Taloforum.fi

Ei kai siinä muuta tarvita kuin käydä opintomatkalla esim. Kotkassa Karhulan Jokipuistossa tai Katariinan Meripuistossa ja copy-pastella siirtää suunnitelmat Töölönlahdelle. Luulisi Helsingin kaupungin resursseilla onnistuvan jos paljon pienemmältä maakuntakaupungiltakin.

Töölönlahtea vaikuttaa vaivaavan pääkaupungeille tyypillinen kiire ja sählinki. Helsinki kasvaa niin monessa paikassa, ettei suuria suunnitelmia ehditä laittaa edes puoliksi käytäntöön, vaan ne hautautuvat mappeihin odottamaan uutta kiinnostuksen hetkeä. Ehkä poliitiikot ovat vihdoin valmiita todella uudistamaan Töölönlahden vastaamaan sijaintinsa mukaisia tarpeita, mutta nykyisessä taloustilanteessa kätevämpää on varmaan suorittaa lähinnä pintaremontti, kuten toisella puolen rataa Kaisaniemen puistossa.

veka kirjoitti: ↑26.04.24 18:03 Puiston pahoin kulahtaneet aavikkonurmet korvataan kesäkukkaistutuksilla ja kukkaniityillä, joiden lomaan sijoitetaan leikki- ja oleskelupaikkoja ym. kivaa. Tanssilavakin luvataan sekä rantalentopallokenttä, ketteriä (siis mitä?) kioskeja ja fillarihuolto.

Tunnetaan myös nimellä ruokarekka

Pyöröovi kirjoitti: ↑28.04.24 16:12 nykyisessä taloustilanteessa kätevämpää on varmaan suorittaa lähinnä pintaremontti, kuten toisella puolen rataa Kaisaniemen puistossa.

Pakko olla kyllä eri mieltä Kaisaniemenpuistosta: Remppa ei kyllä tosiaan ole pelkkä pintaremontti, vaan puistoa uudistetaan ja kunnostetaan melkein niin paljon kuin mahdollista ja millään tavalla järkevääkään, kun kyseessä on historiallinen, periaatteessa varsin toimiva ja täysikasvuinen puisto. Uusia reittejä, kokonaan uudistuva ranta, uudelleen järjestelty tennis ja muu toiminnallinen alue, mikä mahdollistaa uuden sisäänkäynnin Kasvitieteelliseen puutarhaan, uusi leikkipaikka ym. Käytännössä kaikki, paitsi aikuiset puut menee uudistukseen (ja niitäkin valitettavan paljon). Minkään enemmän tekeminen muuttaisi puiston luonnetta selvästi ja veisi sitä myöten osan nykyisistä toiminnallisuuksista pois.

Myönnetään "pintaremontti" oli liioittelua. Kovin usein kaupunki uudistaa puistojaan ilman minkäänlaisia parannuksia, kun taas tässä on pari juttua keksitty vanhojen ohelle. Peukku ylös esimerkiksi Kaisaniemen puutarhan eteläportille.

Olemme kuitenkin hyvin eri mieltä puiston aiemmasta toiminnallisuudesta. Sen muotohan pohjautuu arkkitehti Bertel Jungin vaatimiin moderneihin uudistuksiin, joiden pääpaino oli mainitsemiesi urheilu- ja tapahtumatoimintojen ympärillä. Lopputulos on kovin yksitoikkoinen ja ankea, eikä puistoon oikein milloinkaan tee mieli pysähtyä paikalleen. Osasyy on vuosikymmeniä kestänyt heikko ylläpito, minkä vuoksi remontilta sietäisi odottaa huomattavasti enemmän kuin vain historiallisten toimintojen eheyttämistä. Esimerkiksi Kaisantunnelista tulevan baanan jatkeen itään päin voisi toivoa olevan enemmän kuin jaettu hiekkatie jalankulkijoiden kanssa. Jossain kaupungissa vastaava puistokuja reunustettaisiin kauniilla penkeillä, istutuksilla ja installaatioilla, joiden ympäristö olisi leikkisästi valaistu auttamaan ihmisiä liikkumaan myös pimeällä. Ehkä sitten seuraavan remontin tullessa ajankohtaiseksi...

Töölönlahden talvesta asti mainostettu remontti alkaa jo näkyä puistossa. Nyt on vihdoin laitettu vähän isompi vaihde päälle. Valkoposkisten lannoittajien suosimat joutomaanurmikot saavat antaa tilaa istutuksille, luonnonkukkaniityille ja monenlaiselle kivalle. Hiekkarantaa on jo laajennettu, ja tulossa on vielä mm. rantalentopallokenttä, grillipaikka ja tanssilava. Muutos on niin suuri ja innostava, että on pakko laittaa tähän monta kuvaa. Kuvat ovat eiliseltä.

HS: Töölönlahden puisto avattiin yleisölle – ”Kesä ei ole ihan ohi vielä”

Töölönlahden puisto näyttää tältä kesältä jo valmistuneen. Isoilla kirjaimilla: WAU! Uskomatonta, kuinka upeaksi kukkamereksi se on muuttunut lyhyessä ajassa. Joutomaasta ja sylkykupista on tullut yksi Helsingin hienoimmista kesäpuistoista. Miksi tätä ei haluttu tehdä aikaisemmin? Kuvat eiliseltä.

