Taloforum.fi

hmikko kirjoitti:

Pyöröovi kirjoitti: Onko tarkoituksena matkustaa raitiovaunulla muualle taiteen pariin, vai oletetaanko asukkaiden luovan itse säpinää kentälle?

Ruoholahden puolella on ainakin Kaapeli ja konservatorio kävelyetäisyydellä.

PS! Siis Makasiini L3:ssa toimii tietenkin Galleria Huuto.

Laitetaan vielä hieman myöhässä kuvia parin viikon takaa.

Outo vinksahtanut kuva Hietalahden suunnalta.


Uutta Tyynenmerenkatua.


Raitiovaunut kutovat seittiään kadun ylle.


Hetkinen?!


Hietasaarenkuja.


Jotain ihme hipsteriliiketilaa.


Näkymä toisesta suunnasta. Suoraa kulmaa, mutta ei silti kovin tylsää.


Tuleva puisto.


Taloja tulevaa puistoa reunustamassa.


Juutinraumankatua (muistaakseni).


Ja uutta pytinkiä nousee...

6.7.2015

IMG_0586 by Tande11, on Flickr

IMG_0589 by Tande11, on Flickr

IMG_0595 by Tande11, on Flickr

Mitä ihmettä?
Kuinka tuon alimman tiilivuoratun talon päätyä muurataan ylhäältä alaspäin?? Vai onko kyseessä tiiltä muistuttava pinnoite kenties....

Tipi kirjoitti:Mitä ihmettä?
Kuinka tuon alimman tiilivuoratun talon päätyä muurataan ylhäältä alaspäin?? Vai onko kyseessä tiiltä muistuttava pinnoite kenties....

Tiiliseinää lienee aloitettu muuraamaan alareunaan kiinnitetyn tukilistan päälle? Onko tuohon päätyyn tarkoitus rakentua jokin jatko-osa talolle? Päädyn havainnekuvasta voi saada sen käsityksen.

14.7.2015

IMG_0047 by Tande11, on Flickr

IMG_0048 by Tande11, on Flickr

Tietääkö kukaan, miten vanhojen korkeiden siilojen satamassa käy? Ilmeisen vanhaa aikaa edustavia korkeita rakennuksia; todella sääli jos joutuvat purkuvimman kuristamiksi. Olisi loogista vähintäänkin tehdä niille "Oulut"!

RV kirjoitti:Tietääkö kukaan, miten vanhojen korkeiden siilojen satamassa käy? Ilmeisen vanhaa aikaa edustavia korkeita rakennuksia; todella sääli jos joutuvat purkuvimman kuristamiksi. Olisi loogista vähintäänkin tehdä niille "Oulut"!

Netissä on tämmöinen, jolla löytää tietoo.

Osayleiskaavaa on käsitelty lautakunnassa viimeksi 5. helmikuuta 2013. Silloin isoin muutos oli täyttömaalle suunnitellusta helikopterikentästä luopuminen. Kaava ei ole vielä voimassa. Tuolloin päätöksen mukaan päivitetyssä kaavan selostuksessa sanotaan siiloista näin:

Osayleiskaavan muutoksen sisältö

[...]

Laivakadun länsipuolella Fordin talo, Munkkisaaren teollisuustalo ja viljasiilot säilytetään.

Siilojen säilyttämiseksi alueella niiden monipuolinen uusiokäyttö tulee olla mahdollista, ja siksi suojelutarvetta on syytä arvioida uudelleen.

Tavoitteet

[...]

Rakennussuojelu

Tavoitteena on, että alueen kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset, entinen Fordin tehdasrakennus ja Valtion viljavarasto säilyvät alueen teollisesta menneisyydestä kertovina rakennuksina, alueen maamerkkeinä ja kaupunginosan elävänä osana tarkoituksenmukaisessa ja rakennusten ominaisluonteeseen soveltuvassa käytössä.

Suojelukohteeksi on merkitty Fordin tehdastalo. Ilman suojelumerkintää jäävät Munkkisaaren teollisuustalo ja Valtion viljavarasto, jota ei ole kuitenkaan
tarkoitus purkaa.

Suojelukohteet

[...]

