erk75 kirjoitti:Joko olette käyneet katsomassa Kaupungin sivuilta löytyvän Liikennemallivideon?Good old 90's back!
Aika hyvä teaser erityisesti henkilöille, joille ratikka on lähellä sydäntä: http://www.tampere.fi/liikennejakadut/p ... video.html
erk75 kirjoitti:Aamulehti kertoo, että Tampereen raitiotien vaunutoimittajaksi tuli 12 tarjousta.Variotramit voisivat periaatteessa Tampereella jopa pelata, sillä Tampereelle ei olla suunniteltu lainkaan samanlaisia jyrkkiä mutkia, mäkiä ja notkoja ratikkareitille, mitä Helsingissä on. Näistä tekijöistä ne Variotramin ongelmat ovat johtuneet. Tampereella kun järjestelmä rakennetaan tyhjästä, myös Helsingin vastinetta vaivaavat sudenkuopat voidaan välttää. Tosin raitiovaunujen tarjouskilpailussa näyttäisi, että kääntyvä teli ilmeisestikin olisi antamassa myös yhtenä tekijänä pisteitä. Pelkkä hinta ei tässä tarjouskisassa vaikuta.
Osa valmistajista on itselleni täysin tuntemattomia kun taas joidenkin kalustolla on tullut kuljettua moneenkin otteeseen (mm. Bombardier, Siemens, Stadler Pankow GmbH ja Transtech Oy).
Usealla talolaisella lienee tuoreessa muistissa Tsadin Va(u)riotramit? Väärästä kalustovalinnasta voi joutua kärsimään pitkään. Ja kyllähän koko hankkeen onnistumisen kannalta näin loppukäyttäjän näkökulmasta on äärimmäisen tärkeää onnistua kalustovalinnassa vähintäänkin hyvin. Toivottavasti löytyy toimittaja, jolla on kokemusta toimivasta kalustosta näillä leveysasteilla!
Nyt olisi myös mielenkiintoista tietää missä kohtaa Turussa mennään raitiotiehankkeen suhteen? Voisiko kilpailutuksesta löytyä vielä synergiaetua vai onko nyt niin, että Tampere valitsee mitä valitsee (jos valitsee) ja Turku seuraa joskus myöhemmin (jos seuraa)?
Harmi jos näin, koska yhteishankinnalla/kilpailutuksella voisi/olisi voinut saada merkittäviä kustannus-, varalaite- ja logistiikkaetuja..
<edit: a -> ä>
Aamulehti kirjoitti:Hatanpään valtatielle vireillä lisätila busseille
Joukkoliikenne lupaa nostaa ruuhkaisen ykköslinjan palvelua ensi talveksi.
Tampereen joukkoliikenne on tällä viikolla kerännyt asiakaspalautetta ruuhkaisen linjan numero 1 busseissa. Mielipiteensä on voinut kertoa myös netissä.
Mitä tuloksilla tehdään, joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Tampereen joukkoliikenteestä?
– Itse asiassa haastattelijat ovat olleet TTY:n opiskelijoita, jotka harjoitustyönään selvittävät meille matkustajien mielipiteitä bussien palvelutasosta.
– Suunnittelemme parhaillaan ensi talvea, ja Härmälän suunnan parantaminen on meillä tärkeysjärjestyksessä ykkösenä. Ykköslinjan palvelutasoa on tarkoitus nostaa pari pykälää ylöspäin.
– Tämän talven suuri matkustajamäärä yllätti meidät, mutta pyrimme parantamaan niin, että tulevillekin matkustajille on tilaa ensi talvena.
Mihin nyt haetaan ratkaisua? Autojen ahtauteen, vuorotiheyteen, illan liikenteeseen vai viikonloppuun?
– Ruuhka-ajan ongelmat vaativat ratkaisua. Niitä mietitään ensisijaisesti, mutta ajatuksena on nostaa linjan palvelua kokonaisuudessaan eli myös viikonloppuisin.
Mitä seuraavaksi tapahtuu?
– Viimeistelemme suunnitelmat. Tavoitteena on viedä ne joukkoliikennelautakunnan kokoukseen 11. maaliskuuta.
– Nyt näyttää siltä, että pahin on ohitettu. Matkustajamäärät vähenivät heti, kun lumi ja jää alkoivat sulaa. Ongelmat helpottavat vähän kuin itsestään. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että poistaisimme talven aikana tehtyjä erityistoimia, kuten lisäautoja. Vedämme niiden kanssa kevääseen asti.
