Taloforum.fi

En tiiä, onko tämä Niittykallion kaava ollut esillä Talossa, mutta nysse on joka tapauksessa tulossa valtuustoon. Vireille luemma 2010 ja kaikki kierrokset on käyty. Melko haalee esitys minusta, kuten on Niittykummun metroaseman ympäristönkin kaavoitus ja katutilat (tornin ulkonäkö lajissaan yli odotusten).

Tuleeko tohon länsiväylän varrelle asuintaloja? 30-40m moottoritien rampista näyttäisi olevan kuvien perusteella. Onhan siinä aika korkea rinne länsiväylän varrella, mutta kuitenkin yllättävän lähelle motaria rakennetaan.

Ylipäänsä ajattelu, että laitetaan ihmisiä asumaan kahden moottoritien risteykseen on todella aikansa elänyttä. Just vastaavat alueet päätyvät täyteen Suomen heikko-osaisimpia, jotka saavat tietämättömyyttään tai varattomuuttaan katon lisäksi muita heikomman terveyden. Sitten ihmetellään muutaman vuosikymmenen kuluttua, miksi nimenomaan Espoo ghettoutui.

sekovene kirjoitti:Kaitaan metrikselle tulee myös toinen sisäänkäynti Iivisniemenkallion sisään. Siis jokseenkin tähän:

Myös Iivisniemenkallion sisäänkäynnin ympärille on tarkoitus rakentaa jotain, mutta ihan helppoa se ei tule olemaan, koska Kaitaantien eteläpuolella on omakotitaloja omistustonteilla, ja alueella myös suhteellisen isoja korkeuseroja. Asemakaavoitusta ei ilmeisesti ole vielä aloitettu, mutta 1,5 vuotta sitten julkaistun Iivisniemenkallion viitesuunnitelman mukaan mitoitus tulee olemaan myös noin 50 000 k-m², eli vähän yli 1000 asukasta. Havainnekuvan perusteella paikalle olisi tulossa ihan ehtaa metsälähiötä:


Havainnekuvasta myös näkee, että Kaitaan metrokeskuksen kemmimääriä on jossain vaiheessa suunnittelua pudotettu, koska viellä tuossa vaiheessa siellä on asemakaavaehdotusta järkevämpi korttelirakenne ja korkeampia taloja.

Ja vaikka en kuulu puunhalaajien lahkoon, niin pakko kyllä jo ihmetellä, että onko kalliometsän räjäyttäminen ja tuhoaminen vaivaisen tuhannen asukkaan tieltä missään määrin järkevää. Jos metsä ja kalliot nyt kerta pitää tuhota, niin eikö kannattaisi sentään rakentaa kunnolla? Aivan ihme perseilyä.

Ei herranjumala sentään, mun tuntueet tätä koko länsimetrohanketta kohtaan alkaa olla jo niin voimakkaat ja sekavat surusta sekä turhautuneisuudesta, että tässä vaiheessa kannattaa vain yrittää nauraa koko kaupunkisuunittelulle. Jos sitä voi edes sanoa kaupunkisuunitteluksi kun rakennetaan maanalaisia metroasemia metsälähiöihin. Aivan uskomatonta miten tiiveyttä ei vain kerta kaikkiian pysty toteuttamaan minnekkään. Finnoon suunitelmissa on suurimmat potentiaalit onnistumiseen, mutta en silti ryhdy edes toivomaan että sekään tulee toteutumaan tarpeeksi hyvänä.

hmikko kirjoitti:En tiiä, onko tämä Niittykallion kaava ollut esillä Talossa, mutta nysse on joka tapauksessa tulossa valtuustoon. Vireille luemma 2010 ja kaikki kierrokset on käyty. Melko haalee esitys minusta, kuten on Niittykummun metroaseman ympäristönkin kaavoitus ja katutilat (tornin ulkonäkö lajissaan yli odotusten).

