Taloforum.fi

Henkilökohtaisesti olen tässä, harvinaista kyllä, samaa mieltä Arhinmäen kanssa, että kaupungin kokonaisuuden kannalta tasapuolisempi kehittäminen olisi toivottavampaa. Eli mieluummin nuo museotilat jo muualle kuin Töölönlahdelle.

Töölönlahdella on jo nykyään paljon kulttuuritilaa ja kohteet eivät kyllä tue toisiaan, aika eloton alue. Esim. ravintola- tai muit liiketolat kulttuuritilojen ohessa voisivat tuoda tukea.

Tuen tuota lisärakentamista, mutta ainakin HAM osalta näkisin mieluummin museon toisaalla, ja tässä rakennuksessa muuta kuin näyttelitiloja. Yksityisten kokoelmien osalta voisi olla hyvä kohde ja tärkeä kuulla kokoelmien omistajia, eli jos haluavat tilat tuonne, niin se tahtotila on varmaan yleisen edun mulaan järkevä hyväksyä. Mutta muuten näkisin mieluummin muuta kuin näyttelytilaa.

hmikko kirjoitti: ↑17.07.25 12:01 Kaivautumista on esitetty Töölönlahdelle Musiikkitalon kaavoitusvaiheesta asti ratkaisuksi joka ongelmaan, kun ilmeisesti ajatus on, että suunnitelmat on helpompi saada hyväksyttyä, kun ne ovat Eduskuntatalon ja Finlandiatalon vierellä näkymättömiä. Sanon, että suunnitelkaa maan päälle niin hienoa, että kehtaa näyttää.

Sama tulee minullekin suunnitelmasta mieleen. Musiikkitalon ja Oodin pohjoispäätyjen väliin sopisi todella hyvin rakennus, joka rajaisi Kansalaistorin erilliseksi kokonaisuudekseen. Etelä-Euroopassa tämä olisi aivan itsestäänselvä ratkaisu.

Sinällään olen eri mieltä Arhinmäen kanssa. Tyypillisesti kaupungeissa saman sektorin palvelut hyötyvät, kun ne sijaitsevat lähellä toisiaan. Tätä voi katsoa monelta eri kantilta. Alueen kehittämisen näkökulmasta uudet investoinnit ovat aiempaa edullisempia ja tuottoisampia, koska kaupunki-infra ja -ympäristö ovat liki valmiina tarkoitukseensa, minkä lisäksi olemassa oleva asiakaskunta ottaa uudet toiminnot nopeasti omakseen. Alueen liiketoimintojen (kahviloiden, ravintoloiden, myymälöiden ym.) näkökulmasta yhtenäinen strategia auttaa erikoistumaan tiettyyn suuntaan ja kilpailemaan niin asiakkaista kuin myös osaavasta työvoimasta. Asiakkaiden, etenkin turistien, näkökulmasta kunnon keskittäminen helpottaa toimintojen löytämistä ihan kävelyetäisyydellä.

Jos kulttuuripalvelut vaihtoehtoisesti hajauttaa ympäri kaupunkia, lopputuloksena on paljon investointeja sinne sun tänne ja keskinkertaista kaupunkiympäristöä muutamassa kohteessa. Kulttuurilaitokset ovat silloin keskimäärin lähempänä asukkaiden koteja, mutta on aivan eri asia päätyvätkö ne paikallisten käyttöön. Ennemmin vahvistaisin jokaisen alueen omia toimintoja niiden omista lähtökohdistaan, enkä väkisin keksisi uutta identiteettiä.

Erilaiset mielipiteet toki tervetulleita, mutta vaikea löytää argumentaatiosta konkretiaa. Mitä tarkoittaa esim, että ”saman sektorin palvelut hyötyvät, kun ne sijaitsevat lähellä toisiaan” tai ”kaupunki-infra ja -ympäristö ovat liki valmiina tarkoitukseenss” jne. Valitettavastti vähän höttöisel kuuloista.

Esim. ”identiteetin vahvistaminen omista lähtökohdista” tarkoittaa väistämättä tiettyken alueiden jäämistä pelkkään asumiseen tai toimitilakäyttöön tai muuhun vastaavaan.

Itse olen aina pitänyt tiettyjen toimintojen keskittämistä tietylle alueelle kuolemansuudelmana. Esim. toimistoalueilla ravintolat ovat vain lounasravintoloita, koska ei ole mitään käyttöä toimistoaikojen ulkopuolella. Samoin taas nukkumalähiöt ovat vain sitä varten. Aika ehdottomastikin olen sekoittavan kaupunkirakenteen kannalla ja vastustan kuvattua sektoriajattelua, jossa alueilla on vain tehtävä, jotenkin jo pelkkä ajatus tuntui kamalalta kaupungin elävyyden ja kaupunkikuvan kannalta.