Muualla kaupungissa on käytössä tai suunnitteilla bussikaistoja, mutta Nuolialantiellä bussit köröttelevät peräkkäin ja seisovat pysäkeillä jonossa, koska ne eivät mahdu ohi toisistaan. Kuinka paljon ykkösen ongelmiin vaikuttaa bussilevennysten poistaminen Nuolialantieltä?
– Nuolialantiellä voi tosiaan olla tilanteita, joissa perässä olevan auton olisi hyvä päästä ohi. Tämä koskee erityisesti muutamia ruuhkaisia kahdella autolla ajettavia vuoroja.
– Toisaalta levennysten poisto on vähentänyt henkilöautoliikennettä Nuolialantieltä. Sen ansiota bussiliikenne on sujuvampaa kuin ennen. Lisäksi pysäkkiajat tien varressa ovat lyhyempiä kuin levennyksillä.
Mitä tekisit liikenteen nopeuttamiseksi Härmälän ja Pirkkalan suuntaan?
– Joukkoliikenteen yksi toive on bussikaistojen lisääminen erityisesti Hatanpään valtatiellä. Siinä olisi ehkä mahdollista tehdä levennyksiä tai ottaa kaistoja joukkoliikenteelle.
Mitä kohtaa tarkoitat?
– Tarkoitan koko Hatanpään valtatietä. Siinä olisi hyvä hanke lisätä joukkoliikenteen nopeutta. Kaupungin katusuunnittelu selvittää asiaa. Vielä ei ole ratkaisua siitä, voidaanko se toteuttaa ja kuinka.
Aamulehti kirjoitti:11 pääsi jatkoon Tampereen raitiotien vaunutoimitusten kilpailutuksessahttp://www.aamulehti.fi/Pirkanmaa/11949 ... sessa.html
Tampereen raitiotien vaunutoimituksen jatkoneuvotteluihin menee 11 yritystä.
Lopullinen valinta vaunutoimittajasta tehdään syksyllä.
Tampereen kaupunginhallitus päätti, että raitiotien vaunutoimituksen jatkoneuvotteluissa ovat Tangshan Railway Vehicle Co., Bombardier Transportation Sweden, Alstom Transport, Vossloh España, Stadler Pankow, Solaris Bus & Coach, Siemens, Skoda Transportation, Construcciones y Auxiliar de Ferrocarriles, Pesa Bydgoszcz ja Transtech.
Niille kaikille lähtetään alustava tarjouspyynto maaliskuussa.
Kilpailutus alkoi 12. tammikuuta hankintailmoituksen julkaisemisella.
Hakemuksia tuli 12 kappaletta. Jatkoneuvotteluissa mukana olevat valittiin referenssien sekä laatujärjestelmän perusteella.
Kiertyvä teli ja jäykkä akseli
Lopullisessa tarjouspyynnössä valinta perustuu kokonaistaloudelliseen edullisuuteen mukaan lukien laadulliset tekijät, hankintahinta ja kaluston elinkaarikustannukset.
Raitiovaunutoimittaja osallistuu raitiotiejärjestelmän suunnitteluun projektiallianssin kanssa kehitysvaiheessa vuosien 2015–2016 aikana.
Kaupunginhallitus vahvisti myös vaunujen valintakriteerejä.
Kalustohankintaan sisältyvät vaunukaluston hankinta sekä kaluston huolto ja kunnossapito hankintaprosessin aikana täsmentyvälle sopimusjaksolle.
Kalustolle päätettiin asettaa vähimmäisvaatimukseksi ns. kiertyvää telirakennetta ja akselillista pyöräkertaa.
Teli vähentää muun muassa kulumista, melua ja rakenteiden rasitusta.
Jäykkä akseli pitää pyörät aina yhdensuuntaisina keskenään ja kohtisuorassa kiskoa vasten.
Näiden ratkaisujen myötä saavutetaan alhaisemmat elinkaarikustannukset ja hyvä matkustusmukavuus.
Raitiotie suunnitellaan ja rakennetaan vaiheittain yhteysväleille Hervanta – keskusta, keskusta – Tays ja keskusta – Lentävänniemi. Rakentaminen voisi alkaa vuosina 2016–2017 ja ensimmäisen vaiheen liikennöinti 2018–2019. Varsinainen rakentamispäätös tulee valtuuston käsittelyyn vuonna 2016.
