Taloforum.fi

Nyt vuorossa Tampellan uusi asuinalue.




Alaverstaanraitin lähistöllä. Taustalla Näsinneula, rautatiesilta ja niiden takana olisi monille tarjolla järvinäköalaa.



Kaiken takanahan on vanha tehdasympäristö.




Veturinaukio


Arjen yläpuolella (?) on säilytetty joitakin kauniita, vanhoja puurakennuksia. Herrainmäellä mm. Villa Lavonius (Birger Federley, 1901)...


... ja saman ukon Verner Ryselinille suunnittelema talo




Tampellaa Mältinrannan puolelta katsottuna

Itse käväsin Tampereella huhtikuussa josta muutama otos. Näytän liikkuneen osin samoissa maisemissa kuin finn_lily, kuten tuo eka alapuolella. Uutta asuntotuotantoa, näyttää laadukkaalta ja taitaa olla kalliihkoakin. Tasakatot aina askarruttavat, ne eivät sovi Suomen olosuhteisiin, jossakin vaiheessa niistä tuppaa tulemaan suuria vaikeuksia. Tämäntyyppinen massoittelu mikä kuvassa on, on tosin vaikeampaa harjakatoilla.

Kesällä nätti paikka varmaan.


Vanha uusiokäytössä oleva teollisuusalue on hienoa ja kiinnostavaa aluetta, aika nopea visiitti siellä tuli tehtyä, tarkempaankin syynäilyyn olisi ollut aihetta. Oikeastaan manse on jäänyt aivan liian vähälle vierailulle, monta kiinnostavaa paikkaa siellä on!




Patorakennelmat virtaavan läpikuultavan veden kanssa muodostavat aina silmiä puoleensavetävän kohteen.

Tässä pari kuvaa Särkänniemestä 19.12.2006. Näsinneula ja Sara Hildenin taidemuseo.

Näsinneula..










Sara Hildenin taidemuseo..










Luulin jo kuvaushetkellä että lunta tulisi lisääkin. No ainakaan Tampereella ei sada nyt kuin vettä..

16valve kirjoitti: Näsinneula..
http://www.16valve.net/talo/Tampere2006/Neula01.jpg

Vaikka Suomessa on kuinka paljon rumia elementtisaumaisia laatikoita, joita ihmiset useimmiten haukkuu ja välttelee, niin minkähän takia suuri osa ihmisistä ylistää näsinneulaa. Nimittäin tuossa kuvassa se on rumempi kuin yksikään asuinkerrostalo Suomessa. Ei ole Merihaassa eikä Kontulassa eikä kyllä missään muuallakaan Suomessa noin rumaa rakennusta. Johtuuko se siitä, että tuollaisia on vain yksi? Vaiko tekeekö korkeus siitä rakennuksesta ihmisten mielestä kauniin tai ylistettävän?

Pienenä olen ihaillut näsinneulaa, kuinka mahtava se onkaan. Mutta kun tarkemmin alkaa katsomaan, se on aivan äärettömän ruma.

okl kirjoitti:

16valve kirjoitti: Näsinneula..
http://www.16valve.net/talo/Tampere2006/Neula01.jpg

Vaikka Suomessa on kuinka paljon rumia elementtisaumaisia laatikoita, joita ihmiset useimmiten haukkuu ja välttelee, niin minkähän takia suuri osa ihmisistä ylistää näsinneulaa. Nimittäin tuossa kuvassa se on rumempi kuin yksikään asuinkerrostalo Suomessa. Ei ole Merihaassa eikä Kontulassa eikä kyllä missään muuallakaan Suomessa noin rumaa rakennusta. Johtuuko se siitä, että tuollaisia on vain yksi? Vaiko tekeekö korkeus siitä rakennuksesta ihmisten mielestä kauniin tai ylistettävän?

Pienenä olen ihaillut näsinneulaa, kuinka mahtava se onkaan. Mutta kun tarkemmin alkaa katsomaan, se on aivan äärettömän ruma.