Turistivirtojen toivon todella liikkivan ympäri kaupunkia niin, että kohteissa voi käydä eri puolilla ja siinä välissä vaikka kahvilla tai syömässä tai ostoksilla matkan vartella olevissa liikkeissä. Jos turistivirrat ohjaa suppuun Töölönlahdelle, niin sitten ei ole syytä mennä muille alueille.

Itselleni Töölönlahti on nimenomaan esimerkki siitä, että yksipuolisesti tiettyyjä toimintoja keskittä rakentaminen ei ole toimiva konsepti. Mielestäni Töölönlahti ei nykyiselläänkään toimi, koska sieltä puuttuu kaikki muut toiminnot kuin kulttuuritilat. Aivan liian eloton alue sijaintiinsa nähden ja voin taata, että se ei parane lisää kulttuuritiloja rakentamalla, vaan se elottomuua juuri johtuu tästä yksipuolisuudesta.

Ja joku museo tietyllä alueella on kyllä nimenomaan juuri kyseisen alueen identiteettiä vahvistava asia. Itse olen ajatellut usein, että näkisin mielelläni jonkun ko. alueelle identiteettiä luovan ja ihmisvirtoja ohjaava uuden museon vaikka Hakaniemessä. Heitetään nyt, että vaikka Kiasma olisis siellä, niin näkisin sen vain positiivisena asiana.

Sinänsä kyllä mielenkiintoista miten erilainen näkökanta voi olla, koska itse ajatellen aika selkeästikin sekoittavan kaupunkirakenteen ja toimintojen hajanaiseen sijoittelun olevan kaikille kaupungeille ja ennen kaikkea niiden elävälle kaupunkikuvalle positiivinen asia.

Helsingissä ei pidä olla yhtäkään nukkumalähiötä, vaan täysipuolisia kaupunginosia työpaikkoineen, kulttuurikohteineen ja totta kai turistitkin ovat tervetulleita. Nykyinen tilanne on kaukana ihanteellisesta, kaikki paitsi asukkaat väkisin pakotetaan keskustaan ja muualle tarjotaan tunnin joukkoliikennematkaa sinne missä on jotain elämää. Ei kiitos, kaikki mun kotiovelle heti.

Joku foorumilainen voi ilmoittautua, jos oikeasti kannattaa yksipuolisia nukkumalähiöitä tai toimistoalueita. Sellaisia vastustamalla saa kerättyä helppoja irtopisteitä, koska lähes kaikki ovat samaa mieltä niiden ongelmista. Toivoisin konkretiaa vaativilta kirjoittajilta omia ehdotuksia Töölönlahden kohentamiseksi, sillä nyt kuuluu pelkästään pilkkaa nykytilaa sekä mahdollisia tulevia toteutuksia kohtaan.

Nythän oli kyse siis yhden museon rakentamisesta Töölönlahdelle, ei suinkaan kaiken mahdollisen tunkemisesta ydinkeskustaan ja lähiöiden jättämisestä kuolemaan. Päärautatieaseman ympäristö on jo historiallisesti muodostunut muun muassa taidemuseoiden keskittymäksi, johon kuuluu tunnetuimpina Ateneum, Amos Rex ja Kiasma. Alueella on verrattain vähän asuinrakennuksia ja niidenkin edestä hotelleja, joten se soveltuu loistavasti vastaanottamaan suuriin kulttuurilaitoksiin pyrkiviä turisteja. Harmillisesti HAM on jäänyt pahaan katveeseen lippulaivamuseoiden loistosta, elokuvateatterirakennuksen pimeään ullakkotilaan, vaikka se voisi kerätä suuren suosion suurempien museoiden naapurissa. Ihmettelen ehdotuksia siirtää HAM esimerkiksi Suvilahteen, josta sen löytäisivät todennäköisesti ainoastaan paikalliset asukkaat. Eikö kyseessä ole nimenomaan koko Helsingin taidemuseo, jolloin sen sietää olla helposti saavutettavissa niin junalla kuin metrolla?