Ryhmittymällä Skinest RAIL AS ja TŽV Gredelj ei ollut osoittaa yhtään tilaajan vaatimukset täyttävää arvioitavaa referenssiä.Lopulliset tarjouspyynnöt lähetetään 3-4 tarjoajalle, jotka selviävät vaiheittaisten tarjousneuvottelujen jälkeen.
Katainen ei luvannut Tampereen ratikalle rahaaTätä yritin aiemmin sanoa myös tunnin junan osalta juttutuvassa, mutta minut muistaakseni leimattiin valehtelijaksi.
Entäpä esimeriksi Tampereen raitiotiehanke?
- Ihan tarkkaa kantaa en voi ottaa raitiotiehankkeeseen. Periaate on, että tukea ei anneta julkisille investoinneille, Katainen vastasi mutta tarkensi, että julkisen ja yksityisen toimijan yhteiset hankkeet voivat periaatteessa saada tukea.
- Monet julkislähtöiset hankkeet voivat kuitenkin saada rahoitusta eli lainaa ihan normaalisti markkinoilta tai Euroopan investointipankilta, Katainen huomautti.
Dietrich kirjoitti:Toki hyvä jos Pisara ei saa EU-rahoitusta, jää sekin turhake unholaan, ainakin toistaiseksi.Pisara on kyllä keskustelua herättävä hanke, mutta ei todellakaan mikään "turhake"...
Bernheart kirjoitti:Sotkette nyt pojat asioita. Pisaralle on haettu TEN-tukea, joka on aivan eri asia kun Junckerin paketti.Totta, en päässyt lukemaan tuota Aamulehden juttua, joten oletin että Katainen EU:n miehenä puhui TEN-T tuesta. Mutta nielen kyllä isoimmatkin osat jos mikään näistä projekteista saa EU:lta yhtään mitään rahaa.
Esimerkkinä nyt jotain tästä TEN-T-tuesta, jota ehkä Tampereen ratikkakin voisi saada, en tiedä täyttyvätkö kriteerit.
http://europa.eu/rapid/press-release_IP-12-301_fi.htm
Bernheart kirjoitti:Ihan oikein Dietrich. Katainen sanoi, että muita tukia /lainoja voi hakea, mutta Junckerin 300 mrd paketista ei voida ratikkaa rahoittaa. Tämä vahvisti oikeaksi käsityksen, jonka sain keskustellessani erään EU-virkamiehen kanssa tunnin junasta (joka sekään ei voi tukea saada 300 mrd paketista).Hyvinkin odotettua. Mutta olisiko tunnin yhteys TKU - HKI tällä vuosisadalla realistista? Kai laitamme ensin Tampere - Helsinki välin kuntoon? Miten 220km/h junilla voi mennä puolitoista tuntia 170km matkassa? Se on järjetöntä. Tampere - Helsinki väliltä uupuu niin perusjuttuja kuin lisäraiteita, vaikka kyseinen väli on erittäin raskaasti kuormitettu. Puhutaan kuitenkin ns. Pääradasta. Pohjanmaan radan tekeillä oleva kunnostus sen kuin lisää ja tukee tämän osuuden kunnostamista.
Tässä esimerkki uutisoinnista (Demari 25.11.2014), joka voi antaa virheellisen kuvan.
Komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen markkinoi Tampereella EU:n investointiohjelmaa.Tunnin juna on erittäin epärealistinen hanke, jonka H/K-luku on huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi Pisaran. Keskustelu Hki-Tre ja Hki-Tku radoista kuuluu toki eri ketjuun, mutta kuten tunnin junan oma verkkosivusto kertoo, matka lyhenisi aluksi puolella tunnilla ja tunnilla vasta kun kalusto saadaan kulkemaan 300 km/h. Jokainen tietää, että VR ei tuollaista kalustoa hanki, koska sille ei Suomessa ole käyttöä.
Tampereen ratikka tuskin saa rahoitusta, joka on tarkoitettu pääasiassa yksityisille hankkeille.
Tampereen yliopiston juhlasali täyttyi torstaina yleisöstä, kun opinahjosta vuonna 1998 valmistunut Jyrki Katainen (kok) saapui markkinoimaan Euroopan unionin suurta investointipakettia. Katainen on EU-komission varapuheenjohtaja.
Työllisyydestä, kasvusta, investoinneista ja kilpailukyvystä vastaava varapuheenjohtaja Katainen kertoi, että 300 miljardin euron ohjelman tarkoitus on tukea yksityisten hankkeiden liikkeelle lähtöä ja luoda sitä kautta työpaikkoja Eurooppaan.
