Taloforum.fi

SRV markkinoi jo Keilaniemen motariliittymään tulevaa Gemini-nimistä toimistotaloaan. Kun korkea rakentaminen ei ota käynnistyäkseen alueella, ehkä tämmöinen 12-14-kerroksinen on helpompi hanke saada liikkeelle. Eteläisen sijainnin ansiosta ei tarvitse jäädä odottamaan alueen maanalaisen pysäköintilaitoksen valmistumista. Geminin pysäköintipaikat ovat kerroksissa 2-4. Kerroksessa 5 on ravintola yms. ja toimistotilat kerroksesta 6 ylöspäin.

https://www.srv.fi/toimitilan-etsijalle ... ini-herata

Aika on kypsä Keilaniemen ensimmäiselle asuintornille.
https://www.yitgroup.com/fi/news-reposi ... n=1Housing

highrisejonne kirjoitti: ↑14.03.25 12:29 Aika on kypsä Keilaniemen ensimmäiselle asuintornille.
https://www.yitgroup.com/fi/news-reposi ... n=1Housing

Merkittävä askel.

SRV:n torniuutisen masentamana kirjoitin Keilaniemi Towers -ketjuun, että onneksi Keilaniemessä sentään toimistotilojen kysyntään voinee luottaa (NCC:n Beam: "Toimistovuokraajilla on hyvä markkina."). Aloin sitten epäillä tätäkin luuloa, ja ryhdyin penkomaan tietoja tilanteesta.

Sattumalta löytyi hyvin mielenkiintoinen tuore kartta Helsingin sekä Espoon ja Vantaan tärkeimpien toimistoalueiden vajaakäyttöasteista. Kirjoituksen on julkaissut Länsiväylä-lehti ja kartan Rakli ry/Helsinki Research Forum. Jutun otsikko valaisee tilannetta espoolaisittain:

Keilaniemi vetää, mutta Otaniemen toimistoja ei pikaratikkakaan täytä

Kartan mukaan Pasila on kysytyin osoite toimistotiloille Helsingissä. Mutta senkin edelle menee Keilaniemi. Ei siis ihme, että myös Skanska haluaa paaluttaa itselleen uuden toimistotornin suosikkialueella.

https://www.lansivayla.fi/incoming/8430777

kuva: Rakli ry/Helsinki Research Forum, CC 4.0

Tätä uutista olin aavistellut.

HS: Miksi Espoo rakentaa laina­rahalla jättiläis­parkkihallin, vaikka vieressä on metro ja ratikka?

Yksityiset sijoittajat luopuivat Keilaniemen parkkihallista, joten Espoo rakentaa sen itse 160 miljoonalla. Kaupunki uskoo investoinnin tuovan rahaa, mutta epäselvää on, milloin ja kuinka paljon.

Kaupunki ensin itse pakottaa asemakaavoilla rakentamaan poskettoman määrän pysäköintipaikkoja ja osoittaa ne kallioluolaan, ja sitten ihmettelee kun ketään ei kiinnosta kallioluolan rakentaminen ja rakennuslupia ei voi myöntää kun vaadittuja pysäköintipaikkoja ei ole olemassa...

Onneksi pahasti jumiutunut tilanne on vihdoin saatu puretuksi. Nyt päästään varmaan käynnistelemään pikimmiten norskien Ab Investin täyttömaalle rakennettavan jättihotellin työmaata. Kiviaines merentäyttöihin saadaan kalliopysäköintilaitoksen louhinnasta.

arkkinikkari kirjoitti: ↑23.09.25 13:06 Kaupunki ensin itse pakottaa asemakaavoilla rakentamaan poskettoman määrän pysäköintipaikkoja..

Melkoinen rahakone tiedossa, ehkä jopa suurempi sampo kuin Kehä I:n tunneli siinä vieressä.

Jokainen parkkipaikka maksaa 80,000e. Jos olettaa 30 vuotta poistoajan ja 4% koron, pitäisi kuukausimaksun olla 400 euroa pelkkiin rakentamiskuluihin. Ja siihen vielä päälle käyttökulut ja alvit.

Eli joko kaupunki pakkomyy nuo paikat toimistorakentajille ("osta hyvät autopaikat, vain 20 miltsiä!" tai sitten veronmaksajat subventoi työmatka-autoilua satasilla kuussa per käyttäjä.

Ulkoisvaikutukset ja silleen, mutta vaikea nähdä että Espoo saisi täatä suoraan omiaan takaisin. Sen sanominen ääneen olisi reilua veronmaksajia kohtaan.

JamoL kirjoitti: ↑30.09.25 22:19 Eli joko kaupunki pakkomyy nuo paikat toimistorakentajille ("osta hyvät autopaikat, vain 20 miltsiä!" tai sitten veronmaksajat subventoi työmatka-autoilua satasilla kuussa per käyttäjä.

