin valkoista ja ei saumoja. En uskoisi sanovani isommasta kaupungista tulleena, mutta turku kyllä yllättää. Itse pyöräilen paljon keskustassa, mutta kyllä paljon jää huomaamatta, tosi paljon. Ja itse ainakin jään usein hämmästelemään kaupungin kauneutta,.

Lonttinen

On kolmiomainen, Aurajoen, rautatien ja Helsinginkadun rajaama pieni alue joka aikanaan on ollut kaupunginrajojen ulkopuolella Raunistulan tapaan. Omassa mielessäni pidänkin sitä Raunistulan osana - en tiedä onko näin virallisesti. Lonttisten - kuten Raunistulankin - alueella asusteli köyhempi työläisväki puutaloissaan. Suureksi osaksi nämä puutalot ovat paikoillaan, toiset ovat oikeinkin hyvässä rempatussa kunnossa, jotkut vähän huonommassa. Arvelen näiden vähän huonokuntoisempien rakennusten odottavan oikeaa omistajaa jotka laittavat rakennuksen jälleen hyvään happeen. Osittain nämä Lonttisten vanhat rakennukset ovat kuitenkin jo korvautuneet uudemmalla, noin 10 vuotta vanhalla kerrostalorakentamisella. Jakajana on Lonttistentie, Aurajoen puoli on käytännössä uusittu kerrostaloilla ja junaradan puolella on vanha puutaloalue.

Kaupungin laajetessa Lonttinen on lähes keskustaan luettava alue ja siten houkutteleva, auto on tarpeeton keskustassa liikuttaessa. Lonttisilla on oma vähän rispaantunut ja hiomaton henkensä jossa kukat saavat kukkia ja pusikot versoa vapaammin kuin esimerkiksi paremmin tunnetuilla Portsan ja Mestarinkadun puutaloalueilla. Uudempia Aurajokitöyräälle rakennettuja kerrostaloja luonnollisesti lukuun ottamatta.

Alla kuvaa Lonttisista.




Lonttistentien junaradan puolella olevaa vanhaa puutalokantaa


Aurajoen puolella olevaa noin 10 vuotta vanhaa kerrostaloa




Alueen jakava Lonttistentie, oikealla uusi kerrostalopuoli ja vasemmalla vanha puutalopuoli


Lonttisten kerrostalot ovat sillä tavalla fiksusti tehdyt etteivät lyö lyttyyn takana olevia puutaloja.




Vanhaa puutalo-Lonttista...


... ja selän takana uudempi, jokitöyräällä oleva kerrostalopuoli










kuvassa oleva 2-kerroksinen kivitalo ei kuulu Lonttisten alkuperäisiin rakennuksiin ja lienee rakennettu


Tämä talo kaipaa pensseliä ja ehkä paljon muutakin, en tiedä asutaanko rakennuksessa aktiivisesti


vieressä rakennus on kunnostettu ja nätti






Vasemmalla oleva matala osa jossa on savupiippu, ei ole kalasavustamo tai sauna tai mitään sellaista, vaan rapattu ja valkoiseksi maalattu kiviaita (tiili?)!

Tuli noista hienoista Lonttisen kuvista mieleen, että onko Lonttisiin koskaan muodostunut vastaavaa purkamispainetta kuin Portsaan. Lonttinenhan on yllättävän lähelä keskustaa ja vieläpä Aurajoen viehkeässä syleilyssä. Luulisi ainakin, että aikoinaan paine rakentaa jokimaisemaa piloille oli kova. Lisäksi Lonttinen on ennen kasvojen kohotusta ollut todella ankea paikka vielä 90-luvulla. Paikka on kuitenkin nykyään aivan erinäköinen. Suuri osa taloista on kunnostettu (toki niitä repsottavia vielä löytyy). Portsahan on ollut huoliteltu ja järjestäynyt, mikä johtunee juuri siitä, että koko paikka meinattiin ajaa aikoinaan alas. Joskus näitä kaupunginsetien ajatuksia on vaikea tulkita.

