Taloforum.fi

Muutama jo aikaisemminkin Talossa esiintynyt kuva, (tosin skannasin kuvat uusiksi) jossa Gentlemanin kirjoituksissa useasti esiintyny termi, "puutalojen meri", tuodaan esiin paremmin valotettuna. Kuvat ovat ennen vuotta 1935 otettuja, ja Turku on niissa juuri sellainen kuin se ennen 50 - 60 - 70 -luvun purkamisia on ollut. Toivottavasti valokuvat käyvät faktoista, joita hän on tuonut esiin - sinänsä ansiokkaasta - Kivistön gradusta!

Tähän asti esillä olleet kuvat eivät näytä olleen faktaa koska niissä esiintuotuja, olemassaolevia kaupunkinäkymiä ei ole hänen taholtaan missään vaiheessa kohdeltu faktoina.
Tein kuvista inan suurempia ja tarkempia selvyyden vuoksi, toivottavasti se ei pahasti haittaa sivun katsomista

Kuvista käy selville ettei Turun keskusta ole ainakaan kuulunut "puutalojen mereen"!

Tässä Aurajokivarsi ja Linnankadun alku kirjastotaloineen. Varsin runsas määrä tämän kuvan ottamisen aikaisia rakennuksia on edelleen kaupunkikuvaa kaunistamassa, mikäli Gentleman haluaa, voin ne kuvasta mielelläni osoittaa . Mutta pahoja menetyksiä en peittele, niitä on!


Kirjan oikeassa aukeama avaa näkyviin kauppatorin ja kohoaa Puolalanmäelle asti, siellä olevalle Taidemuseon rakennukselle - ja vähän ohitsekin. Puutalojakin on, mutta "puutalojen merestä" keskustan yhteydessä puhuttaessa on helppo pudottaa pohja pois! Kuten edellisen kuvan kohdalla, myös tässä voi todeta raskaita menetyksiä nykyiseen kaupunkikuvaan verraten. Mutta edelleen, paljon on jäljelläkin!


Vertailuaineistoa noin vuosi sitten


Tuomiokirkon ympäristö, ja kaupungin vanha keskusta. Tällä alueella on enemmän puutaloja kuin torin ympärillä. Kuvan alareunassa on ns. multavierun alue, joka kuvassa olevalta osaltaan on lähes puhtaasti puutaloa. Myös Aurajoen toisella puolella on runsaasti puutaloja, mutta yhtenäistä puutaloaluetta ei ole kuvassa. Kivirakennusten osalta todettakoon niiden - ehkä 95% osuudelta - olevan edelleen paikoillaan ja erinomaisessa kunnossa . Myöskään kaikki puutalot alueelta eivät ole hävinneet, rehellisyyden nimissä valtaosa kyllä.


Vertailua myös Hämeenkadun suuntaan...


... ja Vartiovuoren mäelle yli Vanhan Suurtorin


Mikaelin kirkon ympärillä on runsaasti puutaloja joista suurin osa on kadonnut katukuvasta tätä osin. Ei kuitenkaan kaikki niistäkään! Kuvan kivirakennukset taas puolestaan pääasiassa edelleen katukuvassa mukana.

Tässä nyt tallaista faktaa!

Olisin edelleen kiinnostunut kuulemaan moneen kertaan mainitusta Antonista, mikäs paikka se on!? Newer heard..

Vertailuja voi toki tehdä mielivaltaisesti, mutta jos Turkua verrataan vaikka Tukholmaan - on mitä kaunein kaupunki - joka on Ruotsin kuningaskunnan pääkaupunki, ontuu vertaus kuin kolmejalkainen hevonen, (eikä gamla stanissa ole puutalojakaan). Tukholma on suurinpiirtein samanikäinen Turun kanssa mutta aivan eri positiossa statukseltaan muuten, tai Venetsiaan.. huh, huh .

Mutta aina voi vertailla Kuva gamla stanista.

