Kantti kirjoitti:Siistit betoniseinämägraffitit! Meluesteitä?Juu eiköhän seinämällä ole melun vaimennus -funktio. Ihan fiksu, kun jokainen elementti oli eri tyyleillä kuvioitu.
16valve kirjoitti:Mihin päin se melua vaimentaisi? Seinämän päällä kulkee Rauhaniemenkatu, jonka korkeusasemaa ei ole muutettu. Betoniseinä on nyt kuvassa oikealla kaiteen takana alkavan puita kasvavan rinteen tilalla. https://www.google.fi/maps/@61.5069703, ... 312!8i6656Kantti kirjoitti:Siistit betoniseinämägraffitit! Meluesteitä?Juu eiköhän seinämällä ole melun vaimennus -funktio. Ihan fiksu, kun jokainen elementti oli eri tyyleillä kuvioitu.
pispala kirjoitti:Jos betoniseinä ei ole melueste, mikä se on? Virikkeellinen taideteos, prosenttitaidetta?16valve kirjoitti:Mihin päin se melua vaimentaisi? Seinämän päällä kulkee Rauhaniemenkatu, jonka korkeusasemaa ei ole muutettu. Betoniseinä on nyt kuvassa oikealla kaiteen takana alkavan puita kasvavan rinteen tilalla. https://www.google.fi/maps/@61.5069703, ... 312!8i6656Kantti kirjoitti:Siistit betoniseinämägraffitit! Meluesteitä?Juu eiköhän seinämällä ole melun vaimennus -funktio. Ihan fiksu, kun jokainen elementti oli eri tyyleillä kuvioitu.
pispala kirjoitti:Kuvista viisi ylintä on otettu Rauhaniementieltä, alempien kuvien meluaita on Soukanlahdenkadulla, Armonkallion puolella. Meluaidan takapuoli näkyy kuvassa jossa on kaivuri. Meluaita suojaa Armonkallion taloja tunneliin ajavan liikenteen melulta.16valve kirjoitti:Mihin päin se melua vaimentaisi? Seinämän päällä kulkee Rauhaniemenkatu, jonka korkeusasemaa ei ole muutettu. Betoniseinä on nyt kuvassa oikealla kaiteen takana alkavan puita kasvavan rinteen tilalla. https://www.google.fi/maps/@61.5069703, ... 312!8i6656Kantti kirjoitti:Siistit betoniseinämägraffitit! Meluesteitä?Juu eiköhän seinämällä ole melun vaimennus -funktio. Ihan fiksu, kun jokainen elementti oli eri tyyleillä kuvioitu.
Asiakirja paljastaa: Rantatunnelin pakokaasut olisi voitu puhdistaa – ”Olivat liian kalliita”
Rantatunnelissa käy melkoinen viima. Katon lähellä sijaitsevat ilmanpuhaltimet puhaltavat ilmaa kohti tunnelin päässä sijaitsevia ritilöitä. Niiden kautta suurin osa ilmasta ohjataan poistopiippuihin.
Tampereen Rantatunnelin suuaukkojen sisäpuolelle tutkittiin mahdollisuutta rakentaa pienhiukkasia suodattavat ilmanpuhdistimet. Tunneliallianssin johtoryhmä päätti kuitenkin lopettaa vaihtoehdon selvittämisen, koska ratkaisu oli liian kallis.
Tiedot käyvät ilmi tunneliallianssin johtoryhmän pöytäkirjoista, joihin Aamulehti pääsi tutustumaan Helsingin hallinto-oikeuden ratkaistua asiakirjojen julkisuutta koskevan valituksen.
Tunnelin suuaukkojen lähellä asuvia ihmisiä on ihmetyttänyt se, ettei tunnelin ilmanpoistopiippuihin tullut suodattimia. Nelisenkymmentä metriä korkeat piiput asennettiin tunnelin molempien päiden lähelle viime marraskuun lopulla.
– Ilmanpuhdistimia ei varsinaisesti suunniteltu. Ne olivat yksi vaihtoehto, joita suunnitteluvaiheessa ideoitiin, sanoo tunneliallianssin projektipäällikkö Esko Mulari.
Puhdistuslaitteita varten olisi tunneleihin jouduttu louhimaan levennykset lähelle kahta suuaukkoa, mutta ilmanpoistopiippuja ei olisi tarvittu.
– Ilmanpuhdistimet olisivat vieneet valtavasti tilaa eikä puhdistusjärjestelmän toimivuudesta olisi ollut takeita. Puhdistimiin liittyi siten paljon epävarmuustekijöitä sen lisäksi, että kustannusarvio oli lähes 10 miljoonaa euroa, tunnelin teknisten järjestelmien suunnittelusta vastaava Tapani Toivanen perustelee.
Puhdistimiin olisi tullut niin paljon suodattimia, että ne olisivat aiheuttaneet virtausvastusta. Siksi tunnelin puhaltimien tehoja olisi pitänyt miettiä uudelleen.
– Kaikkia vaikutuksia ei tutkittu, Toivanen sanoo.
Projektipäällikkö Esko Mularin mukaan ilmanpuhdistimien vaihtoehdosta luovuttiin ensisijaisesti sen takia, että asiantuntijat eivät pystyneet varmistumaan sen toimivuudesta.
Tunnelissa on noin 60 ilmanpuhallinta. Ne johtavat ilmaa autovirran suuntaisesti, joten tunnelissa ajetaan autolla myötätuulessa.
Ilmatieteen laitos on analysoinut tunnelin vaikutukset ympäristön ilmanlaatuun jo tiesuunnitelman vaiheessa.
