Hyviä kuvia. Myös tuo Tanden edellisellä sivulla linkkaama
Helsingin Vinssi on rakenteilla. Puumuotteja pystyttelevät.
Tähän perään vielä pieni raportti Jätkäsaaren aluerakentamisprojektiin kiinteästi liittyvästä, massiivisesta infrahankkeesta:
Suurin Jätkäsaaressa meneillään oleva rakennushanke on
Jätkäsaaren kalliotila, jota on bygattu nyt vähän yli kaksi vuotta. Kalliotilaan tulee Staran varikko sekä 900 asukaspysäköintipaikkaa. Hintaa projektilla on noin 90 miljoonaa euroa. Kalliotilan päälle rakennetaan vielä vähän yli sadan pysäköintipaikan halli,
Airutparkki, joka palvelee tuota Helsingin Vinssin korttelia
(kortteli 20801). Lopuksi koko roskan päälle tulee muutama metri täyttömaata ja
Hyväntoivonpuisto. Kesällä 2013 työmaalla oli tällaiset setit
(ortokuva). Kesällä 2014 näytti puolestaan tältä
(google maps). Nyt on jo betonikansi sisäänajorampin päällä ja koko höskän puistoineen pitäisi olla valmis joskus 2016, mitä tosin vähän epäilen. Joka tapauksessa kyseessä on melko huikea insinöörityön helmi.
Minusta tämä hanke on kokonaisuudessaan ihan jees, sillä ilman tätä
Jätkäsaarenkallio olisi saattanut jäädä kokonaan hyödyntämättä. No, ehkä siihen päälle olisi voinut tehdä perustamiskustannuksiltaan halvempia taloja, kun on kerta kallio lähellä pintaa. Joku olisi saattanut jopa toivoa tuohon metroasemaa, mutta uskoakseni Jätkäsaaren joukkoliikenteen hoitamiseen riittää, että Helsingin ratikkainfra päivitetään 2000-luvulle. Se voi tosin jäädä haaveeksi Helsingin liikennepolitiikan (ei siis sen, joka on kirjoitettu lapulle ja jolla tosipaikan tullen pyyhitään persettä) tuntien. On tossa toki Ruoholahden metriskin aika lähellä.
Niin, minusta tämä projekti on siis ihan jees, paitsi että en loppujen lopuksi ole ihan varma, että onko tämä sittenkään yhtään jees. Ensinnäkin tässä ollaan käytännössä rakentamassa wiherkantta 90 miljoonalla eurolla, mikä on jo itsessään aika helvetin ironista. Toisekseen kallioluolahankkeen kustannukset jakautuvat jokseenkin 50-50 Staran varikon ja 900 pysäköintipaikan kesken, joten yhden pysäköintipaikan hinnaksi tulee noin 50 000 euroa. Aika paljon siis. Kokonaisuudessaan kallion hyödyntäminen pysäköintilaitoksena saattaa silti tulla halvemmaksi kuin erillisten pysäköintikansien rakentaminen joka ikiseen kortteliin. Jos ei muuta, niin se ainakin mahdollistaa miellyttävämmät (=vähemmän betoniset) korttelipihat osalle taloyhtiöistä.
Hassua vaan, että nyt niitä kallioluolan autopaikkoja myydään esimerkiksi
Victoria-korttelin velvoitepysäköintipaikoiksi noin 30 000 euron kappalehintaan. Käytännössä kaupunki siis antaa noin 20 000 euron tuen jokaiselle Victoria-korttelista autopaikan hankkivalle. Joku voisi sanoa, että vittu mitä suhmurointia. Tämä järjestely on kuitenkin siitä hyvä, että se on läpinäkyvä ja tässä nyt näkyy suhteellisen selkeästi pysäköinnin hinta Helsingissä. Yleensä homma hoidetaan siten, että pysäköinnin hinta jyvitetään kaikkien asuntojen
(myös autottomien) hintaan ja yhtiövastikkeeseen. Toisaalta tavallisessa tapauksessa pysäköintivelvoitteet ovat pois myös kaupungin kassasta, sillä rakennusyhtiöiltä saatavat tontinluovutustulot laskevat, kun kaupunki velvoittaa heitä rakentamaan asioita, jotka eivät markkinahinnalla mene kaupaksi. Tavallisessa tapauksessa kukaan ei loppujen lopuksi tiedä, paljonko kaupunki ottaa persnettoa, tai paljonko autoton joutuu pulittamaan naapurin autopaikasta. Voisi sanoa, että normaalit pysäköintijärjestelyt vasta suhmurointia ovatkin, mutta nyt ainakin tiedetään, että yksi pysäköintipaikka Victoria-korttelissa sisältää noin 20 000 euron tuen kaupungilta.
Koko juttu on toki vanhan kertausta: pitäähän ne autot johonkin saada pysäköityä (mieluummin kai maan alle kuin maan päälle, jos on kerta tarkoitus rakentaa hyvää kaupunkia) ja niin edelleen. Tässä on kuitenkin sellainen twisti, että viime aikoina ilmaan on noussut huoli siitä, että Jätkäsaaresta saattaa tulla autoliikenteen kannalta täysi sumppu. Niin voi tosiaan käydä, mutta kaikeksi onneksi tämä kauhea skenaario olisi vältettävissä sillä, että kaavoitettaisiin Jätkäsaareen asuntoja ensisijassa ihmisille, jotka pärjäävät ilman autoa. Tämä siis sisältää oletuksen, että autoilijat eivät ole niin tyhmiä, että muuttavat kaikesta huolimatta Jätkäsaareen ja muuttokuormaa purkaessa huomaavat, ettei sille toyotacorollalle olekaan paikkaa - ainakaan ihan kotioven vieressä. Mutta paskanmarjat. Nyt Jätkäsaareen oikein houkuttelemalla houkutellaan autoilevia asukkaita tällaisilla kymmenien tuhansien eurojen tukiaisilla. "Hei, muuta Jätkäsaareen auton kanssa, niin saat kaupungilta 20 000 euroa!"