Taiteeseen kannattaa panostaa aivan jokaisella asuinalueella, sillä luovuus on jokaisen ihmisen perusoikeuksia. Massiivisten kulttuurilaitosten hajasijoittamisen sijaan homma lähtee kuitenkin paikallistoiminnan edistämisestä päiväkodeissa, kouluissa, kirjastoissa, kylätaloissa, ostoskeskuksissa ja muilla yleisillä kokoontumispaikoilla. Kun ihmiset innostuvat taiteesta, he täyttävät kotinsa, pihansa ja kenties työpaikkansakin kokoelmillaan ja luomuksillaan. Hyvillä joukkoliikenneyhteyksillä, joihin panostaminen on selvä osa kulttuuritoiminnan edistämistä, he käyvät vähän väliä katsastamassa uusimmat näyttelyt niin keskustan instituutioista kuin myös pienemmistä paikallismuseoista eri puolilta Helsinkiä. Jälkimmäiset tarjoavat usein teräviä ja vaihtoehtoisia kulmia taidekentälle, mikä haastaa keskustan instituutioita jatkuvasti uusiutumaan ja asettamaan uudet standardit alalle.

On kyllä toisaalta aika jännä ratkaisu rakentaa täysin uusia kulttuuripalatseja kun samaan aikaan vaaditaan muun muassa Hanasaaren voimalaitoksen suojelemista jonkinlaiseksi kulttuuritilaksi. Ja muitakin puolikäytöllä olevia suojeltuja/suojeltavaksi vaadittavia vanhoja rakennuksia riittää Helsingissä vaikka muille jakaa, ja yleensä ensimmäinen esitetty uudiskäyttötapa on jonkinlainen kulttuuritila. Ja noin muutenkin kulttuuri tarvitsee enemmän toimintarahaa, ei niinkään uusia seiniä; on vain valitettava tosiasia että on poliittisesti helpompaa tehdä jatkuvalla syötöllä "kertaluonteisia" investointeja seiniin kuin sitoutua käyttämään sama määrä rahaa jatkuvana toimintarahana, vaikka jatkuvalla rahoituksella saataisiin paljon enemmän hyvää kaupunkilaisille. Rakennushankkeet on kivoja, kulttuurityöntekijät valitettavan itsenäisiä toimijoita joita poliitikko ei samalla tavalla pääse esittelemään lehden etusivulle...

Enkä nyt pidä Suvilahden saavutettavuutta mitenkään erityisen huonona, metroasema on vieressä ja Pasilasta pääsee nopeasti ratikalla.

Jos ratkaisuja pyydetään, niin ehdotan että Töölönlahden ympäristöön uudistetaan parin kymmenen tuhannen asukkaan umpikorttelikaupunkia ottamalla tilaa puistoilta, täyttämällä lahtea ja viemällä Linnunlaulun huvilat johonkin Kontulaan.

Finlandiatalon voi purkaa.

Pyöröovi kirjoitti: ↑18.07.25 12:06

hmikko kirjoitti: ↑17.07.25 12:01 Kaivautumista on esitetty Töölönlahdelle Musiikkitalon kaavoitusvaiheesta asti ratkaisuksi joka ongelmaan, kun ilmeisesti ajatus on, että suunnitelmat on helpompi saada hyväksyttyä, kun ne ovat Eduskuntatalon ja Finlandiatalon vierellä näkymättömiä. Sanon, että suunnitelkaa maan päälle niin hienoa, että kehtaa näyttää.

Sama tulee minullekin suunnitelmasta mieleen. Musiikkitalon ja Oodin pohjoispäätyjen väliin sopisi todella hyvin rakennus, joka rajaisi Kansalaistorin erilliseksi kokonaisuudekseen. Etelä-Euroopassa tämä olisi aivan itsestäänselvä ratkaisu.

Etelä-Eurooppa on aika iso paikka, ja sielläkin on kyllä tehty modernistisia hehtaariaukioita vastaavissa paikoissa. Toki pääkaupunkien parlamenttitalojen edustat ovat yleensä sen verran vanhaa kaupunkia, että niissä on korttelijako ajalta ennen yksityisautoilua.

Uudisrakennus maan pinnalla Musiikkitalon ja Oodin välissä on lähinnä nettikeskustelua. Puistoa on suunniteltu koko ajan sillä ajatuksella, että Kansalaistorilta on avoimet näkymät "Lappiin", kuten A. Aallon sanotaan asian ilmaisseen (en ole tarkistanut pitääkö paikkansa). Näin myös juuri järjestetyssä suunnittelukilpailussa. Tuo maanalainen museokin itse asiassa muuttaisi sitä yhtälöä aika lailla.

En tarkoittanut edellisellä kommentillani sitä, että juuri keskelle Töölönlahden puistoa pitäisi rakentaa museo pinnalle, vaan lähinnä sitä, että maan alle kaivaminen alkaa olla jonkunlaista ajatuksen köyhyyttä. Musiikkitalo, Amos Rex, Kansallismuseon laajennus jne., kaupungissa jossa tilaa kyllä on pinnallakin.

