Taloforum.fi

Väritykseen lienee haettu inspiraatiota Helsingin talven räntäsateista.

Edes muutama kirkaslasi julkisivussa,mutta ei harmaata harmaata harmaata.

Itäkeskuksen maamerkki tulee mieleen, ei kauheen hyvä juttu.

21. kerros on eka, joka on "vinottain"suhteessa alempiin kerroksiin. Kohta alkaa hahmottumaan lopullinen ulkoasu. Kattolippaa joutuu vielä odottamaan hetken.

Kyllä harmaa on sitten kaunis.
Iätön ja ajaton.
Söde Stadi.

Maeeeq kirjoitti:Itäkeskuksen maamerkki tulee mieleen, ei kauheen hyvä juttu.

Erkki Kairamo (Itiksen maamerkin suunnittelija, mm. arkkitehtuurin valtionpalkinto 1978)) voisi pahoittaa tästä mielensä, jos vielä eläisi. Minusta maamerkki on sentään ilmeikäs ja optimistinen rakennus REDIn torneihin verrattuna, siis jos niistä tulee mammuttimaisia harmaita lootia, kuten nyt näyttää käyvän. Tornien suunnittelusta vastannut Pekka Helin on vähintään yhtä tunnettu ja ansioitunut arkkitehti kuin Kairamo. Miten kummassa tässä näin kävi?

^ Helinin konttorin voisi jo sanoa erikoistuneen mammuttimaisiin harmaisiin lootiin, alkaen Sellosta. Iso konttori ilmeisesti tekee sitä mitä isot asiakkaat tilaavat.

Kännykkäotos Hallainvuoren metsistä, 5.5km päästä. Majakka tulee olemaan harjassa lähes voimalaitoksen korkeimman piipun korkuinen.

Edellisen kuvan ja komean kelin innostamana reippailin Tähtitorninmäelle kurkkimaan REDIn suuntaan. Sieltähän se eka torni on jo tulossa hallitsemaan Helsingin maisemaa myös keskustan ja laivojen suunnalta katsottaessa. Seinän väri näyttää ainakin tässä valossa olevan sama kuin suomalaisten autojen suosikkiväri.

Tuo torni näkyy jo useasta paikasta keskustassa. Esim. vanhan Marian sairaalan kulmilta Pohjoisella rautatiekadulla, Simonkadulla ja lähijunan ikkunasta voi bongata tornin ja kunhan se on harjakorkeudessa, niin sitä ei voi olla huomaamatta. Onko muita paikkoja, mistä se näkyy keskustaan selkeästi?

Kuvia tornista sieltä täältä keskustan suunnasta. Nyt ei enää tartte mennä Katajanokan pohjoisrantaan tai hotellien kattoterasseille nähdäkseen jotain. Niinköhän Suomen ekaa melkein pilvenpiirtäjää voi jo ruveta hehkuttamaan ihan tosissaan, kun kasvaakin melkein silmissä. Ja kohta alkaa pukata jo toista samanlaista...

Kuvat ovat pokkarikameoiden otoksia, ja polttovälit (kinovastaavuus) ovat maltillisia, luokkaa 45-90 mm. Alin on kuitenkin kännykän laajakulmakuva, jota on rajattu reilusti, jotta mahtuisi samaan luokkaan.

Kaivopuiston ranta

'Guggenheimin tontti' Etelärannassa

Katajanokan kanava

Eduskuntatalon rappusilta

Simonkatu

Majakka ei onneksi ole pelkästään "50 shades of gray".

Pinnoitte taittaa sivukulmasta valoa kirkkaalla ilmalla sen suuntaisesti kuin mitä markkinointikuvissa on näkynyt.
Toki voi leikkiä ajatuksella miltä torni olisi näyttänyt vastaavasta materiaalista tehtynä, mutta sinisävyisenä.

Mutta yhtä kaikki, mielestäni tuo kameleonttiväri on aika hieno yllätyksellisyytensä vuoksi. Tallinnan
läpinäkyviä ja Lontoon Docklandsin vihreitä lasilaatikoita on kuitenkin maailma pullollaan.

Toisen tornin eli Loiston ennakkomarkkinointi on käynnistynyt. Tässä vaiheessa ilmoituksen saivat yhteystietonsa SRV:lle jättäneet. Tornin alaosan normikerroksessa, joita riittää kerrokseen 22 saakka, on peräti 11 asuntoa, kaikki pieniä tai erittäin pieniä. Kaksi kolmiota (56m2 ja 59m2), kahdeksan kaksiota (35,5-53 m2), yksi yksiö+alkovi (46,5 m2). Kaikissa on lisäksi pikkuinen viherhuone eli parveke, joka nykyään lasketaaan mukaan asunnon kokonaispinta-alaan. Ylemmistä kerroksista löytyy pikkukaksioiden lisäksi vähän isompia kolmioita. Vasta ylimmässä kerroksessa on yksi yli 100-neliöinen kämppä. En muista ennen nähneeni näin selvästi asuntojen minimoimiseen satsannutta taloa aikaisemmin. Neliöhinnat ovat nousseet selvästi sitten Majakan. Nyt ollaan jo lähemmäs kymppitonni neliöltä (ylhäällä ylikin) lukemissa. Jo ennen tätä ilmoittautuneiden etuostovaihetta joku (suursijoittajat?) on jo tainnut kahmia itselleen kaikki pienimmät (alle 50m2) asunnot kerrokseen 15 saakka. Raha puhuu.

Jo ennen tätä ilmoittautuneiden etuostovaihetta joku (suursijoittajat?) on jo tainnut kahmia itselleen kaikki pienimmät (alle 50m2) asunnot kerrokseen 15 saakka.

Jos näin on, niin seuraavia tornejahan voisi korottaa? Vai tuleekos meillä joku normi vastaan?

veka kirjoitti:Kaksi kolmiota (56m2 ja 59m2), kahdeksan kaksiota (35,5-47,5 m2), yksi yksiö+alkovi (46,5 m2). Kaikissa on lisäksi pikkuinen viherhuone eli parveke, joka nykyään lasketaaan mukaan asunnon kokonaispinta-alaan.

On kyllä käsittämättömän pieniä luukkuja! Kolmiot ovat kaksion kokoisia ja kaksiot yksiön kokoisia. Eipä isoja mööpeleitä kämppiin mahdu. No positiivisena voi pitää sitä, ettei asunnon kalustaminen käy kalliiksi, koska sinne ei mahdu paljon mitään.