Taloforum.fi

Tätä uutista ei olisi tarvittu:

Keilaniemen pilvenpiirtäjät kutistuvat kerrostaloiksi

Rakennusyhtiö SRV haluaa rakentaa Keilaniemeen tornitalojen sijaan matalampia taloja asuntomarkkinoiden heikon tilanteen tähden.

Myös Espoon kaupungin tontille suunnitellun korkean tornitalon sijaan saatetaan rakentaa useampi matalampi asuinkerrostalo.

https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000011267521.html

Onhan tämä SRV:ltä aikamoinen läimäisy päin Espoon kasvoja. Kaupunki on hövelisti tarjonnut vuosi vuodelta lisäaikaa rakentamiselle, koska alueen raideyhteyksiin, puistokanteen ja parkkiluolaan on upotettu suunnattomat summat rahaa. Nyt SRV palkitsee kaiken työn kutistamalla tornit pienemmiksi projekteiksi, joita voi veivata vielä kauemmas tulevaisuuteen.

Jos tilanne on näin paha Keilaniemessä, odottaako sama kohtalo Kalasataman torneja? Aika pysähtyneiltä hommat vaikuttavat kaikkialla.

Kaupunki saisi nyt todeta ettei onnistu, vuoden kahden suhdanteen takia ei pidä muuttaa 100-vuotta näkyvää maisemaa ja kaupunkialuetta. Keilaniemestä tulee muuten uusi Niittykumpu.

Pilvilinna kirjoitti: ↑30.05.25 22:39 Kaupunki saisi nyt todeta ettei onnistu, vuoden kahden suhdanteen takia ei pidä muuttaa 100-vuotta näkyvää maisemaa ja kaupunkialuetta. Keilaniemestä tulee muuten uusi Niittykumpu.

Jep. Lisäksi olisi melkoinen ennakkotapaus rakennusyhtiöille kuinka Espoota voidaan pompottaa ihan miten halutaan ilman vastuuta

Uuh. Aika isku. "Hey, Darkmage! Muistatko kasvohoidon, minkä lupasimme? Unohda se. Sen sijaan vesikauhuinen paviaani puree sinua nenään."

Voiko kaupunki vielä sanoa SRV:lle että pyöräilkää koivuun?

Seuraavaksi saadaan jännittää SRV:n pyöreän nelostornin korvanneen NCC:n Beamin (toimistoja ja asuntoja) kohtaloa. Siitä ei ole kuulunut enää mitään. Viimeksi kaksi vuotta sitten NCC:n projektipäällikkö maalaili, että toimistovuokraajilla on hyvä markkina ja Beamin rakentaminen voisi alkaa jo loppuvuodesta 2023. Beam asettuisi Keilaniemen talorivin oikeassa laidassa näkyvän Fiskarsin pääkonttorin viereen.

YIT sentään rakentaa jo Seaside-asuintorniaan Nesteen/Fortumin jne. tornin oikealla puolella. Heinäkuussa nähdään, alkaako norskien hotellille tarkoitetun tontin ruoppaaminen Seasiden vieressä.

Kervolainen kirjoitti: ↑30.05.25 23:04

Pilvilinna kirjoitti: ↑30.05.25 22:39 Kaupunki saisi nyt todeta ettei onnistu, vuoden kahden suhdanteen takia ei pidä muuttaa 100-vuotta näkyvää maisemaa ja kaupunkialuetta. Keilaniemestä tulee muuten uusi Niittykumpu.

Jep. Lisäksi olisi melkoinen ennakkotapaus rakennusyhtiöille kuinka Espoota voidaan pompottaa ihan miten halutaan ilman vastuuta

Espoo ehti rakentaa Kehä I tunnelin. Oletettavasti rahan käyttäminen siihen perustui johonkin laskelmaan tulevista kerrosneliöistä. En tiedä, oliko se realistisella pohjalla koskaan, mutta ei ainakaan ole enää. En tiedä, millainen sopimus kaupungilla on SRV:n kanssa tällä hetkellä, mutta tosiaan ainakin moraaliselta kannalta kaupunki tosiaan voisi todeta, että heillä ei ole velvoitteita asiassa.