Tarkistin nyt Eniron ilmakuvista, mitä aluetta oikeastaan tarkoitin, kun sanoin pitäväni tietystä alueesta torin ja rautatieaseman välillä. Reittini torilta asemalle osoittautui kieltämättä vähän koukeroiseksi: kyllä se on nimenomaan tuo Puutarhakadun ja Humalistonkadun tienoo, joka tuntuu minusta (ja Lauri Tähkästä) niin amerikkalaiselta. Nuo talot Aurajoen rannalla ja Kakolanmäen juurella olen myös usein nähnyt, ja muistaakseni paikan päällä ne vaikuttavat poikkeuksellisen laadukkaasti rakennetuilta aikansa taloiksi.

Vielä tuosta Puutarhakadun alueesta: Yhdysvalloissa en ole koskaan käynyt, mutta tällä alueella vallitsee minusta vahvasti jonkinlainen 'inner city' -fiilis. Berliinissäkin on joillakin alueilla samaa henkeä. Minusta kerroksellisuuden käsitettä käytetään toisinaan verukkeena rikkonaiselle kaupunkikuvalle, mutta tuolla alueella tuntuu siltä kuin homma olisi viety loppuun asti, kun se kerran on aloitettu. Kerroskorkeudet vaihtelevat hillittömästi, tyylien ja materiaalien kirjo on melkoinen ja yleisvaikutelma on täysin epäsuunnitelmallinen (tässä siis hyvässä mielessä, ikään kuin orgaanisen merkityksessä).

Amerikkalaisuusvertaukselle on toinenkin peruste, en muista onko täällä keskusteltu aiheesta mutta ymmärtääkseni Turussa on enemmän kuin muissa Suomen kaupungeissa harrastettu rakennusoikeuden siirtämistä. Eli kun jokin rakennus kadun varrelta on päätetty suojella, tontin muihin osiin on myönnetty enemmän rakennusoikeutta, jotta omistaja välttyisi taloudellisilta menetyksiltä. Tämähän on tyypillinen amerikkalainen suojelukäytäntö, kun siellä rakennusoikeuteen puuttuminen samastetaan omistusoikeuteen puuttumiseen. En kylläkään tiedä, esiintyikö tällaista kikkailua mainittujen tornien taustalla.


Gentleman82:n vastine herätti minussa lukuisia vastaväitteitä, mutta tässä lienee turha toistella jo esitettyjä argumentteja. Se minun on todettava, että pidän jokseenkin ironisena sitä, että Ruotsi esitetään maana, joka on kunnioittanut vanhaa rakennusperintöään. Ruotsissahan keskustelua purkuinnosta (ns. rivningsraseriet) käydään edelleen huomattavasti kiihkeämpään sävyyn kuin Suomessa, esim. sosialidemokraatteja on nimitelty "sosiaalifasisteiksi" puolueen 1960-luvulla käynnistämän miljoonan uuden asunnon ohjelman takia, vaikka ohjelmalla ei ollut suoraa yhteyttä vanhemman rakennusperinnön kohteluun. Jonkinlainen henkinen sukulaisuus varmasti, mutta se liittyi ajan kehitysuskoon ja teknologiaoptimismiin.

Ensimmäisenä esimerkkinä Ruotsin purkuinnosta mainitaan yleensä Klarakvarteren eli alue Tukholman keskustassa niiden viiden tornitalon liepeillä. Koko alue pantiin matalaksi 1950-1960-luvun vaihteessa, kun Norrmalmista oli päätetty rakentaa modernin suurkaupungin edustuskeskusta. Siitä riippumatta, pitääkö toteutusta onnistuneena vai ei, rakennusperinnön kannalta menetys ei ollut vähäinen. Alueelta purettiin siis kivitaloja ja kirkkoja, vanhimmat muistaakseni 1700-luvulta. Ruotsissa modernisaation/purkuinnon laajuus selittää ehkä osaksi sen, miksi historiallisia aiheita viljelevästä arkkitehtuurista on tullut viime vuosina niin suosittua.

Pikaisella haulla en löytänyt kuvia Klara-kortteleiden puretuista taloista, mutta osoitteesta http://www.graphy.se/exhibits/Sth50tal/ ... rmalm.html löytyi joitakin kuvia purkutöistä.