Darre kirjoitti:onko Lonttisiin koskaan muodostunut vastaavaa purkamispainetta kuin Portsaan

Ennen nykyisen Helsingintien/Helsinginkadun rakentamista Lonttisten alueen vieressä oli pitkään kaavavaraus moottorikadulle, jonka silta olisi ollut nykyisen rautatiesillan vieressä ja joka olisi jatkunut Nummessa nykyisen Caribian ja Elinantien tornitalojen ohi. Varaus näkyy maastossa enimmäkseen rakentamattomana nykyäänkin. Tien tieltä olisi pitänyt purkaa vanhoja puutaloja Nummessa. En tiedä, mitä Lonttisiin tarkalleen ottaen oli kaavailtu, mutta parhaassakin tapauksessa vanhat talot olisivat jääneet kiinni moottorikatuun. Toteutumattomat suunnitelmat lienevät tässä tapauksessa koituneet puutalojen pelastukseksi, kun purkamisvimman huippukausi ehti mennä ohi.

Noita valokuvia voisi täydentää lehdettömään vuodenaikaan tällä näkymällä (StreetView) Tuomaansillalta jokirannan uudempiin rakennuksiin Lonttisissa, mutta tällä hetkellä ei oikein näy taloja metsältä, kuten ei näy Googlen kuvissakaan.

^ Oliskohan syynä se, että alueelle on tosi huono rakentaa hyviä yhteyksiä ja kun paljon herkullisempiakin tontteja on ollut tarjolla, niin Lonttinen on unohtunut. Hyvä näin!

Lonttinen oli pitkään pois fokuksesta koska rakennusyhtiöiden katseet oli kiinnitetty ruutukaava-alueelle sekä lähiöihin. Tämän lisäksi kuvioissa eli jo 60 -luvulta uusi tieyhteys Helsinkiin jonka sisääntuloa arvottiin vuosikymmenet. Parhaiten tämä tiehanke muistetaan turpiina-tienä, Turku-Piikkiö- Naantali-motarina. Eräänä sisääntuloreittinä kaavailuissa oli pitkään mm. Tehtaankatu Aurajoen itäpuolella. Asiassa käytiin valtaisat väännöt joista lehdet kirjoittelivat tasaisesti.

Viime vaiheissa vaihtoehtoreittinä oli Aurajoen yläjuoksun puoli rautatiesillan vieressä ja tien vieminen rautatien ja ratapihan pohjoispuolelle Köydenpunojankadulle. Tämä olisi omasta mielestäni ollut ylivoimaisesti paras reittivaihtoehto koska olemassa oleva Ratapihankadun reitti on tunkeutunut suoraan ruutukaava-alueella asuntojen ikkunoiden eteen ja aiheuttaa melkoista ruuhkaa Ratapihankadun ja Koulukadun sekä Ratapihankadun ja Puistokadun kulmauksissa. Lisänä on vilkkaan liikenteen aikaansaama pakokaasupäästö ja katupöly. Niille ei voi tehdä oikeastaan yhtään mitään! Jos tie kulkisi Köydenpunojankadun reittiä olisi Naantalin tien risteykseen rakennettu eritasoristeys ehkä jo valmiiksi, eikä liikennesolmuja olisi.

Tielinjauksen aikaansaama epävarmuus piti rakennusyhtiöt poissa Lonttisista siis pitkään ja Lonttinen onnistui riittävän kauan pysymään omanlaisena syrjäkylänä keskustan lähellä ja säästyi suurimmaksi osaksi elementtikerrostalorakentamiselta. Helsingintien toisella puolella, lähempänä keskustaa oleva Tervatorin alue on myös ollut osa Lonttista - mielestäni Kutomonkatu on ollut Lonttisten rajana - mutta se rakennettiin vähän ennen Lonttisiin Aurajokivarteen tehtyjä kerrostaloja.

Lonttinen parantaa asemiaan koko ajan!

Paperi-Lehdon tontti on jälleen hehkeä esimerkki vanhan ja uuden rakennuskannan kauniista liitosta! Pari tämänpäiväistä kuvaa pihamiljööstä




Piharakennuksen hillitystä kerroskorkeudesta johtuen pihapiiri on valoisa ja mahdollistaa periaatteessa viihtyisän kokoontumisen pihalla. Pihan varustelu sensijaan on askeettisen kolkko ja huolimatta optimistisesta hiekkalaatikosta ei tämä mikään lapsiperheen paratiisi ole!