Tämän viestin ei ollut tarkoitus kuulostaa negailulta, mutta ehkä tuohon on aikakin kaavoittaa jotain muuta, hieman huvittavaa että nämä pyöreät talot ovat tässä vaiheessa lähes 20 vuotta vanha idea, eivätkä ole siinä vaatimattomassa ajassa ehtineet muuttua tarpeeksi kannattavaksi että niitä viitsittäisi rakentaa. Ehkei se idea sitten vaan koskaan ollut erityisen hyvä, tai Keilaniemestä ei vaan vieläkään ole tullut niin suurta Espoon Piilaaksoa kaikista Miami-tornitalorendereistä huolimatta

Keilaniemessä kyllä muuten tuntuu eri hankkeita lähtevän vireille, ne ovat vaan ehkä hieman rationaalisemman kokoisia. SkyscraperCityssä oli pari päivää sitten mainittu että Skanska hakee rakennuslupaa tämmöiselle Fööri-nimiselle talolle, korkeutta 85 metriä ("valmistuminen syksyllä 2028")

https://www.skyscrapercity.com/threads/ ... -193396521
https://www.toimitilat.skanska.fi/hae-u ... oja/foori/



Sitten on tuo uusi hyppyritalo, ja SRV:llä oli myös jokin 60-metrinen Keilalahdenkaarre-talo vireillä siihen Länärin liittymän kainaloon. Ehkä nämä ovat niitä realistisia korkeuksia mitä tuonne nykypäivänä kannattaa rakentaa, kun kaikki yli satametriset projektit taas tuntuvat vaan sakkaavan vuodesta toiseen, esim. tuo mainittu Beam. Se tonttihan oli myös alunperin yksi näistä pyöreistä taloista, jonka SRV möi NCC:lle, mutta ilmeisesti hekään eivät ole saaneet omasta versiostaan tarpeeksi myyvää. Ja tietty se 150-metrinen Keilaniemi Tower tai mikä sen nimi nyt onkaan, jonka on muistaakseni ainakin kahtena vuonna pitänyt ihan varmasti lähteä rakentumaan kesän jälkeen

Niille tonteille mahtunee vastaava määrä neliöitä (tai paljon enemmän) matalammilla taloilla?

Omasta mielestä parasta olisi jos Espoo piirtäisi tuohon muutaman korttelin tiheää ja käveltävää kaupunkia, paikassa olisi siihen ainesta. Mutta tod.näk. tiedossa on Perkkaa 2.0 tai jotain vielä pahempaa

Ymmärrän pilvenpiirtäjäfanien harmituksen, mutta minusta nuo motariliittymien vieressä harvassa seisovat talot aika kamala idea maantason kannalta.

^Minulle on aivan samantekevää, saako Espoo rakennettua tuohon torneja vai ei. SRV:n toiminta on kuitenkin kiinnostavaa, sillä Espoo tunneloi Kehä ykkösen rahalla, jonka luvattiin maksavan itsensä takaisin rakennettavien tornien tuotoilla. Valtuusto kiisteli aiheesta todella pitkään, joten tunnelipäätös hyväksyttiin vasta, kun kaupunki julisti varmistaneensa sopimuksen toteutumisen. Pidän perin kummallisena, jos SRV voi vain vähin äänin vetäytyä torniprojektistaan, sillä koko idea tunnelin rakentamiseksi lähti käsittääkseni heidän aloitteestaan.

JamoL kirjoitti: ↑02.06.25 01:48 Niille tonteille mahtunee vastaava määrä neliöitä (tai paljon enemmän) matalammilla taloilla?

Jos tarkoitat SRV:n suunnitelmissa olleita neljää pyöreää tornia, niin tuskin. Viereen on tehty betonikansi Kehä I:n yli, ja sen päällä on puistoa. Toisella puolella on metroaseman sisäänkäynnit (joiden oli tarkoitus olla osa tornien jalustaa) ja katu. Pohjoisimman tornin paikalle on jo toteutunut toimistorakennus. Eli rakennettavaa alaa on suunnilleen kolmen toteutumattoman tornin tontin verran. Mun nähdäkseni mitään kortteleita niihin ei järjellisesti mahdu. Kerrosneliöiden määrä riippunee jokseenkin suoraan siitä, miten korkeaa tehdään. Käsittääkseni pysäköinti oli alun perinkin järjestetty maan alle.

hmikko kirjoitti: ↑03.06.25 09:59 Pohjoisimman tornin paikalle on jo toteutunut toimistorakennus. Eli rakennettavaa alaa on suunnilleen kolmen toteutumattoman tornin tontin verran.

Kyllä siellä kaikille neljälle tornille vielä tontit olisi. Aiemmin toki tuon pohjoisimman tontin suunnitteluvaraus on annettu NCC:lle ja heidän Beamille https://beamkeilaniemi.fi , ja tämä rakennus sitten liittyy vahvasti jo rakennettuun Fiskarsin pääkonttoriin. Eli etelästä päin kaksi ekaa tornitonttia on SRV:n, kolmas on Espoolla ja neljännestä NCC:llä kiinnitys.

