Taloforum.fi

Sunnuntaikävelyn tuotoksia:

Leppävaaran uimahalli


Jalkapallohallin työmaa. Takana Veräjäpellon evakkokoulu


Kävelykatu, jonka piti valmistua 10/2014. Näyttää vielä aika keskeneräiseltä


Lähempänä Selloa rakentaminen on pidemmällä


Alberga BusinessParkin viimeisiä toimistoja rakennetaan. Näyttää kyllä todella pieneltä


Ilmeisesti tähän on tulossa isompi senioritalo


Ja toivottavasti tämäkin tontti saadaan lähivuosina parempaan käyttöön

Leppävaara lienee Espoon kaupunkimaisin alue. Siitä huolimatta siitä ei saa kunnon keskusta, ennen kuin radan pohjoisosa saadaan tiiviisti rakennetuksi, ja radan yli tulee samanlainen kansiasemahässäkkä kuin Pasilassa tai Tiksissä.

Päivän juttu Lepuskin ja Perkkaan kehityksestä. Vähän uusia lukuja, muuten aika tuttua tietoa.

Länsiväylä, Klaus Nurmi kirjoitti: Vetovoima ei hyydy – Leppävaara kasvaa aina vain suuremmaksi



Vermontien alue kasvaa muhkeimmin lähivuosina Leppävaarassa. Alueelle tulee viitisentuhatta uutta asukasta.

Espoon kaupungin neuvottelut alueen maanomistajien kanssa ovat vielä käynnissä. Kaupunkisuunnittelulautakunnan viime syksynä hyväksymä Vermontien asemakaava tuo lisärakentamista 252 000 kerrosneliötä, josta asumiseen tulee 227 000 kerrosneliötä.

Asuntojen lisäksi alueelle nousee myös ratsastuskeskus sekä koulu ja päiväkoti. Kaupunki harkitsi Siemensin ison ja tyhjän toimitalon jalostamista kouluksi, mutta suunnitelmasta luovuttiin liian haastavana.

– Se on tehty toimistokäyttöön, siellä on runsaasti palkkeja ja matala kerroskorkeus. Tekniikka ei vastaa tämän päivän tarpeita, selvittää Leppävaaran projektinjohtaja Mika Rantala .

Siemensin taloa odottaneekin purku.

Vermontielle kohoavien asuintalojen kerrosmäärä vaihtelee neljästä kuuteentoista. Tulvariskin vuoksi alueen talot ja tiet on perustettava tavanomaista korkeammalle.

Rakentaminen alkaa tällä vuosikymmenellä ja jatkuu pitkälle 2020-luvulle.

Isoja hankkeita on useita muitakin vireillä Leppävaarassa.

Projektinjohtaja Rantala pyöräyttää tietokoneensa näytöllä kolmiulotteista mallinnusta Leppävaarasta, johon kaavahankkeet on merkitty.

Esimerkiksi Hatsinanpuistoon haetaan edelleen jonkinlaista elinkeinotoimintaa.

– Viihdettä, liikuntapalveluja, toimistoja... ja jopa ehkä hieman asumistakin, Rantala makustelee.

Radan viereiseen Hatsinanpuistoon on aiemmin sijoiteltu niin yliampuvaa huvipuistoa ja Ikean tavarataloa kuin Rovion pääkonttoriakin.

Keskuspuiston ammattiopiston eli Arla-instituutin paikalle Puustellinkallioon sovitellaan kerrosneliöitä noin 1 500 asukkaalle. Erityisoppilaiden koulukeskus puretaan ja uusi rakennetaan Turuntien varrelle.

Kehä I:n länsipuolella puolestaan aiotaan laventaa jalankulkua katkaisemalla Lintuvaarantie ja ohjaamalla liikenne Portinvartijantielle.

Tälle radan pohjoispuoliselle alueelle vastapäätä Selloa tulisi kävelykeskustan lisäksi myös umpinainen asuinkortteli nykyisen huoltoaseman paikalle.

– Ja Läkkisepänaukiolle hotelli sekä toimisto- ja liiketilaa, Rantala kertoo.

Kaupunki toivoo Läkkitorin ja Gallerian kiinteistöyhtiöiden osallistuvan alueen kehittämiseen.

Kilonkartanontien varteen kerrosneliöitä sijoitetaan noin 20 000 eli 600 asukkaalle. Rantala huomauttaa, että Kilonkartanon alue ei rakentamisen myötä paljoa muutu.