En nyt ole ihan vakuuttunut siitä että Niittykummun lähiö olisi niin ainutlaatuinen asuinalue että se pitäisi metroaseman vieressä suojella noin voimakkaasti. Rakennukset voi toki jäädä, mutta ei ole kestävää että uudisrakentamisen pääpaino on kaukana metroasemasta, moottoriteiden puristuksessa. Sinänsä kiinnostavaa miten huolettomasti Espoo jyrää pari toimistotaloa ja hienoja 50-luvun omakotitaloja uudisrakentamisen tieltä.

Clepe kirjoitti:

hmikko kirjoitti:Sinänsä kiinnostavaa miten huolettomasti Espoo jyrää pari toimistotaloa ja hienoja 50-luvun omakotitaloja uudisrakentamisen tieltä.

Toimistotalojen osalta käynee helposti, kun niitä on tyhjillään huru mycket, korjaamista/muuttamista pidetään hankalana ja arkkitehtuuri ei tässä tapauksessa liene järin mainittavaa. Ympäristörikoshan noiden kanssa tapahtuu, kun varsin nuoria taloja puretaan, ja näitä tulee varmaan menemään lähitulevaisuudessa lukuisia lisää.

Enpä ollut huomannut, että vanhoja omakotitaloja on tuolla noinkin monta. Minkähänlainen tapaus niiden lunastaminen on, vai onko se jo tapahtunut? Osa näyttäis olevan varsin hulppean kokoisilla tonteilla, joista varmaan kaikki omistajat eivät halua luopua.

Mutta juu, koko hommassa näyttäis olevan vikana ensinnäkin se, että Merituulentien luonnetta ei ole haluttu muuttaa metroaseman luona, eli se on pidetty leveänä kokoojakatuna johon tulee liittymiä harvakseltaan. Toisekseen tosiaan vanhojen kerrostalojen ympärillä on pidetty metsälähiön väljyys. Vaihtoehto olis voinut olla piukempaa korttelia ja Merituulentie kapeammaksi pääkaduksi, johon risteys joka korttelin välissä, mutta sehän hidastaisi autoilua.

HS: Otaniemen arkkitehtuuri ei ole entisensä uuden kampuksen myötä – tänä vuonna valmistuva rakennus­rykelmä irrottautuu Alvar Aallon perinnöstä

Kehtaakohan tuonne mennä ihastelemaan paikkoja, kun komeus vähitellen valmistuu? Pakettiin kuuluvat myös metroasema ja Metrokeskus, jossa on kauppoja yms. joten sinne ainakin. Kun Raide-Jokeri valmistuu, Otaniemellä ja Keilaniemellä tullee olemaan tiukka kisa kulkupeliä vaihtavien suosiosta. Otaniemen satsaus näyttää ainakin nyt ylivoimaiselta. Metrokeskukseen tulee mm. Alko.

Siitä vaan. Olen kohtuullisen varma, että pistävät lukot semmoisiin oviin, joista ei haluta suurta yleisöä sisään. Yliopistojen rakennusten aulat ovat yleensä avoimia ja käsittääkseni julkisiin paikkoihin vertautuvia tiloja.

veka kirjoitti:Otaniemen satsaus näyttää ainakin nyt ylivoimaiselta.

Olen ihmetellyt täällä ennenkin, että miten vähällä julkisella keskustelulla nämä yliopistojen, tai nykyään ilmeisesti Yliopistokiinteistöjen, rakennushankkeet menevät läpi. Tämän hinta siis luokkaa sama kuin Musiikkitalon alun perin kilpailutuksessa saatu tarjous. Vastaavia on plopsahdellut yliopistokaupunkeihin siellä täällä, mm. Hervannan kampustalo, ja nyt uusimpana Turun yliopiston humanistien suunnitteilla oleva. Ihan hyvä näin minun puolestani, mutta verrattuna tavallisiin kouluhankkeisiinkin näiden rahoitus tuntuu selviöltä joka vaan tupsahtaa esille.