SRV on onnistunut kusettamalla Espoon kaupunkia sijoittamaan 100 miljoonaa euroa rakennushankkeeseen jonka toteutumisen päätäntävalta ei ole kaupungilla itsellään. Kehä ykkösen tunnelointi on osa keilaniemi towereiden perustuksia. Rakennuksien perustuksien rakentamisen kustannuksien pitäisi aina olla rakennushankkeeseen ryhtyvällä. Espoon kaupunki otti tämän rakennushankkeen osalta suurimman mahdollisen riskin mitä eri osapuolten välillä oli. Syy tällaisen asian mahdollistavaan toteutumiseen on poliitikkojen kyvyttömyys ymmärtää riskien realisoitumista.

Yksi asia mitä suuresti ihmettelen on; miksi kehän tunnelointi oli pakko toteuttaa vaikka konkreettista päätöstä tornien rakentamisesta ei ollut? Eikö Espoon kaupunki olisi voinut lykätä kehän tunnelointia siihen pisteeseen asti, että sataprosenttisella varmuudella joku sijoittaja haluaa rakentaa tarpeeksi suuren kokonaisuuden kustannuksien kattamiseksi?

Mikäli SRV olisi ottanut täyden vastuun kehän tunneloinnista, meillä olisi tällä hetkellä hienot ja korkeat talot valmiina. SRV olisi tunneloinnilla ottanut niin suuren riskin infrasta, että sen olisi kannattanut rakentaa tornit jotta olisi olemassa keino jolla se saisi sijoittamansa rahat takaisin.

SRV:n ottamatta vastuuta kannen rakentamisesta se sai silmänkääntötempulla Espoon rakentamaan erittäin arvokkaita tontteja. SRV:llä on tällä hetkellä vielä mahdollisuus saada tonteista edes jonkinverran tuottoa. Espoon kaupungilta tämä on ollut miljoonien eurojen tulonsiirto SRV:lle.

Hesarin jutun mukaan SRV ja Hypo-pankin rahasto olisi ostanut tontin 2019, mutta "hallinta jäi kaupungille". Onko tuo kauppahinta jotenkin sidottu myytyihin asuntoihin, vai missä Espoon kannalta (rahallinen) ongelma?

^^Samaan tapaan SRV vedätti myös Helsingin kaupunkia lupailemalla niitä näitä ja venyttämällä aikatauluja loputtomiin. Helsingissä (Jätkäsaaren Bunkkeri) tästä koitui kaupungille ja asukkaille todellista haittaa, kun uuden kaupunginosan koulun liikuntatilat ja koko Etelä-Helsingin uusi uimahalli valmistuvat kymmenen vuotta myöhässä. Toisaalta SRV:n muista riskihankkeista Helsingissä Redin viisi tornia on jo pystyssä. Espoossa kaupungin lepsuilu Keilaniemen kaavoituksen kanssa ei ole aiheuttanut mielestäni mitään haittaa kaupunkilaisille. Varmaan moni nyt harmittelee uljaiden tornien menetystä, mutta so what.

SRV näyttää selvinneen kuin ihmeen kaupalla uhkarohkeista seikkailuistaan Venäjällä ja kauppakeskusprojekteissa. Moni on matkan varrella veikkaillut valtavien riskihankkeiden vievän kohti perikatoa ja konkurssia, mutta yhä SRV on pystyssä ja nyt taas paremmassa hapessa. Kehnomminkin olisi voinut käydä.

Totta kai Helsingin ja Espoon terävässä päässä on oltu tietoisia SRV:n riskeistä ja ongelmista, mutta yhtä lailla molemmat kaupungit ovat yrittäneet hyötyä yhteistyöstä SRV:n kanssa mahdollisimman paljon ja pyrkineet ulkoistamaan sille oikeastaan itselleen kuuluvia hankkeita. Helsingissä yritettiin saada SRV rakentamaan Jätkän uimahalli lupaamalla sen katolle rutkasti rakennusoikeutta asunnoille. Espoossa kaupunki vauhditti SRV:n tornihankkeita toteuttamalla Kehän tunneloinnin. Jos tunnelikantta ei nyt olisi, pyöreiden tornien paikalle nyt ehdotellut matalammat asuintornit jäisivät varmasti rakentamatta. Lisäksi kannen ansiosta Tapiola ja Keilaniemi ovat yhdistyneet mukavan tuntuiseksi jalankulku- ja pyöräilyalueeksi. Keilaniemen Alepa on nyt Tapiolan Itärannan lähikauppa.

Espoolla on siis oikeastaan käynyt aika hyvin. Keilaniemi on tällä haavaa Helsingin seudun halutuin toimistotilojen alue, ja ensimmäinen asuintalo (YIT:n Seaside) on vihdoin rakenteilla. Nyt pitäisi saada asuinrakentamiseen äkkiä lisää vauhtia. Helpoimmin se sujuu rakentamalla tavallisemman kokoisia asuintaloja. Espoon kaupunki voisi nyt tarttua tahtipuikkoon ripeällä otteella.