Palokärjen teollisuusalueelle suunnitellaan niinikään asumista, vaihtoehtona osa teollisuudesta silti säilyy.

Uimahallin remontti ja maauimala valmistunevat tämän vuoden loppuun mennessä.

– Liikuntapalvelut täydentyvät tosi hienosti. Maauimala on harvinaista herkkua, hehkuttaa Rantala.

Palveluille riittää kysyntää, sillä Suur-Leppävaaran asukasluku lähentelee jo 65 000:ta. Työpaikkoja alueella on noin 30 000.

Mikä alueelle houkuttaa?

– Ylivertaiset liikenneyhteydet sekä hyvät palvelut tekevät Leppävaaran, Rantala vastaa ja muistuttaa Kehä I:n vartta linjatun raide-Jokerin hankesuunnitelman valmistuvan tänä vuonna.

Edes talouden muutokset eivät heilauta liikenteellisesti vahvan sijainnin ja hyvien palvelujen luomaa vetovoimaa. Rantala arvioi, että Kanta-Leppävaara kasvaa lähivuosikymmenenä hieman alle 10 000 asukkaalla.

Asumisen tiivistäminen tapahtuu hänen mukaansa kestävän kehityksen hengessä.

http://www.lansivayla.fi/artikkeli/2638 ... uuremmaksi

Hatsinanpuistoon SuperLife Labin tontille mainitaan nyt myös suunniteltavan hieman asumista. Mielestäni asumista saisi kyseiseen kohtaan suunnitella ihan kunnolla. Kehätien melun voisi torjua toimistotornilla, joka toimisi Panorama Towerin kanssa komeana läpiajoporttina Kehätien käyttäjille.

Jotenkin tuosta massoittelukuvasta ja sen sijoittelusta tulee hieman mieleen Itä-Berliinin jättimäiset betonilähiöt, tosin pienemmässä mittakaavassa. Ainakin asukkaita on tulossa runsaasti. Milloin muuten Super Life Lab ja Ikea lähtevät rakenteille?

Tuolta löytyy Leppävaaran virtuaalimalli millä pystyy tutustumaan hankkeisiin tarkemmin ja jättämään omia kehitys ideoita kaavoituksesta. Ei muuta kun ideoimaan http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_y ... tel(63395)

Tätä suunniteltiin liki 50 vuotta – Espoon ensimmäinen maauimala valmistuu 2016



LEPPÄVAARA Espoon ensimmäistä maauimalaa on odotettu liki puoli vuosisataa. Uimahalliin pääsee jo tammikuussa.

Uimarit eivät pääsekään vielä tänä vuonna polskimaan Leppävaaran uimahalliin.

Mittavan peruskorjauksen ja laajennuksen kerrottiin aiemmin valmistuvan niin, että yleisö pääsee uimahalliin vuoden lopulla.

Urakka pysyy kyllä aikataulussa, mutta kalustaminen vie oman aikansa, kertoo Espoon uimahallipäällikkö Ari Jaakkola .

Jaakkolan mukaan uimahalli on tarkoitus avata 2. tammikuuta.

LEPPÄVAARA Espoon ensimmäistä maauimalaa on odotettu liki puoli vuosisataa. Uimahalliin pääsee jo tammikuussa.

Uimarit eivät pääsekään vielä tänä vuonna polskimaan Leppävaaran uimahalliin.

Mittavan peruskorjauksen ja laajennuksen kerrottiin aiemmin valmistuvan niin, että yleisö pääsee uimahalliin vuoden lopulla.

Urakka pysyy kyllä aikataulussa, mutta kalustaminen vie oman aikansa, kertoo Espoon uimahallipäällikkö Ari Jaakkola .

Jaakkolan mukaan uimahalli on tarkoitus avata 2. tammikuuta.

Uimahallin rinteessä on aina ollut auringonottajia, ulkoaltaat vain ovat puuttuneet.”

Samalle kahden hehtaarin tontille uimahallin kanssa rakennettava maauimala on niinikään aikataulussaan. 50 metriä pitkä ja 25 metriä leveä allas avataan kesällä 2016.

Kooltaan maauimala on jonkin verran pienempi kuin Helsingin uimastadion. Ison altaan oheen valmistuvat myös monitoimiallas ja vesiliukumäki.

Maauimalan isolla altaalla on jo reunat, mutta pohja vielä puuttuu.

Sekä uimahallin että maauimalan altaat hitsataan teräslevyistä.