No eipä näköalatornia oikein voi asuinkerrostaloon verrata... En väitä että Näsinneula on materiaaliltaan kaunista, mutta sen verran puolustukseksi pakko sanoa että kuivalla kelillä betoni ei näytä yhtä karulta kun kostella ilmalla jollon se näyttää todella likaiselta. Eipä CN Towerkaan betonia kummosempaa materiaalia ole, ehkä vaan vähän paremmassa kunnossa pidettyä kuitenkin.

Ja yksi selitys siihen että miks ihmiset ei sitä niin arvostele on se, että kauempaa katsottuna yksityiskohtia ei yksinkertasesti erota.

grendy kirjoitti:No eipä näköalatornia oikein voi asuinkerrostaloon verrata... En väitä että Näsinneula on materiaaliltaan kaunista, mutta sen verran puolustukseksi pakko sanoa että kuivalla kelillä betoni ei näytä yhtä karulta kun kostella ilmalla jollon se näyttää todella likaiselta. Eipä CN Towerkaan betonia kummosempaa materiaalia ole, ehkä vaan vähän paremmassa kunnossa pidettyä kuitenkin.

On Näsinneulassa omasta mielestäni muutakin vähemmän hienoa kun se materiaali. Ehkä sitä olisi parempi verrata vaikkapa vesitorniin, kun asuinkerrostaloon. Noh, vesitornejahan löytyy vaikka miten rumia. Ja hienoja esim. Roihuvuoren vesitorni.

grendy kirjoitti:Ja yksi selitys siihen että miks ihmiset ei sitä niin arvostele on se, että kauempaa katsottuna yksityiskohtia ei yksinkertasesti erota.

Totta, mutta mitenköhän ihmiset suhtautuisi siihen, jos kaukana horisontissa näkyisikin pilvenpiirtäjä. Jos tuollaisesta betonikökkäreestä tulee hyvä fiilis, niin johan varmasti mielipiteet muuttuisi kun tilalla kököttäisi muutama lasitorni?

Mutta mitä minä tässä sinulle nyt valitan, kun et taida olla syyllinen lasitornien puuttumiselle (? )...

okl kirjoitti:On Näsinneulassa omasta mielestäni muutakin vähemmän hienoa kun se materiaali. Ehkä sitä olisi parempi verrata vaikkapa vesitorniin, kun asuinkerrostaloon. Noh, vesitornejahan löytyy vaikka miten rumia. Ja hienoja esim. Roihuvuoren vesitorni.

Kyllä mää Näsinneulasta tykkään kokonaisuudessaan. Mikään muu ei oikein pistä silmään muuta kun tosiaan toi betonin likaisuus joka ei kuivalla kesäkelillä haittaa mutta kun vähänkin kosteaa on niin näky on.... betoninen .. Mutta pimeällä yövalaistuksessa (joka sekin kyllä VOIS olla hienompi) torni on aivan ehdoton. Ja kun oon katellut sitä enemmän tai vähemmän joka päivä 24 vuotta niin kai se vaan tuntuu niin normaalilta jo.. Kun asuin Amurissa ja oli tosi sumuista enkä parvekkeelta nähnyt Näsinneulaa niinkun normaalisti näin niin iski paniikki että mihin se on kadonnut

okl kirjoitti:Totta, mutta mitenköhän ihmiset suhtautuisi siihen, jos kaukana horisontissa näkyisikin pilvenpiirtäjä. Jos tuollaisesta betonikökkäreestä tulee hyvä fiilis, niin johan varmasti mielipiteet muuttuisi kun tilalla kököttäisi muutama lasitorni?

Mutta mitä minä tässä sinulle nyt valitan, kun et taida olla syyllinen lasitornien puuttumiselle (? )...

Jotenkin en usko että ihmisillä ois mitään sitä vastaan jos kaukana horisontissa (kaupungin keskustassa kuitenkin) näkyis yhtä korkea pilvenpiirtäjä.. siro sellainen! Koska Näsinneula on kuitenkin siro rakennus eikä mikään läskikasa ... Mut eiköhän joskus täälläkin vielä näy! Tai sit ei

okl kirjoitti:Vaikka Suomessa on kuinka paljon rumia elementtisaumaisia laatikoita, joita ihmiset useimmiten haukkuu ja välttelee, niin minkähän takia suuri osa ihmisistä ylistää näsinneulaa.