Toisaalta: kun Tukholman tehostuspaineet keskitettiin rautatieaseman ympäristöön (niin kuin usein käy), Gamla Stan säästyi sellaisenaan. Helsingissähän Itä-Pasilan rakentamiseen liittyi samansuuntaisia ajatuksia vähän myöhemmin.

Noista ansiokkaista ilmakuvista havaitsee paljon- ja nimenomaan tuhoamista. Eräs esimerkki on vaikkapa Eerikinkadun ja Aninkaistenkadun kulma. Kylläpä on rujoa jälkeä tai koko Eerikinkadun varsi Kauppatorille asti. Hyvä kun kuvat tulivat, tuhon määrä näkyy paremmin ja ihmisillä on vertailukohtaa. Lähettämäsi kuvat antavat hyvän vahvistuksen Kivistön gradun maininnalle, jonka mukaan "kaksi kolmannesta" ruutukaava-alueesta saneerattiin. Tämähän tehtiin tietenkin siksi, koska muuten kaupunki museoitui. Edelleen pidän keskustelussa mielenkiintoisena erästä seikkaa: samaan aikaan korostetaan tällä ja muillakin foorumeilla Turun historiaa ja menneisyyttä. Sitähän ei kukaan kiistäkään. Seuraava kysymys kuuluu, että eikö näin arvokasta kaupunkia olisi sitten pitänyt suojella tehokkaammin. Ei Turun päättäjien tai bitterflyn mielestä, kun Nobelkin piti välttämättä pistää katulevennyksen alle. Tuossa kuvassa Vartiovuorelle päin näkyvät hyvin nuo hirveät elementtirötisköt Uudenmaakadun varressa ja Hämeenkadun ja Uudenmaankadun kulmassa. Mitä lie arvokasta siitäkin mennyt. Sama tosiaan pätee Aninkaistenkadun alkuun, kun tullaan kirkolta päin.

Vetoaminen muihin on myöskin aika ontuvaa, taitaa olla kyse kaksijalkaisesta hevosesta. Sinänsähän täällä on selittelyn makua. Tottakai Turussa on siellä täällä vanhaa, mutta erityisesti ruutukaava-alueella on vaikeaa löytää yhtenäistä vanhaa korttelia. Turun katukuva on monilta osin rujo, epäyhtenäinen, kuten vaikkapa kauppahallin vierestä ja Koulun välistä. Kaikesta huomaa jo sen Kivistön gradustakin mainitun purkuvimman, joka on ollut aivan mieletön. Suurinta osaa turkulaisista varmaan harmittaa moinen, mutta heillä ei useinkaan ole pokkaa myöntää sitä. Mainitessani eräälle turkulaiselle asiasta, hyvä ettei lyönyt. Turku on yhden totuuden kaupunki ja yhden joukon hallinnassa ja yhden joukon tuhoama. Kuten sanottua: purkuperuste puutalolle löytyy aina,nyt tai 50 vuotta sitten. Erikoista, että aina löytyy.

Ja Ravintola Antonissahan Itäisellä Pitkäkadulla väitetään "loosin" kokootuvan.

P.S Puhukaa vaan Porvoon taudista, käy minulle. Se ei vaan muuta Kivistön gradussa ilmitulleita faktoja koskien Suomen vanhinta kaupunkia. "Turku palaa" - toden totta.

Ja miten odotat, että Turkua oltaisiin kehitetty, jos melkein koko keskusta-alue olisi 1-2-kerroksista? Sehän nimenomaan lisäisi kaupunkirakenteen hajaantumista kun uutta pitää rakentaa kauas keskustasta... Ja olisi hirveää jos Turku olisi joku puupikkukaupunki. Todellisuus on se, että puutalot on rakennettu siihen 10 kertaa pienempään Turkuun, joka oli olemassa 1800-luvulla.

Niinpä niin. "Kehitetty". Turun ympärillä on niin paljon maata, että Nobelia ei olisi tarvinnut lyödä matalaksi tai tuhota koko kauppatoria ja sen ympäristöä, joka on kuin Neuvostoliitosta. Sana kehittäminen on mielenkiintoinen. Onneksi se ei todellisissa eurooppalaisissa kulttuurikaupungeissa ole merkinnyt keskustan hävittämistä.