Enin osa vedestä jää ulkoaltaisiin talveksi. Ulos valutetaan vain muutama kuutio.

– Veden paino pitää altaat paikallaan eikä routa pääse irrottamaan niitä. Keski-Euroopassahan jopa luistellaan talvehtivien ulkoaltaiden päällä, mutta meille ei sellaisia jäähdytyslaitteita ole tulossa.

Keväällä kaikki vesi lasketaan pois ja altaat pestään.

Jaakkola arvelee Leppävaaran maauimalan kauden ajoittuvan samaan kuin Helsingin uimastadioninkin eli toukokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin.

Leppävaarassa ulkoaltaiden höysteeksi tulee muun muassa leikkipaikka sekä kentät rantalentikselle ja katukorikselle.

Vesi lorisee altaisiin jo kesällä, jolloin ensimmäiset koeuimarit pääsevät testaamaan altaita.

Liikuntapaikkamestari Arto Järvisen mukaan testiuimarit tulevat todennäköisesti jostain uimaseurasta.

– Järjestelmiä testataan ja tarkistetaan, että altaat pitävät vettä. Lisäksi käyttökoulutus jatkuu pitkin syksyä, hän sanoo.

Vanhaa uimahallia Järvinen ehti vetää toistakymmentä vuotta.

– Uimahallin rinteessä on aina ollut auringonottajia, ulkoaltaat vain ovat puuttuneet, hän naurahtaa.

Vuoden 1985 remontissa vedenpuhdistuslaitteisto jo mitoitettiin maauimalankin tarpeisiin.

– Sen takia Leppävaarassa onkin aina ollut puhdas vesi.

Maauimalaa on tosiaan odotettu Leppävaaraan todella pitkään, tietää uimahallipäällikkö Jaakkola omasta kokemuksesta.

Kymmenen ikäisenä vuonna 1969 hän käveli veljensä kanssa savisen pellon poikki katsomaan tuliterää Leppävaaran uimahallia.

– Silloin sanottiin, että viiden vuoden kuluttua tässä pellolla on maauimala.

Hanke roikkui siitä pitäen suunnitelmissa odottamassa toteuttamista.

Runsaan 40 miljoonan euron hanke


Peruskorjaus ja laajennus tuovat Leppävaaran uimahalliin muun muassa terapia- ja hyppyaltaat sekä kylmävesialtaan.

Uimahallin pääallas on 25 metriä pitkä ja 17 metriä leveä.

Myös uppo- ja vesipalloon sekä sukeltamiseen käyvän hyppyaltaan pituus on 25 metriä ja syvyys 5 metriä. Hyppyteline viidessä metrissä, lisäksi kaksi ponnahduslautaa.

Uutta höyrysaunat ja ryhmäpukuhuoneet esimerkiksi uimakouluille tai erityisryhmille. Saunoissa on kuituvalot.

Veden lämpötila 27 astetta, terapia- ja lastenaltaissa yli 30 astetta.

Vesi puhdistetaan painehiekkasuodatuksella, otsonoinnilla ja kloorilla

Pukukaappeja uimahallissa ja maauimalassa yhteensä liki kaksi tuhatta.

Peruskorjaus, laajennus ja maauimala maksavat runsaat 40 miljoonaa euroa.

Pääurakoitsija on Hartela.

Leppävaaran uimahalli valmistui 1969. Sen suunnitteli arkkitehti Osmo Lappo.


http://www.lansivayla.fi/artikkeli/2798 ... istuu-2016

No siinähän meni kuten metron kanssa. Hyvä Espoo!

Krio kirjoitti:Hyvä Espoo!

Tai "ajankohtainen vuonna 2035"-Helsinki.

Tietääkö kukaan mihin Alberganesplanadin keskellä sijaitseva kahvila Benessere on kehittymässä? Muistaakseni lappu on ollut luukulla ainakin loppukesästä 2014 asti. Jotain toimintaa soisin siihen tulevan.

/Tiki

Jotenkin joka tapauksessa nuo "motariliittymien peltomarkettibetonikeskittymät" tuntuvat kehittyvät Sitä samaa ei voi sanoa Niemestä, jos se liikenteellisesti eristetään niin, että The Menomesta on Lepuski.

Lepuski voi olla vaikka kuinka hyvällä paikalla. Jos ihmisillä ei ole syytä mennä peltomarkettikeskittymään, he ajavat ohi ja jatkavat kaupunkiin asti.