Puolimatkan 1960 -lukulaiset 14 kerroksiset tornit takana antavat messevän urbaanin kaupunki-ilmeen. Korkeasta kadunvarsirakennuksesta pihanpuoleiset näkymät voisivat olla ylimmistä kerroksista miellyttävätkin.

Torsten Stålhanske.

Sotaurho Torsten Stålhansken kappeli (Sielujen kappeli) Turun tuomiokirkossa on Kankaisten kappelin ja Tottin kappelin ohella kirkon vaikuttavin kappeli.




1600 -lukulaista hautaveistostaidetta. Alttaria muistuttavan katafalkin päällä lepäävät Torsten Stålhanskea ja hänen vaimoaan kuvaavat veistokset


Torsten Stålhansken maalliset jäännökset ovat tiettävästi tässä kultakoristeisessa metalliarkussa


Kappelin seinää. Vasemmalla näkyvät nimet lienevät koristeellisten seinämaalausten tekijät?
1/25 sek F/3,5 16mm ISO 25600


Kappelin oviaukon holvauksiin maalatuissa kilvissä on Stålhansken 30 -vuotisessa sodassa käymät taistelut




Pallopanoraamaa kirkosta.
https://www.turunseurakunnat.fi/tuomiok ... creen.html

Tein jokusen aika sitten tälläisen kuvakollaasin Turusta ottamistani kuvista. Nykyään tietokoneen taustakuvana! Suurimmassa kuvassa näkyy Aurakadun upeita rakennuksia, pienempi kuva ylhäällä kuvaa Hepokullan lähiötä ja pienempi alas jäävä on kuva Kupittaalta.

suberb kirjoitti:Tein jokusen aika sitten tälläisen kuvakollaasin Turusta ottamistani kuvista. Nykyään tietokoneen taustakuvana! Suurimmassa kuvassa näkyy Aurakadun upeita rakennuksia, pienempi kuva ylhäällä kuvaa Hepokullan lähiötä ja pienempi alas jäävä on kuva Kupittaalta.

Tosi hienosti onnistuneet kuvat. Näissä henkii sellainen ajan hampaan purema fiilis, vaikka uusia ovatkin. Kyllä Photoshopista on moneksi!

Jännät kuvat suberbilla!


WFFC. Länsi-Suomen elokuvakomissio.


Haahkat nostettiin eilen talvisäilöön tulevaa kesää varten.




Eka telakkakraana on käännetty naama keskustaan päin, lienee kunnostettu. Miten kraana mahdetaan saaada siirrettyä sata metriä yöjuoksun suuntaan vastapäätä Forum Marinumin edustalla olevaa vähän vanhempaa nosturia? Puretaan sopiviin osiin..


Jonkinlaista käyttöä olisi hyvä keksiä näille entisille telakkanostureille, muutakin kuin kuvaava valaistus.

Kantti: Eka telakkakraana on käännetty naama keskustaan päin, lienee kunnostettu. Miten kraana mahdetaan saaada siirrettyä sata metriä yöjuoksun suuntaan vastapäätä Forum Marinumin edustalla olevaa vähän vanhempaa nosturia? Puretaan sopiviin osiin..

Eilen ottamistani kuvista näkee, että sitä ainakin eilen vielä kunnostettiin, eiköhän jatkossakin. Kiskot taitavat olla vielä paikoillaan, että niillä varmaan saadaan siirrettyä. Ei kai sitä sentään aleta purkamaan, turvallisuus tulee itelleni ainakin ekana mieleen. Kun tuolla alkaa lapsia ramppaamaan niin pakkohan sinne on yrittää kiivetä. Eikä se nytten kauhean vaikeaa ole vaikka sitä onkin hankaloiduttu. Asfalttia sinne ainakin vissiin laitettiin kun kävin paikalla, siihen mihin tuo sitten lopuksi tulee. Jos saa kysyä niin minkälaista käyttöä noille kolmelle sitten olet ajatellut, kun sinne kumminkin jäävät.

Kantti kirjoitti:Jonkinlaista käyttöä olisi hyvä keksiä näille entisille telakkanostureille, muutakin kuin kuvaava valaistus.

No harvemmin muistomerkeillä on muuta käyttötarkoitusta kuin olla muistomerkki. Ei niillä laivoja ainakaan enää rakenneta.

Hyviä tilannekuvia taas muuten. Mietinkin, että mihin maahan haahkat muuttivat talveksi. Nyt selvisi.