Valtion viljavaraston rakennuttama Helsingin satamavarasto (Laivakatu 3, 1953; 1955, Aili ja Niilo Pulkka) kuuluu koko Suomen kattavaan viljan varmuusvarastojen verkostoon. Se oli valmistuessaan ensimmäinen rannikolle sijoittuva varastoyksikkö. Kokonaisuus koostuu korkeista siilosta levaattoritorneineen, tasovarastosta ja asuinrakennuksesta sekä 1970-luvulla toteutetusta purkauslaajennuksesta. Siilojen sekä elevaattoritornin arkkitehtoniset arvot ovat säilyneet verrattain hyvin, samoin asuinrakennuksessa on säilynyt paljon alkuperäistä. Viljan varastointi jatkuu siiloissa edelleen, myös asuinrakennus on alkuperäisessä käytössään. Kylmä tasovarasto on 1980-luvulla muutettu vuokrattaviksi toimistotiloiksi ja samalla sen alkuperäisasu on muuttunut huomattavasti. Purkauslaajennus ei edusta samaa arkkitehtonista laatua kuin muut alkuperäiseen kokonaisuuteen kuuluvat rakennukset. Se ei
ole enää viljavaraston käytössä.

Siilorakennuksella on merkitystä alueen maamerkkinä ja porttirakennuksena. Osayleiskaavan mukainen rakentaminen lähiympäristössä ei estä siilojen nykyis-
tä käyttöä.

Asemakaavoituksen yhteydessä viljasiilojen alueelle etsitään toiminnallisesti ja taloudellisesti nykyistä viljan varastointia perustellumpi käyttö. Samassa yhtey-
dessä selvitetään ja ratkaistaan nykyisten rakennusten suojelulliset näkökohdat.

Suunnitelman vaiheet

[...]

Poistetaan alueella sijaitsevien viljasiilojen sr-merkintä.

Lisäksi lautakunta päätti antaa seuraavan jatkosuunnitteluohjeen:

Kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, ettei siilojen sijainti sekä taloudelliset ja toiminnalliset mahdollisuudet huomioiden kaupungin ole perusteltua jatkaa alueen vuokrasopimusta viljan varastointikäytössä vuoden 2015 jälkeen. Asemakaavoituksen yhteydessä viljasiilojen alueelle etsitään toiminnallisesti ja taloudellisesti nykyistä viljan varastointia perustellumpi käyttö. Samassa yhteydessä selvitetään ja ratkaistaan nykyisten rakennusten suojelulliset näkökohdat.

Suojelumerkintä käsittääkseni estäisi esim. ikkunoiden tekemisen siilojen julkisivuun. Merkinnän poistamisella kaiketi oli tarkoitus mahdollistaa erilaisempaa uusiokäyttöä, mutta siilot ovat joka tapauksessa tunnetusti varsin vaikea laji. Niitä on viime vuosina purettu ainakin Oulussa, Turussa ja Helsingissä pähkäilyn jälkeen, kun asunnoiksi tai toimistoiksi muuttamisessa ei yksinkertaisesti ole tolkkua.

Koska satuin käymään Helsingissä muutama päivä sitten, pistäydyin vilkaisemassa Länsisatamaa ja Jätkäsaarta samalla. Onko alue muuten Länsisatama vai Jätkäsaari, vai kumpi tahansa, vai molemmat?
Jospa käytän Jätkäsaari -termiä.

Suurin osa Jätkäsaarta on myllättyä työmaata. Saukonpaaden sektori, joka on oma sormensa Jätkäsaaren projektialueella, näyttää valmistuvan ensin. Saukkokin tulee vielä olemaan pitkään keskeneräinen.
Muutama kuva Saukon puolelta Länsisatamaan päin.




Rantapengerrykset Saukon puolella näyttävän valmiilta ja asiallisilta portaineen. Sataman puoli on varastoalueena sekalaisessa käytössä.


Saukonpaatta jakaa korkea louheharjanne, Ruoholahden puolta rakennetaan ja sataman puoli vielä pelkkää tonttimaata.


Niemekkeen kiertävä hiekkatie, sopivasti lenkkeily/ulkoilukäytössä.


Projektit alkavat lähestyä Saukon niemenkärkeä Ruoholahden puolella.


Oleskeluportaat niemekkeen kärjessä, merkittäviä viihtyvyys- ja laatufaciliteettirakenteita.




Saukonpaaden jo valmiita Ruoholahden reunan taloja. Koska nämä ovat valmistuneet?