Tähän mennessä lienee aika selvää miten hyvin tuo pakkomyynti onnistuu. Eli käytännössä vaihtoehto on tuo jälkimmäinen.

JamoL kirjoitti: ↑30.09.25 22:19

arkkinikkari kirjoitti: ↑23.09.25 13:06 Kaupunki ensin itse pakottaa asemakaavoilla rakentamaan poskettoman määrän pysäköintipaikkoja..

Jokainen parkkipaikka maksaa 80,000e. Jos olettaa 30 vuotta poistoajan ja 4% koron, pitäisi kuukausimaksun olla 400 euroa pelkkiin rakentamiskuluihin. Ja siihen vielä päälle käyttökulut ja alvit.

Ulkoisvaikutukset ja silleen, mutta vaikea nähdä että Espoo saisi täatä suoraan omiaan takaisin. Sen sanominen ääneen olisi reilua veronmaksajia kohtaan.

Toki luolasto toimii myös väestönsuojana, jota ei tarvitse sitten maanpäälle rakennuksiin rakentaa. Eli niiden paikkojen myynnistä/vuokrauksesta lisää tulovirtaa kaupungille. Ja rahakone laulaa.

Mutta totuuden nimissä Keilaniemi on harvoja paikkoja, jossa halutaan rakentaa enemmän pysäköintipaikkoja kuin kaava edellyttää, koska sinne tulevat/olevat yritykset näin edellyttävät ja paikoista ovat valmiita myös maksamaan. Se, että onnistuuko kaupunki kuitenkaan saamaan tuosta omiaan, niin epäilen vahvasti. Mutta jos se osaltaan mahdollistaisi / lisäisi työpaikkoja, asumista, hotelleja, yms. niin kokonaisuus voi olla pitkässä juoksussa kaupungin kannalta kyllä kannattava.

Voisivat louhia Tallinna-tunnelin aseman siihen samalla

Kiinnostavan vähällä huomiolla Espoo tosiaan pääsee, kun se käyttää rahojaan valtavaan parkkiluolaan. 160 miljoonan investointi on nimittäin suurempi kuin esimerkiksi Kruunusiltojen 155 miljoonan hintalappu, joka herätti suurta kauhua vuosien ajan autoilijoiden keskuudessa. Ihmettelen kovin, miksi espoolaiset eivät vaadi tuoreita selvityksiä hankkeesta, kun SRV:n asuintornejakaan ei ole enää tulossa ja Keilaniemen kasvulupaukset ovat muutoinkin osoittautuneet turhaksi spekulaatioksi.

Kivenhakkaaja kirjoitti: ↑01.10.25 08:32 Voisivat louhia Tallinna-tunnelin aseman siihen samalla

Vitsit vitseinä, mutta ehkä tuokin kannattaa jollain tasolla laskea auki. Voiko "Tallinnan-asemaa" käyttää tulevia päätöksiä odoteltaessa jollain tavoin, esimerkiksi pysäköintiluolana tai urheilutiloina?

Louhinnasta saatava kiviaines ei ole mitään jätettä, jonka hävittäminen käy kalliiksi. Keilaniemen omat merentäytöt ym. kannattaa toki hoitaa kerralla kuntoon, mutta sekään ei taida riittää, louhetta tulee kalliopysäköintiluolasta niin hurjat määrät. Helsingin puolella hyvin iso täyttökohde lähellä on ehkä Koivusaari, mutta se saattaa olla ajateltua epävarmempi hanke. Paljonko Helsinki maksaa louheesta perille toimitettuna? Mitä muita isoja infrahankkeita on tulossa lähiaikoina? Kannattaako louhetta varastoida tulevia hankkeita varten?

Isossa kuvassa minusta on selvää, että kaupunki ottaa syntyneessä tilanteessa pysäköintiluolan rakentamisen hoitaakseen. Kuinka suuri on vaihtoehtoinen kustannus eli nykyisen jumin jatkuminen? Jos käytetään "Soininvaaran laskuoppia", plussan puolelle ynnätään maan ja kiinteistöjen arvon nousu lähialueella yms. Välittömistä hyödyistä iso osa menee muille kuin kaupungille ja veronmaksajille, mutta hyötyjä yhtä kaikki. Pyörät pyörimään.

Ihan järjetöntähän tuo autoilupuuha on. Miksei kaupunki voisi maksaa suoraa rahaa ihmisille, joilla ei ole autoa?

Kivenhakkaaja kirjoitti: ↑01.10.25 08:32Toki luolasto toimii myös väestönsuojana, jota ei tarvitse sitten maanpäälle rakennuksiin rakentaa.

Tässä on toki sellainen pieni asia, että pysäköintiluolan mitoitus on monta kertaluokkaa suurempi kuin väestönsuojan.

Tuollainen 2000 pysäköintipaikan eli noin 50 000 neliömetrin luola vastaa mitoitukseltaan noin 70 000 ihmisen väestönsuojaa.