Tällöin asetettiin rajat sille, kuinka paljon tunnelin suuaukoista saa purkautua ulos typen oksideja. Niitä ei pystyttäisi putsaamaan kokonaan pois millään tekniikalla.
Asiakirjoista käy ilmi, että tunnelin ilmanvaihdon teknisiä ratkaisuja jouduttiin parantamaan, jotta tunnelin suuaukkojen päästöt saadaan pidettyä tiesuunnitelman mukaisessa tasossa. Päästölaskelmassa käytettävä liikennemäärä nostettiin ruuhkahuippuina 3 000 autoon tunnissa molempiin suuntiin.
Tunnelin anturit mittaavat ilmanlaatua jatkuvasti. Sen perustella ilmanvaihdon voimakkuus muuttuu niin, että huipputehoja tarvitaan vilkkaimman liikenteen aikaan.
Kun liikenne siirtyy tunneliin marraskuun puolivälissä, ilmanlaatu paranee Tampereen keskustassa. Ongelmapaikkoja ovat tunnelin suuaukkojen edustat lähellä maan pintaa.
– Tunnelin suuaukkojen ympäristössä ilmanlaatu voi ruuhkatilanteissa ja epäedullisella säällä, esimerkiksi tuulettomana pakkaspäivänä, huonontua niin, että ulkoilman typpidioksidi- ja hiukkaspitoisuudet ylittävät niille asetetut ilmanlaatutavoitteet, sanoo ryhmäpäällikkö Katja Lovén Ilmatieteen laitokselta.
Fakta
Piiput paikoillaan
Tunneli heikentää ilmanlaatua tunnelin suuaukoilla maan tasossa. Siksi tunnelin molempiin päihin asennettiin ilmanpoistopiiput.
Piippujen huipulla 40 metrin korkeudessa päästöt laimenevat erittäin tehokkaasti isoon ilmamäärään. Pitoisuudet eivät silloin ole lähelläkään sitä, mitä ne ovat rantaväylän vieressä kävelijän tasolla nykyisin.
Tunnelin päästöistä 80 prosenttia johdetaan ulos piipuista. Loput tulevat ulos tunnelin suuaukoista sekä ilmanvaihtokuilun aukosta. Kuilu on rakennettu Näsikallion kohdalle radan ja nykyisen valtatien väliin.
Tunneli otetaan käyttöön 15.11. Se parantaa ilmanlaatua tunnelin suuaukkojen välisellä osuudella ja laajalla alueella.
Työt alkamassa jo – Tampereelle nousee 20 miljoonan euron Näsinkeulahttp://www.tamperelainen.fi/artikkeli/4 ... nasinkeula
YIT käynnistää Ranta-Tampellan aluehankkeen talonrakennustyöt Tampereella.
Ensimmäinen rakennettava kohde on Keulakorttelin osana oleva Asunto Oy Tampereen Näsinkeula -asuintalo, johon tulee 37 asuntoa.
Kohteen arvo on lähes 20 miljoonaa euroa. Keulakortteliin on suunnitteilla viisi taloyhtiötä, ja alustavan arvion mukaan kortteli valmistuu vuonna 2022.
Ranta-Tampella on herättänyt suurta kiinnostusta ja Näsinkeulan asunnot varattiin poikkeuksellisen lyhyessä ajassa ennakkomarkkinoinnin alettua syyskuun alkupuolella. Asuntojen myynti alkaa marraskuussa.
Ranta-Tampellan aluehankkeessa on mukana useita toimijoita ja hankkeen kokonaisarvo on noin 900 miljoonaa euroa.
YIT on suurin rakentaja alueella, ja sen tonttien rakennusoikeus on noin 80 000 kerrosneliömetriä. Alueen esirakentamistyöt aloitettiin kesällä 2014 ja koko alueen odotetaan valmistuvan vuoteen 2030 mennessä.
Ranta-Tampella on yksi suurimmista rakennusalueista Tampereella tulevien vuosien aikana. Alue rakennetaan useassa vaiheessa Tampellan alueen ranta-alueelle kantakaupungin jatkeeksi Näsijärven rantaan.
Noin 16,5 hehtaarin alueelle rakennetaan yhteensä yli 2 000 uutta asuntoa.
Aamulehtu kirjoitti:Historiallinen kuva: Tässä murtuu kaikkien tamperelaisten tuntema siltahttp://www.aamulehti.fi/kotimaa/histori ... a-24106959
Tampereen Rantatunnelin avauduttua päästiin Naistenlahdessa purkamaan pohjoisen puoleista ylikulkusiltaa. Silta on kadonnut marras-joulukuun taitteessa maisemasta pala palalta.
Silta ehti palvella Kekkosentietä kulkevia ensin yhdessä eteläisen ylikulkusillan kanssa, ja viime vuodet yksin, sillä eteläinen silta purettiin jo syksyllä 2014.
Kun pohjoinen silta on saatu purettua, alkavat avolouhinnat ja maanrakennustyöt. Tulevan vuoden aikana rakennetaan Naistenlahden eritasoliittymän pohjoisosat, valtatien pohjoinen ajorata voimalaitoksen kohdalta itään päin sekä katuyhteydet Ranta-Tampellaan, satamaan ja voimalaitokselle.
Liikenne on kulkenut viimeiset kaksi vuotta pelkästään pohjoisen sillan yli.
Naistenlahden pohjoista ylikulkusiltaa päästiin purkamaan, kun sitä ei Rantatunnelin avauduttua tarvita enää liikenteelle.