Olisiko siis järkevämpää kaavoittaa Jätkäsaareen asuntoja vähän vähemmillä pysäköintipaikoilla? Siis ihan niinq for real. Miksi houkutella autoliikennettä sinne, missä sen edellytykset ovat jo maantieteellisistä syistä kaikkein huonoimmat? Jätkäsaaresta ei yksinkertaisesti saa mitään autoilijan paratiisia ja mitä enemmän sinne haalitaan autoilevia asukkaita, sitä paskemmaksi vaan menee. Kuka tästä ylipäänsä hyötyy?
Minusta Jätkäsaaren pysäköintinormin olisi voinut mitoittaa vaikkapa siten, että suurin osa velvoitepaikoista mahtuisi katujen varsille. Loput autot voisi sitten keskittää johonkin isoon halliin alueen länsireunalle ja/tai vaikka tuohon kallioluolaan. Lisää luolia voisi tietenkin rakentaa, jos maksuhalukasta kysyntää ilmenisi. About noin se toimisi markkinataloudessa ja lopulta asukaspysäköintipaikkoja rakennettaisiin varmaan luokkaa 0,4-0,6 per asunto. Tuolla tavalla olisi voinut jättää korttelikohtaisia pysäköintikansia rakentamatta, jolloin kaupungilta ja asukkailta olisi säästynyt pitkä penni. Niin ei kuitenkaan tehty, eikä tehdä, vaan asukaspysäköintipaikkoja kaavoitetaan noin 0,7-0,8 per asunto ja niiden lisäksi tehdään vielä vieraspaikat, asiointipysäköinti yms. Tämä kaikki siitä huolimatta, että Helsingissä alle puolet kotitalouksista omistaa auton ja kantakaupungissa vielä harvempi.
Syy tähän pelleilyyn? Se on hyvin yksinkertainen. On nimittäin olemassa poliittinen koulukunta, joka uskoo, että jos asuinalueelle ei kaavoiteta tarpeeksi pysäköintipaikkoja, siitä tulee
SLUMMI!!1 ja siinäpä se. On kuitenkin olemassa todistusaineistoa siitä, että tämä kiehtovalta ja jopa rationaaliselta kuulostava kaupunkitalouden teoria ei
välttämättä pidä paikkaansa. Otetaan esimerkiksi vaikka sellainen kaupunki kuin Helsinki, johon on sodan jälkeen rakennettu asuinalueita, kuten Jakomäki, Kivikko etc. Edellä mainituissa piisaa kyllä pysäköintipaikkoja, mutta jostain syystä kyseiset alueet eivät ole kovin suosittuja (tähän voi tietysti sanoa, että ehkä pelkkä pysäköinnin riittävyys ei ratkaise kaikkea). Vastaavasti ennen 50-lukua rakennetussa kantakaupungissa on useita hyvin suosittuja asuinalueita, joissa on välillä aivan mahdotonta saada auto oven eteen. Joitain alueita vaivaa kerrassaan katastrofaalinen, krooninen parkkipaikkapula, mutta silti niissä asutaan, tai ainakin jotkut asuvat, ihan tyytyväisinä.
Tästä ei voi ihan oikeasti päätyä muuhun kuin siihen johtopäätökseen, että pysäköinnin riittävyys ja helppous ei ole kaikille edes (!) maailman tärkein asia. Joka tapauksessa tuo toinen koulukunta näyttää olevan sitä mieltä, että vähemmillä autopaikoilla Jätkäsaareen muuttaisi vain nistejä ja spurguja. Siis että
hyvät veronmaksajat liikkuvat aina autolla ja kyllä jämpti on niin. Siksi on ilmeisesti aivan sama vaikka Jätkäsaaren, Kalasataman, Keski-Pasilan, Kruunuvuorenrannan ynnä muiden uusien asuinalueiden pysäköintijärjestelyistä koituisi miljardien eurojen yhteiskuntataloudelliset tappiot. Pakko saada hyviä veronmaksajia. Pakko. Saada.
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkel ... a-alueilla
Sori pieni ränttääminen, mutta homman nimi on se, että autopaikat liittyvät kaavoitukseen niin oleellisesti, että aiheesta sopisi keskustella ihan helvetisti enemmän kuin siitä nyt keskustellaan. Oliko se nyt niin, että kaavoittajan ajasta menee kolmasosa pysäköintiratkaisujen funtsimiseen ja silleen. Koko Jätkäsaarikin on vain yksi koelaboratorio, johon koitetaan kaikkia fysiikan lakeja uhmaten tunkea niin paljon autopaikkoja kuin mahdollista. Väitän vielä loppuun, että Helsingin seudun asuntopula ratkeaisi noin kymmenessä vuodessa, jos autopaikkanormeja vähän järkevöitettäisiin. Naurattaa kerrassaan nuo MAL-aiesopimukset sun muut poliittiset paskajargonit, kun asiaan olisi ratkaisu ihan käden ulottuvilla (ehkä) xD.
Disclaimer: voi olla, että tuijotan maailmaa liian kapean filtterin läpi ja näen pysäköintipaikkoja sielläkin, missä niitä ei ole. Lol