-Gentleman82- kirjoitti:Niinpä niin. "Kehitetty". Turun ympärillä on niin paljon maata, että Nobelia ei olisi tarvinnut lyödä matalaksi tai tuhota koko kauppatoria ja sen ympäristöä, joka on kuin Neuvostoliitosta. Sana kehittäminen on mielenkiintoinen. Onneksi se ei todellisissa eurooppalaisissa kulttuurikaupungeissa ole merkinnyt keskustan hävittämistä.

Niin kerro nyt missä sitä maata olisi ollut keskustan levittämiseen? Vai onko sitä edelleen? Turun keskusta on ollut saarrettuna jo vuosikymmeniä ennen Turun tauti-aikaista Suomea. Voitko esittää luonnollisen paikan uudelle keskustalle, jonka alta ei olisi tarvinnut tuhota pientalovyöhykettä?

Tietysti yksi olisi ollut rakentaa koroisten pellot täyteen, tai 1900-luvun alussa kaavailtu sataman suunta, ehkä keskusta olisi pitänyt rakentaa Hirvensaloon? Näistä kaikista löytyy kritiikkinsä, eikä muita vaihtoehtoja ainakaan minun mieleeni tule ns. luonnollisina vaihtoehtoina.

Jos Turun keskustalla olisi ollut luonnollisia mahdollisuuksia laajeta, vanhaa tuskin olisi tuhottu niin paljon, mutta kauppatorin kasvettua niin suvereeniin asemaan kaupungin keskipisteenä ja toisaalta keskustan jäädessä jumiin ympäröivän kaupunkirakenteen sisälle ovat ne taastuti olleet osa syitä, miksi uutta on rakennettu niin voimakkaasti vanhaa purkamalla.

Kantakaupunkia toisiaan ympäröi puutalovyöhyke, joka olisi taatusti ollut suuremmassa vaarassa, jos keskustassa olisi haluttu säilyttää vanha matala rakennuskanta. Kun mennään sitä kauemmaksi aletaan jo olla sellaisissa välimatkoissa, jotka olisivat Turun kokoisessa kaupungissa uhanneet jomman kumman, uuden tai vanhan keskustan asemaa, lopputulos olisi saattanut olla joka tapauksessa epätoivottu, mutta sitä on vaikea näin jälkikäteen arvioida.

Ja kun nyt on tullut puheeksi myös se, että koska Turku on Suomen vanhin kaupunki, olisi juuri siitä syystä talojen purkaminen erityisen suuri rikos, niin en voi olla huomauttamatta, että jos Turku olisi saanut pitää pääkaupungin asemansa, tästäkään tarvitsisi tuskin hirveästi keskustella, sen verran erit olisi olleet Turun tiet siinä tapauksessa. Näin ollen kaikki syy ei tosiaankaan löydy sisältä päin. Turha vertailla syrjäytettyä pääkaupunkia Tukholmaan tai muuhun vastaavaan paikkaan.

TS : "Turku jota ei ole"

Eipä tietenkään "sisältäpäin löydy" vaan joku ulkopuolinen kävi saneeraamassa kaksi kolmannesta Turun ruutukaava-alueesta. Pääkaupunkius, koko tai sijainti eivät ole ratkaisevia tekijöitä, ainakaan muualla maailmassa, jos katsoo upeita vanhoja eurooppalaisia kaupunkeja. Kyse on asenteista ja kulttuurista, siitä mitä arvostetaan ja kenen ehdoilla.

-Gentleman82- kirjoitti:Eipä tietenkään "sisältäpäin löydy" vaan joku ulkopuolinen kävi saneeraamassa kaksi kolmannesta Turun ruutukaava-alueesta. Pääkaupunkius, koko tai sijainti eivät ole ratkaisevia tekijöitä, ainakaan muualla maailmassa, jos katsoo upeita vanhoja eurooppalaisia kaupunkeja. Kyse on asenteista ja kulttuurista, siitä mitä arvostetaan ja kenen ehdoilla.