Rantaan on istutettu tammea. Sitä voisi ryhtyä käyttämään enemmänkin kaupunkipuuna ja jättää lehmusta vähemmälle istutukselle uusissa kohteissa!




Parasta nykyisin alkaa olla rakennusten vähittäinen erottuminen toisistaan. Talot eivät kaikki enää ole toistensa klooneja. Koska Jätkäsaaresta tulee osa kantakaupunkia, rakennusten erilaiset ominaispiirteet tekevät katukuvan kiinnnostavaksi. Rakennukset voisivat olla erilaisempiakin huoletta jatkossa!






Työmaaparakit eivät kovin nopeasti häviä Jätkäsaaresta.

Kantti kirjoitti:Onko alue muuten Länsisatama vai Jätkäsaari, vai kumpi tahansa, vai molemmat?

Jätkäsaari on yksi osa Länsisataman kaupunginosaa. Ruoholahti ja Hernesaari kuuluvat myös Länsisatamaan. Helsingin satama käsittääkseni käyttää Länsisatama-nimeä eri merkityksessä, eli tarkoittamaan varsinaisia satama-alueita.

hmikko kirjoitti:

Kantti kirjoitti:Onko alue muuten Länsisatama vai Jätkäsaari, vai kumpi tahansa, vai molemmat?

Jätkäsaari on yksi osa Länsisataman kaupunginosaa. Ruoholahti ja Hernesaari kuuluvat myös Länsisatamaan. Helsingin satama käsittääkseni käyttää Länsisatama-nimeä eri merkityksessä, eli tarkoittamaan varsinaisia satama-alueita.

Kiitos selvennyksestä!

Kantti kirjoitti:Saukonpaaden jo valmiita Ruoholahden reunan taloja. Koska nämä ovat valmistuneet?

Saukonpaaden talot ovat valmistuneet vuosina 2012-2015. Tuo läntisin kortteli on nyt siis rakenteilla.
(Kuvan lähde http://www.uuttahelsinkia.fi)

Seuraavaksi sen sorakasan paikalle rakennetaan ne kuuluisat townhouset. 2020-luvun loppuun mennessä alue näyttänee jo vähemmän post-apokalyptiseltä kuin nyt. Pitkäänhän siinä menee, että puut kasvavat kunnon mittoihin jne.

(Kuvan lähde http://www.lemminkainen.fi/asunnot/asun ... asaaressa/)

Mitä tuohon Saukonpaateen muuten tulee, niin onhan se ihan kiva, mutta tuo tasakorkea, puoliavoin korttelirivistö jättää vähän lättänän vaikutelman. Melko lähiömäisen korttelirakenteen on ilmeisesti tarkoitus torjua tuuliongelmaa ja kai se pysäköinnin toteuttamistakin helpottaa. Koko alueen toteutti Lemminkäinen, mikä osaltaan aiheuttaa monotonisuutta. Siis sama ilmiö kuin YIT:n kokonaan rakentamassa Pasilan Konepajan alueessa. Kyllä nuo kuitenkin silmääni miellyttävät enemmän kuin Ruoholahden ysärikorttelit, joissa tosin on korttelitehokkuudet hiukan suurempia.

Tulipahan muuten mieleen, että ne siilot olisivat loistavia näköalatorneina kaikin puolin sijainnista ja jo-olemassaolostaan lähtien!

Vähän tasapaksuhkoa Saukonpaasi on. Voisi olla selkeitä rakennuskohtaisia eroja, tai edes vähän pienempiä. Useampi rakentaja olisi paras ratkaisu jolla saataisi enemmän ilmekkyyttä, sen tietää että että yksi tekijä tekee samalla formulla koko paketin kustannustehokkaasti, ehkä hyvin, mutta kyytiin tulee monotonisuutta ja lähiömäistä tuntua.
Se mitä Jätkäsaaresta nyt on nähtävissä, antaa tasokkaan vivahteen ja alue on valmistuttuaan varmaan hyvä laajennus keskustan asumiselle. Kyllä niin mielelläni kuitenkin näkisin jossakin myös harjakattoja eikä pelkkää pöytää tai pulpettia!

Kantti kirjoitti:Kyllä niin mielelläni kuitenkin näkisin jossakin myös harjakattoja eikä pelkkää pöytää tai pulpettia!

Allekirjoitan. Nyt kun on kaikissa tasakatto ja ilmanvaihtokonehuoneet vielä siinä päällä, niin aika ankean näköistä se on.