Ero yliopistojen ja tavallisten kouluhankkeiden välillä on rakennuttaja. Yliopistojen hankkeet rakennuttaa yhtiömuotoiset kiinteistöfirmat, kun taas koulujen rakennuttajina on kuntien virastomuotoiset kiinteistöosastot. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vaikka kummassakin tapauksessa kyse on julkisesta omaisuudesta, yhtiöiden kohdalla kunnallispoliitikot eivät pääse mikromanageroimaan hankintoja poliittisten irtopisteiden toivossa, vaan kiinteistökehitystä voidaan tehdä kiinteistökehityksen ehdoilla. Ymmärtääkseni yliopistokiinteistöjen kohdalla suoraa julkista budjettirahoitusta rakentamiselle ei ole lainkaan, vaan rahat otetaan pankista lainana ja laskutetaan yliopistoilta tilavuokrina.

Pahimmillaanhan tavallisten koulujen budjetteja painetaan alaspäin määrittelemällä monenlaisia järjestelmiä jotka olisi järkevämpi ja halvempi toteuttaa rakennushankkeen yhteydessä "käyttäjän hankinnoiksi", jolloin niihin tarvittavat rahat tulevat rakennusviraston kiinteistöosaston budjetin sijaan opetusviraston toimintabudjetista...

Kaavoituksen osalta olen antanut itseni ymmärtää että Espoolla ja Aalto-yliopistolla on herrasmiessopimus, jonka mukaan Espoo kaavoittaa mitä Aalto vain keksii pyytää.

Hesari: Suuren kauppakeskuksen rakentaminen keskeytyi Espoossa – Lippulaivalle etsitään nyt uutta urakoitsijaa

Lehto tuli siihen tulokseen, että ei pysty rakentamaan kauppakeskusta vaadittuun hintaan. Tai kuten kommenteissa epäillään, livisti sopimuksesta rakentamaan paremman katteen asuntohankkeita.

HS: Asukkaiden harvinainen toivomus Espoossa: Jyrätkää kotimme idyllisen järven rannalta, tehkää tilalle kerrostaloja

Kyseessä siis Hannusrannan omakotitalot Kaitaan metroaseman vieressä. Näkyvät tuossa jokunen viesti sitten lainatussa sekoveneen laittamassa satelliittikuvassa yläreunassa. Rakennusliike on pistänyt semmoisen tarjouksen, että nimbyily jäi toiseksi, ja vastaavasti Espoon kaavoitus on lykännyt kerrosneliöitä pyttyyn. Sijainti hyvällä kävelyetäisyydellä metroasemasta, eli sikäli oikea paikka. Melkoisen lyhyeksi on jäämässä joidenkin omakotitalojen käyttöikä.

Metro/lähijuna-asemien naapurissa olevia pientaloalueita todellakin riittää. Suomessa vancouver-tyylinen saneeraaminen on toistaiseksi ollut miltei tabu, mutta toivottavasti trendi kääntyy. Kaikista arvokkaimmat arkkitehtooniset kohteet säilyttäisin luonnollisesti jälkipolville, mutta purkava täydennysrakentaminen olisi oikeasti fiksu vaihtoehto, juurikin mikäli halutaan säästää luontoalueita ja malminlentokenttiä. Itse asiassa kyse on hyvin orgaanisesta kaupungin kasvusta.

Niinpä. Itekin arvelen, että pöytään on lyöty tarjous, josta ei voi kieltäytyä. Eli kerrankin on osattu vetää oikeasta narusta, sen sijaaan että vaaditaan maata pakolla tai uhkailemalla. Kun koti viedään, hinta ei voi olla sama kuin asukkaan myyyntihalujen synnyttämässä kaupassa.

Matinkylän uimahallin rakentaminen alkaa vihdoin ensi vuonna – HS esittelee ennen julkaisemattomin havainnekuvin Espoon uuden uimahallin



Matinkylän uimahalli on saanut rakennusluvan, ja rakentaminen alkaa ensi vuonna. Uimaan pitäisi päästä 2021.