Tarkoitus on antaa lainoja, tehdä pääomasijoituksia ja antaa takuita. Ilmaista rahaa ei ole jaossa.
- Pirkanmaalla hyvät yksityiset hankkeet voivat hyvinkin saada tukea, jos kyse on vaikka uuden teknologian pilotoinnista, Katainen sanoi.
Entäpä esimeriksi Tampereen raitiotiehanke?
- Ihan tarkkaa kantaa en voi ottaa raitiotiehankkeeseen. Periaate on, että tukea ei anneta julkisille investoinneille, Katainen vastasi mutta tarkensi, että julkisen ja yksityisen toimijan yhteiset hankkeet voivat periaatteessa saada tukea.
- Monet julkislähtöiset hankkeet voivat kuitenkin saada rahoitusta eli lainaa ihan normaalisti markkinoilta tai Euroopan investointipankilta, Katainen huomautti.
Kataisen mukaan ohjelmassa halutaan investoida korkean riskin kohteisiin, joissa tuotto ei ole mitenkään taattua.
- Rahasto jakaa yksityisen sektorin riskiä, jotta saadaan yksityinen raha liikkeelle.
Rahasto voi luotottaa hankkeita 60 miljardin euron edestä.
- Jos yksityinen sektori haluaa investoida vaikka biopolttoainelaitokseen ja laskee, että hankkeen riskipitoisuuden takia rahoituskustannukset lainan ottamisena markkinoilta olisivat liian korkeat, se voisi hyvinkin saada osan tappiotakuista tai riskiluotosta investointiohjelmasta.
Pirkanmaalaiset voivat siis saada investointiohjelmasta omansa, jos innovaatiot vakuuttavat EU:n.
Yliopistolta Kataisen luotsaama kasvun karavaani siirtyi Finlaysonille innovaatioympäristö Demolaan, jossa viriää potentiaalisia hankkeita ja yrityksiä.
Katainen kuunteli kiinnostuneena Mikael Rinnetmäen esitelmää start up -yritys Sensotrendistä, joka kehittää ohjelmistoa diabeetikoille. Ideana on koota ja visualisoida diabeetikolle tarpeellinen data tietopaketiksi. Palvelu esimerkiksi näyttää, miten eri ateriat tai liikunta vaikuttavat verensokeriin.
Olisiko tässä uuden teknologian pilottihanke, joka voisi saada rahoitusta? Ainakin hanke sai Kataiselta kehut, kertoo Rinnetmäki.
- EU-rahoituksen hakeminen on käynyt mielessä.
Rinnetmäen mukaan EU-tuen hakemiseen saa heikosti neuvoja.
- On selvitettävä, olisiko EU-tuki hyödyllistä rahaa ja minkälaista raportointia se esimerkiksi edellyttää, Rinnetmäki pohtii.
Kasvun karavaani huipentui iltapäivällä Hotelli Tammerin seminaariin, jossa isäntäkaupunki sai suitsutusta Kataiselta.
- Mikäli kaikki kaupunkiseudut toimisivat Tampereen seudun tavoin, meidän kasvunäkymämme olisivat nykyistä paremmat. Täällä tehdään rakenneuudistuksia käytännön tasolla, Katainen sanoi ja viittasi esimerkiksi yliopistojen yhä tiivistyvään yhteistyöhön.
MIKÄ
Investointiohjelma
Työllisyydestä, kasvusta, investoinneista ja kilpailukyvystä vastaava Euroopan komission varapuheenjohtaja, entinen pääministeri Jyrki Katainen käynnisti jo viime vuoden lopulla laajan "road show’n", jonka tarkoituksena on markkinoida Euroopan komission yli 300 miljardin euron investointiohjelmaa EU:n jäsenmaissa. Nyt oli Suomen ja Tampereen vuoro.
Investointiohjelman rahasto voi tukea lainoilla, pääomasijoituksilla tai takuilla pääasiassa yksityisen sektorin riskipitoisia hankkeita. Lainanantokapasiteetti on 60 miljardia euroa. Sen arvioidaan houkuttelevan moninkertaisesti yksityistä rahaa.
Suomessa hankkeiksi on esitetty esimerkiksi nesteytetyn maakaasun terminaalia tai nopeaa Helsinki–Turku-rataa.
Kataisen mukaan rahoitusta voivat saada esimerkiksi uuden teknologian hankkeet tai riskipitoiset infrahankkeet.