Yhdelläkään suomalaisella "maamerkillä" ei ole sellaista kaupunkikuvallista vaikutusta kuin Näsinneulalla. Se on aivan kantakaupungin vieressä ja nousee kiitettävään korkeuteen, eurooppalaisittainkin merkittävään 168 metriin. Kuinka moni rakennelma Suomessa pystyy vastaavaan? Entäpä huipulla sijaitseva ravintola tai osana huvipuistoa oleminen? Kuten grendy tossa mainitsikin, on esim. Toronton CN Tower myös betonista. Samoin Rotterdamin Euromast, Berliinin Fernsehturm ja muut saman aikakauden näköalatornit. Näsinneula kyllä kieltämättä tarvitsee pikaisesti pintakäsittelyä, mutta harvatpa sitä läheltä joka päivä näkevät.

Näsinneulan valmistumisen aikoihin elettiin historian nopeimman kaupungistumisen aikakautta jolloin kaikilla elämän alueilla haluttiin tehdä eroa vanhanaikaiseen menneisyyteen. Uneliaalla viisikymmenluvulla rakennukset tehtiin värikkäiksi. Kuusikymmenluku poikkesi ja halusi poiketa vanhasta ihan kaikessa. Elettiin kaupungistumisen vuosikymmentä jolloin televisiot, autot, juokseva lämminvesi ja lisääntynyt vapaa-aika muuttivat kaiken. Enää ei tarvinnut joka asian tekemiseen hevosta eikä lehmiäkään tarvinnut herätä lypsämään joka aamu viideltä kun koneet vapauttivat ihmiset maaseudulta. Tuon ajan arkkitehdit ottivat kaiken irti uusista ja ennen näkemättömän lujista materiaaleista kuten betonista jonka voittokulusta Näsinneula todistaa.

Vielä kuusikymmenluvulle tullessa Suomen kaupungit olivat suurimmaksi osaksi puuhökkelikyliä ränsistyneine rakennuksineen joihin ei tullut edes juoksevaa vettä. Uusia materiaaleja ihailtiin ja betonirakennukset olivat kehityksen ehdottomia symboleita, samoin kuin värikkäät muoviesineet kodin irtaimistossa. Jos Näsinneula maalattaisiin menettäisi se arkkitehtonisen arvonsa ja alkuperäisen identiteettinsä. Tornin muoto on hyvin futuristinen ja kertoo minusta hyvin sen ajan ajattelusta. Noihin aikoihin avaruuslennot olivat suuri hitti ja 60-luvun rääväsuinen aikakauslehdistö, joka käytti häikäilemättä hyväkseen ajan muodin mukaista sananvapautta, otti kaiken irti ihmiskunnan järjettömyyksistä ja valoi uskoa uudenajan kaikkivoipaisuuteen. Näsinneula on tuon ajan yksi ehdottomia symboleita. Voitte kuvitella ettei 1900-luvun alussa syntynyt ikäpolvi pitänyt sen rakentamista kovinkaan "järkevänä", niinkuin se ei pitänyt montaa muutakaan uutta asiaa. Mutta entäs sitten?

Kuuma 60-luku

1960-luvun Suomi – nuorisokulttuuri, rock-musiikki, feminismi, LSD, hippiaate, muovi, avaruusaika, kaupungistuminen, lähiöt, autoilu, keskiolut ruokakauppoihin...

(Tiedän että Näsinneula on rakennettu´70-luvun alussa..)

Toni kirjoitti:

okl kirjoitti:Vaikka Suomessa on kuinka paljon rumia elementtisaumaisia laatikoita, joita ihmiset useimmiten haukkuu ja välttelee, niin minkähän takia suuri osa ihmisistä ylistää näsinneulaa.

Yhdelläkään suomalaisella "maamerkillä" ei ole sellaista kaupunkikuvallista vaikutusta kuin Näsinneulalla. Se on aivan kantakaupungin vieressä ja nousee kiitettävään korkeuteen, eurooppalaisittainkin merkittävään 168 metriin. Kuinka moni rakennelma Suomessa pystyy vastaavaan? Entäpä huipulla sijaitseva ravintola tai osana huvipuistoa oleminen? Kuten grendy tossa mainitsikin, on esim. Toronton CN Tower myös betonista. Samoin Rotterdamin Euromast, Berliinin Fernsehturm ja muut saman aikakauden näköalatornit. Näsinneula kyllä kieltämättä tarvitsee pikaisesti pintakäsittelyä, mutta harvatpa sitä läheltä joka päivä näkevät.