Kyllä se siinä mielessä on, että sinä et ole itkemässä Helsingin talojen purkamista vaan Turun, koska Helsingin määrissä suurikaan purkamisvimma ei ole niin tuntuvan oloista.

Ja on se sijainti nyt herran jestas tärkeää! Et vastannut mihin Turkua olisi pitänyt laajentaa. Ilmeisesti olet sitä mieltä, että ei olisi pitänyt laajentaa ollenkaan?

Pikkunokkelat vastauksesi eivät tarjoa paljonkaan muuta kuin riidan aihetta!

Minusta et näy ymmärtävän sitä, että Turku ei ole mikään hiljaa uinuva Rauma, vaan Suomen kasvun peruspilareita, joiden tehtävänä on alati kehittyä ja muuntautua aikaansa vastaavaksi. On kaupunkeja, jotka nauttivat olemassa olostaan hiljakseen ja kaupunkeja jotka toimivat suuremman kokonaisuuden puolesta pääkaupunkeina ja tärkeämpinä keskuksina. Turku on aina kuulunut jälkimmäiseen.

Helsinkiä on toki purettu, mutta tulos ei ole keskustan osalta yhtä rujo, liittynee räystäskorkeuteen ja siihen, että postimerkkikaavaa ei ole sovellettu samalla tavalla. Se muuten, että ottaa Turun esille, ei todista, että pitäisi Helsingistä, vaikka huonolla itsetunnolla varustettu ihminen niin ehkä ajattelee. Jos vaikka mennään nk. vanhaa ykköstietä Uudenmaantullista eteenpäin, niin peltoa on vaikka muille jakaa. Samoin olisi tilaa Runosmäen suunnalla yms.Vaikka keskustaa ei olisi 100% säilytetty. olisi edes kauppatorin ympäristö voitu säilyttää. Mikään Turussa tapahtunut taloudellinen kasvu tai väestömäärän lisäys ei ole voinut vaatia sitä , että kaksi kolmannesta ruutukaava-alueesta puretaan. Ei se ole sitä vaatinut muuallakaan. Mutta kun Leppärinta ja Kokomatka halusivat toisin, niin piti purkaa Kokomatkan halujen takia Hämeenkatu lähes kokonaan Uudemaankadulta rautatiehen asti, ei siellä saa puutaloja olla! Ja sitten vielä Itäistä Pitkäkatua siitä Postin kulmalta Kupittaan asemalle asti kerrostalojen tieltä Kupittaanpuiston puolelta. Jopa Kupittaa vanha puuasema oli tarkoitus purkaa, mutta säästyi ihmeen kaupalla.

En ole väittänyt sanonut mitään mahdollisista mieltymyksistäsi Helsinkiin. Älä mene siihen kuoppaan, että vaikka mainitsinkin antipatioistani Helsinkiä kohtaan, että kaikki mainintani Helsinkiin liittyen liittyisi myös niihin. Helsinki on myös toisiksi parhaiten tuntemani kaupunki Suomessa, joten hyvin useasti viittaan siihen eri tavoin.

Pointti oli, että väestönkasvu on vaikuttanut määrällisesti ja siksi purkamisen jäljet eivät ole läheskään niin näkyvät kuin Turussa. Turku olisi myös kaavoitettu aivan eri ajatuksella palon jälkeen, jos se olisi edelleen ollut omassa asemassaan. Monet muutkin suunnitelmat olisivat todennäköisesti toteutuneet, jotka nyt jäivät toteutumatta. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Eli sinun mielestäsi vanha keskusta oli riittävän suuri kasvavalle Turulle. Minä olen kyllä aika vahvasti eri mieltä. Etenkin siksi, että Turun kantakaupunki on Turun kokoiselle kaupungille suht. koht. pieni. Ruutukaava ei ole juurikaan kasvanut siitä, mitä se oli kun Turussa asui 30.000 asukasta ja ympäristökunnissa ehkä 20.000 lisää, nyt seudulla asuu yli 300.000 asukasta.

ps. Siirtää keskusta Runosmäkeen on jo suorastaan naurettavaa, kyllä uuden ja vanhan keskustan täytyy kytkeytyä toisiinsa tai homma ei vain yksinkertaisesti toimi.

ps. Otan sen verran sanojani takaisin, että jos tarkoitit lähinnä Runosmäkeen päin keskustasta, niin siinä on jonkun verran järkeä, mutta kyllä sielläkin purettavaa olisi ollut vastassa. Suurinpana rikoksena itse pidän sitä, että keskustaa ei ole kyllä edes yritetty laajentaa.