Keskustan "liikenteellinen eristäminen" kun sisältää myös rakennusmassaa, joka kasvattaa keskustan houkuttelevuutta vähintään yhtä paljon kuin matkanteon hidastuminen vastaavasti vähentää. Hitaampi matkanteko kun heijastuu lähinnä sinne houkuttelevuusalueen ulkoreunalle eli umpikorpeen. Eikä niitä asukkaita ja uusia työpaikkoja jotka uuden rakennusmassan ansiosta muuttavat kaupunkiin muutenkaan kiinnosta se, onko kauempaa tuleville ikävämpi kruisailla sinne.

Tulin selanneeksi selvitystä Raide-Jokerin linjaamisesta, ja nyt vasta hahmotin, että rata on todellakin tarkoitus pujottaa Alberganpromenadin kautta eli tästä Panorama Towerin ja Sellon välistä (StreetView). Tuossa ei jää radan jälkeen monta senttiä tilaa promenaadeiluun, mutta ehkä Sellon umpinaisen seinän vieressä ei tarvikaan. Kevyen liikenteen alikulkua luemma pitää siirtää. Sinänsä joukkoliikenteen ja Alberganesplanadin kannalta ihan hyväkin, että rata ei kiemurtele ylimääräisiä Sellon ympäri ja että esplanadille saadaan toivon mukaan lisäelämää. Selvityksen mukaan vältytään myös parin sillan rakentamiselta.

Jos ken ei ole asiaa seurannut, niin noista linjausvaihtoehdoista on siis valittu Keilaniemi. Turunväylän ja Kehä I:n yli Laajalahdessa on suunniteltu sillat. Hanke järjestää tässä kuussa sarjan Jokerimessuiksi nimettyjä yleisötilaisuuksia. Tammikuussa hankesuunnittelun aluksi julkaisivat päivitetyn arvion matkustajamääristä, jossa mm. ennustettiin vuodelle 2025 sataa tuhatta päivittäistä nousua koko linjalle (tällä hetkellä bussi-550 luokkaa 30 000).

Selvitys Raide-Jokerin linjausvaihtoehdoista Espoossa, 17.1.2014 kirjoitti:Leppävaaran osuus Turunväylän pohjoispuolella on mahdollista toteuttaa molemmissa linjauksissa
samalla tavalla. Työssä tutkittiin vuoden 2009 alustavan yleissuunnitelman reitille vaihtoehtoa, jossa
Raide-Jokeri on linjattu Leppävaaran bussiterminaalin sijasta Alberganpromenadille, josta se jatkaa
Leppävaarankatua ja Alberganesplanadia pitkin Linnoitustielle.

Alberganpromenadin mitoitus on tiukka ja siinä olevaa kävelyn ja pyöräilyn ramppia rautatien
alikulkuun joudutaan siirtämään idemmäksi. Tiukan mitoituksen vuoksi kohdasta tehtiin tarkempi
suunnitelma, joka osoitti linjauksen mahdolliseksi (liite 1). Jatkosuunnittelussa on varmistettava
viereisten kiinteistöjen huoltotoimenpiteiden tilatarpeet. Pelastusreittiin on varauduttu.

Linjaus kulkee Alberganesplanadin puiston halki muuttaen puiston urbaaniksi joukkoliikenteen
bulevardiksi. Säterinkatu ylitetään nykyisen kiertoliittymän kohdalta samassa tasossa muun liikenteen
kanssa. Uusi Leppävaaran reittivaihtoehto on lyhyempi ja siinä vältytään rakentamasta kaksi siltaa ja
yksi viherkansi.

[...]

Rakennusten suuri koko hämää tuon katuosuuden leveyden. Tuo on oikeasti aika leveä, kun noiden Panorama Towerin matalempien rakennusten ulokkeidenkin ali pääsee kävelemään. Mittasin kokonaisleveydeksi 25 metriä, mikä on sama kuin esimerkiksi Helsingin Bulevardi, jossa mahtuu menemään ratikat, autot, pyöräilijät ja kävelijät.

Puustellinmäkeä ennakkomarkkinoilla. http://jmoy.fi/residences/search-reside ... a/mestari/



Tältäkö sen piti näyttää?

Suunnitelmat ovat kyllä tässä vähän eläneet. Alkujaan paikallehan suunniteltiin myös 12-kerroksista tornitaloa, mistä kuitenkin jostain syystä luovuttiin. Eivät viimeiset renderit kuitenkaan ollenkaan pahalta näytä!