Itsekin olen sitä mieltä että näsinneula on yksi merkittävimpiä, ellei merkittävin 70-luvun rakennelma Pirkanmaalla ja koko Suomessa. Se on kaikessa karuudessaan mielestäni todella hieno. Aikoinaan Tampereella haluttiin vastaava näkötorni kuin Puijo Kuopiossa, mutta tuplasti korkeampi. Puijohan on 75 metriä, tosin Näsinneula ylitti korkeuden enemmän kuin tuplasti.

Ja vaikka kauneus on katsojan silmissä, kyllä Näsinneulan ulkonäkö ylittää Puijon lookin ylivoimaisesti (minun mielestäni). Puijonkin runko on muuten betonia

Tässä muutama Näsinneulasta otettu kuva.





Kekkosentien iltaruuhkaa joulukuussa 2005.

Hienoja kuvia nuo Näsinneulasta otetut.

Tuo alin kuva on valoineen kaunis, vaikka toisaalta se ilmentää kaupunkiasutuksen kurjuutta: autojonot seisoo ja tehdas puskee savuaan kaupungin ylle.

Walle kirjoitti:Tässä muutama Näsinneulasta otettu kuva.

Hienoja kuvia Walle! Pitääkin taas käydä joku päivä Näsinneulassa kun en ole pitkään aikaan käynyt.

Walle kirjoitti:Kekkosentien iltaruuhkaa joulukuussa 2005.

Joo nämä ruuhkat on tosi ärsyttäviä täällä Tampereella. Vaan minkä sille voi kun kaupunki on sijoittunut kahden järven väliin. Reittejä ei ole kovinkaan montaa. Toisaalta tämmöinen valomeri on ihan vaikuttava kaukaa katsottuna

Walle, minua jäi harmittamaan kun yhdessäkään kuvassa ei näkynyt ilves.

saar kirjoitti:Tuo alin kuva on valoineen kaunis, vaikka toisaalta se ilmentää kaupunkiasutuksen kurjuutta: autojonot seisoo ja tehdas puskee savuaan kaupungin ylle.

Tätä voinee jatkaa jossain toisessa aiheessa, sillä täällä jos jossain tuollaiset puheet todistetaan vääräksi.

Näin Jyväskyläläisenä voinen sanoa, että olen koko ikäni asunut kaupungissa, enkä ole kertaakaan istunut autossa, joka seisoo autojonossa, koska olen jo 7- vuotiaasta asti käyttänyt julkisia aktiivisesti. Tehtaiden savut eivät täällä vaikuta paljonkaan, koska niitä kuitenkin aika vähän on. Sitäpaitsi tehtaat saadaan helposti pois kaupungeista. Autojonot syntyvät vain sen takia, kun jotkut ihmiset eivät ole todellisia kaupunkilaisia, vaan ajavat peräkorvesta autollaan kaupunkiin töihin, tästä kärsivät autottomat kaupunkilaiset, joiden elämä olisi muuton astetta parempaa. Hoitamalla joukkoliikenne kuntoon, autoja ei ole enää jonoiksi asti. Ei lisää motareita eikä mitään muutakaan autoiluun liittyvää, paitsi romuttamoita. Tästä esimerkkinä Strasbourg, jonka asukkaista muistaakseni kaksisataatuhatta neljästäsadastatuhannesta käyttää pikaraitiotietä päivittäin. Loput ovat varmaankin koululaisia, jotka kävelevät lähikouluihin. Ja varmaan on pieni osa vielä autoilijoita, jotka ei vaan osaa.

Eikä tässä vielä lähellekkään kaikki, ehkä noin yksi miljoonasosa kaikesta siitä, mikä puoltaa kaupunkiasutusta.

16valve ehti ensin...

Tietääkö joku Tamperelainen, nimettiinkö Kekkosentie Kekkosentieksi Kekkosen aikana vai vasta Kekkosen ajan jälkeen?