[quote"Bitterfly"]että Turku ei ole mikään hiljaa uinuva Rauma, vaan Suomen kasvun peruspilareita[/quote]

Näin pienenä topicina, että tuosta Rauma-vertauksesta olisi varmaan monella hieman sanottavaa. Rauma on viime aikoina kehittynyt hyvää vauhtia. Uusia kerrostaloja on tullut paljon keskusta-alueelle, uusia teitä on rakennettu, satamaa laajennetaan ja tori on uusittu. Ei tuo minusta mikään uinuva pikkukaupunki ole.

Että eipäs katsota muita Suomen kaupunkeja alaspäin. Varsinkaan jos itse valitetaan kaupungin x morkkaamisesta!

Mutta ei mulla muuta tähän aiheeseen.

zeizei kirjoitti:
Näin pienenä topicina, että tuosta Rauma-vertauksesta olisi varmaan monella hieman sanottavaa. Rauma on viime aikoina kehittynyt hyvää vauhtia. Uusia kerrostaloja on tullut paljon keskusta-alueelle, uusia teitä on rakennettu, satamaa laajennetaan ja tori on uusittu. Ei tuo minusta mikään uinuva pikkukaupunki ole.

Että eipäs katsota muita Suomen kaupunkeja alaspäin. Varsinkaan jos itse valitetaan kaupungin x morkkaamisesta!

Mutta ei mulla muuta tähän aiheeseen.

Arvelinkin, että joku ottaa asian näin. Kyse ei ollut morkkaamisesta, vaan kaupunkien erilaisesta asemasta(ei kuitenkaan valta-asemasta). Olisin voinut yhtä hyvin sanoa Salo, mutta Salo ei sovi muuten keskustelun esimerkkiin. Ja Salokin kasvaa koko ajan, mutta se ei ole Turun kaltainen kaupunkikeskus, vaan kaupunkikeskus suurten välissä.

Uinuvalla tarkoitan sitä, että Rauman ei samalla tavalla tarvitse elää maailman uusia tuulia haistellen, vaan sillä on Suomen isommat kaupungit tavallaan puskurina. Uinuvalla en tarkoittanut taantunutta tai mitään muutakaan negatiivista, vaan pelkästään olotilan mahdollisuutta. Samanlaisina kuntina näen kaikki suurien kaupunkien väli paikkakunnat. Ne voivat ottaa rennommin ja ehkä enemmän keskittyä kehittämään yhtä asiaa, viimeistellä omakuvaansa. Näin syntyy kauniita suomalaisia kyliä, mikä on hieno asia. Turku ei kuitenkaan ole tälläinen paikka.

Eli en ottanut kantaa siihen, kehittyykö Rauma. Mutta Rauman kohdalla kehityksen aikajana on todennäköisesti säilyvyyttä paremmin suosiva kuin Turun. Turku on muutoksen kaupunki.

Teinkö itseni selväksi?

ps. jos nyt joku raumalaine kuiteski sattu pahottama mieles, ni esitän ny täs nöyrimmä anteekspyytöni. Eli anteeks ny vaan kauhiast, emmä mittä pahaa tarkottanu.

pyry kirjoitti:Vielä tuosta Puutarhakadun alueesta: Yhdysvalloissa en ole koskaan käynyt, mutta tällä alueella vallitsee minusta vahvasti jonkinlainen 'inner city' -fiilis. Berliinissäkin on joillakin alueilla samaa henkeä. Minusta kerroksellisuuden käsitettä käytetään toisinaan verukkeena rikkonaiselle kaupunkikuvalle, mutta tuolla alueella tuntuu siltä kuin homma olisi viety loppuun asti, kun se kerran on aloitettu. Kerroskorkeudet vaihtelevat hillittömästi, tyylien ja materiaalien kirjo on melkoinen ja yleisvaikutelma on täysin epäsuunnitelmallinen (tässä siis hyvässä mielessä, ikään kuin orgaanisen merkityksessä).