Kieltämättä mainio. Välillä tulee astellessa mieleen kuin olisi arkkitehdin epäuskottavassa havainnekuvassa, jossa lapset hihkuvat ilosta ja perhoset lepattavat kukkasissa. Toisaalta samalla tulen pohtineeksi, onko aikomuksena jatkaa puiston kehittämistä myös seuraavina kesinä vai näemmekö vuoden päästä jo hieman halpuutetumman version uusista viheraitauksista. Pitänee toivoa, että uudet kunnanvaltuutetut ovat edelleen innokkaita kehittämään ydinkeskustaa.

^ En ole puutarhuri, mutta mun silmääni näyttää siltä, että edistys on sillai edistynyt, että nuo istutukset on tarkoituksella suunniteltu suht helppohoitoisiksi. Vastaavaa on näkynyt muuallakin. Veikkaan, että tuo hyvässä kuosissa ensi kesänä.

Onpa kasvillisuus jo tässä vaiheessa näyttävää! Ilmeisesti noin rehevän lopputuloksen aikaansaaminen ei ole täysin triviaalia, esimerkiksi Joensuun jokipuiston niityt eivät ole lähtenyt kukkimaan odotetulla tavalla. Kuvitelkaapa sitä älämölöä jos Töölönlahden alue olisi näyttänyt tuollaiselta harmaalta savierämaalta, ja varmaan riski on ollut olemassa kun pari vuotta sitten Hesarin jutussa Töölönlahden maaperän kuntoa ihmeteltiin.

Mitenköhän noiden rehevien kasvustojen ulkoasu vaihtelee vuodenajoittain, keväällä, keskikesällä ja syksyllä? No, varmasti ne aina "kulottuneen nurmikentän" voittavat, ja yleisesti rakennettu ympäristökin näyttää aika viihtyisältä.

HS: Tällainen on uusittu Finlandia-talo

Remontti on valmistunut, ja siinä on entisöity vanhaa, joten jutun kuvat näyttävät ihan Finlandia-talolta. Ilmeisesti maan alle on rakennettu paljonkin uutta teknistä tilaa ja keittiötä, mutta niistä ei ole kuvia tuossa. Avointen ovien päivä 25. tammikuuta. Luemma kaupunki on asettanut tavoitteeksi kävijämäärien tuplaamisen. Vastinetta 130 miljoonan remontille. Väliaikainen Pikku-Finlandia saa olla paikallaan vielä vuoden (itse olin yllättynyt tuosta tiedosta).

Marmorijulkisivu tunnetusti uusittiin nyt toiseen kertaan, kun rakennuksella on ikää 53 vuotta. Saa nähdä, kauanko tämä materiaali kestää.

Meillä oli ennen Musiikkitalon aikaa kausikortit Finlandia-taloon. Ensimmäisten vuosien "maailman huonointa akustiikkaa" emme päässeet kokemaan. Konserttisalin akustiikka oli myös aikanamme huono ja vuosikymmeniä jatkuneen tuunaamisen jälkeenkin vain välttävä. Musiikkitalon valmistuminen oli suuri helpotus.

Hesarin jutun mukaan "salin akustiikan parantamiseksi tehdyt modifikaatiot on purettu, ja konserttisali on palautettu alkuperäiseen äänimaailmaansa, joka sopii puhetilaisuuksiin ja sähköisesti vahvistettuun musiikkiin". Finlandia-talo on selvästikin museoitu, palautettu alkuperäiseen loistoonsa ja konserttisali on taas kokoussali. Tämä tarkoittanee, että sitä maailman kehnointa akustiikkaa pääsee ehkä taas kokemaan, kun salia varmaan kuitenkin käytetään myös konserteissa. Netin tietojen mukaan salin akustiikan parantamisen puolesta tinkimättömästi taistellut arkkitehti, professori ja akustiikkaguru Alpo Halme (s. 1929) on yhä keskuudessamme.

^ Ymmärtääkseni pääsaliin asennettiin lopulta 2000-luvulla sähköinen järjestelmä akustiikan korjaamiseksi, ja semmoisilla on tietysti taipumus vanhentua teknisesti, eli valmistajan tuki, varaosat ym. loppuvat aikanaan. Voisin kuvitella, että päättivät remontin yhteydessä kerätä laitteiston pois, kun sitä ei enää välttämättä tarvita sinfoniaorkesterin / akustisen musiikin takia, kun Musiikkitalokin on, ja toisaalta sähköisesti vahvistetulla musiikilla on omat ämyrinsä joka tapauksessa.

Takavuosien Railo-suunnitelmaa pyritään virpomaan henkiin. Nyt maan alle pitäisi kaivaa Helsingin taidemuseo. Hanketta lobbaamassa mm. Rafaela Seppälä, joka on luvannut oman taidekokoelmansa esille. Tämä on ilmeisesti konsepti muutenkin, eli yksityisten keräilijöiden kokoelmat tuonne.

HS: Maanalaisen museon idea Töölönlahdelle on kopioitu 15 vuoden takaa

Kaivautumista on esitetty Töölönlahdelle Musiikkitalon kaavoitusvaiheesta asti ratkaisuksi joka ongelmaan, kun ilmeisesti ajatus on, että suunnitelmat on helpompi saada hyväksyttyä, kun ne ovat Eduskuntatalon ja Finlandiatalon vierellä näkymättömiä. Sanon, että suunnitelkaa maan päälle niin hienoa, että kehtaa näyttää.