Samaa mieltä Arkkinikkarin kanssa siitä, että olemassa olevia rakennuksia voisi hyödyntää. Taidemuseon tilat Tennispalatsissahan juuri ovat tätä. Oma kokemukseni niistä on ihan positiivinen, vaikka joku osa kulttuuriväestä ilmeisesti kokee jotenkin hirveänä alennustilana sen, että sisäänkäynti oli yhteinen elokuvateatterin kanssa, ja että popcornin haju tuntui nenään.

Kaupungin taidemuseon soisi tietysti olevan keskeisellä paikalla. Tennispalatsi on mielestäni osoitteena juurikin oikea, Kampin jalankulkualueen varrella. Jos nykyiset tilat ovat jotenkin pienet tai väärät, niin tulee mieleen, että mitä maksaisi ostaa Finnkino pihalle Tennispalatsista ja vallata koko rakennus...

hmikko kirjoitti: ↑19.07.25 19:16 Uudisrakennus maan pinnalla Musiikkitalon ja Oodin välissä on lähinnä nettikeskustelua.

Nettifoorumilla käydyltä keskustelulta kannattaa odottaa aika lennokkaita ehdotuksia, jotka eivät välttämättä vastaa Alvar Aallon aikaan jähmettyneitä visioita viuhkamaisesti avautuvasta Töölönlahdesta. Jos vaihtoehdoista ei voi keskustella edes täällä, niin missä sitten?

HAMin tilat eivät ole mitenkään surkeat, mutta niiden sijainti voisi olla parempi. Jos muuttoa suunnitellaan, mieluummin näkisin tilojen siirtyvän Töölönlahdelle kuin pois ydinkeskustasta. Esimerkiksi Suvilahdessa kannattaa puolestaan keskittyä tapahtuma- ja viihdetoimintaan, mikä on ollut paikallisen toiminnan ytimenä jo muutaman vuosikymmenen ajan.

Minusta HAM tai joku muu vastaava museo, vanha tai uusi, pitäisi siirtää/perustaa Itäkeskukseen.

Ymmärrän hyvin, että monista syistä on vääjäämätöntä ja järkevääkin, että suurin osa museoista on Helsingin keskustassa, kävely- tai lyhyen ratikkamatkan etäisyydellä Rautatientorilta. Ei vähiten lyhyen aikaa Helsingissä viipyvien turistien takia. Mutta onhan Espoossa EMMA ja Tikkurilassa Heureka, ja siellä ne menestyvät ja vaikuttavat samalla positiivisesti ympäristöönsä.

Itä-Helsinkiä on vuosikausia laiminlyöty. Viime vuodet ovat olleet erityisen karuja, alkaen siitä kun kaupunki itse romutti Saaristoratikka-suunnitelmansa, josta olisi voinut tulla käänteentekevä katalyytti, maailmanluokan reitti keskustasta saaria pitkin Rastilaan, Vuosaareen ja Mellunmäkeen. Tämän jälkeen korona ja Venäjän sota ovat saaneet hienon hankkeen toisensa perään kaatumaan: Jokeri-kortteli Itäkeskuksessa, Mosaiikkikortteli Vuosaaressa, jne. Lopputulos on viimeistelty metroasemien ja muiden julkisten tilojen välinpitämättömällä hoidolla, ja nyt sitten puun takaa tulleilla metrosiltojen remonteilla. Julkiset kunnon vetonaulat, kuten hienot museot, loistavat edelleen poissaolollaan.

Helsingin uudessa kaupunkistrategiassa linjataan "Selvitämme mahdollisuutta toteuttaa Itäkeskukseen uusi ulkotapahtumille soveltuva alue." Tämä kuulostaa lähinnä "add an insult to an injury" -tyyppiseltä karkealta pilalta. Etsitään joku joutomaa tai kenttä, ja rakennetaan kevyt lava "ulkotapahtumia" varten? Tässäkö todella kaupungin satsaus, vaikka juhlapuheissa alueiden eriarvoistumista halutaan estää? Ei helmiä sioille, ilmeisesti - korkeakulttuuri pidetään visusti keskustassa, parempien ihmisten luona. Tälläinen fiilis tästä ainakin tulee itähelsinkiläiselle.

Yksi hieno museo Itäkeskukseen olisi sellainen kaivattu asia, joka vihdoin tarjoaisi helsinkiläisille jonkun syyn käydä Itä-Helsingissä, muutenkin kuin ehkä kesällä rannoilla. Itä-Helsinki on kuitenkin umpisurkeaa mainettaan parempi, joten tällaisella investoinnilla olisi kokoaan suurempaa vipuvoimaa alueen kehitykseen ja tulevaisuudennäkymiin, jos käsitykset muutenkin sen myötä muuttuisivat enemmän todellisuutta vastaaviksi.