Tuo on kieltämättä aika mielenkiintoinen keskustakortteli, johon itsellänikin on vuosien saatossa syntynyt tietynlainen viha/rakkaussuhde. Kaupunkinäkymä, joka tietyistä ”sweet spoteista” yhtäkkiä näyttää aivan mielettömän kiehtovalta juuri sen poikkeuksellisen suurten rakennusten välisten kontrastien ansiosta. Voisi kai sanoa, että siinä on överiksi vedetyn rumuuden outoa viehättävyyttä.

Kuva, joka havainnollistaa aika hyvin noiden rakennusten välistä kulttuurieroa:

Pieni ja viehättävä Adrian Thomanderin suunnittelema kivitalo (jossa majaansa pitävät kuin koko korttelin erilaisuutta havainnollistaen pieni kirjakauppa ja pornobaari), jonka vieressä kohoaa 14-kerroksinen 50-luvun mammutti. Kontrasti näiden kahden rakennuksen välillä on niin mieletön, että se on jollain kierolla tavalla jopa kiehtovaa.

Lainaus Turun Sanomista: Vuonna 1956 valmistuneet asuintalot olivat korttelin ja aikanaan myös koko kaupungin erikoisuus. Ylikorkeat talot rakensi Rakennustoimisto A. Puolimatka. Koska voimassa ollut rakennusjärjestys ei tällaisia korkeuksia sallinut, talot toteutettiin tonttikohtaisilla asemakaavamääräyksillä. Tällä taktiikalla Turkuun, ja erityisesti city-alueelle nousi useita ”pilvenpiirtäjiä”.

Kantti kirjoitti:Tässä Aurajokivarsi ja Linnankadun alku kirjastotaloineen.
http://i133.photobucket.com/albums/q51/ ... tta193.jpg

Jos yhteen paikkaan ja aikaan tässä maassa saisin aikamatkustaa, niin se olisi kutakuinkin tuon ajan Turkuun. Tosin 4.Syyskuuta 1827 voisi käydä myös hyvästä päivämäärästä… sitä voisi vaikka piipahtaa Puutorilla opettamassa Hellmaneille hivenen tulenkäytön alkeita.

Aboa kirjoitti: Kuva, joka havainnollistaa aika hyvin noiden rakennusten välistä kulttuurieroa:

Pieni ja viehättävä Adrian Thomanderin suunnittelema kivitalo (jossa majaansa pitävät kuin koko korttelin erilaisuutta havainnollistaen pieni kirjakauppa ja pornobaari),

Toi Maijalan kivirakennus on Fritjof Strandellin, Paperi-Lehdon talo on Thomanderin...

- Vuonna 1901 valmistunut Maijalan talo on arkkitehti Frithiof Strandellin ensimmäisiä, uutta tyyliä henkiviä jugendkivitaloja. Rauhankadun laitaan ulottuva, 1900 rakennettu naapurirakennus taas edustaa rakennusmestari Adrian Thomanderille tyypillistä nikkarijugendia, selvittää maakuntamuseon tutkija Kaarin Kurri.

http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts= ... :0:0:0:0:0:

Kuvia kiistellystä, purettavaksi määrätystä talosta, Itäinen Pitkäkatu 64: stä




Kadun puoleinen rakennus on Itäisenkadun rumimpia - on aina ollut - Arkkitehtonisista arvoista tämän talon kohdalla ei ole kyse!

Esteettisiä arvoja voisi olla löydettävissä pihalta ja piharakennuksista. Avarat ja valoisat puutalopihat ovat aina viihtyisiä ja intiimejä.







Uutinen Turun Sanomissa 5.9.2007:
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts= ... :0:0:0:0:0:

Pitäisikö säilyttää ja rempata kuntoon vai onko korjaamisesta vastaavaa hyötyä tämän rakennuksen kohdalla?