Taloforum.fi

Urbaanin legendan mukaan banaani saapui Suomeen 1952 olympialaisten aikaan. Tällä 1938 filmillä kohdassa 04:42 pikkupojat kuitenkin popsivat aitoja Fyffeleitä.

Filmillä vilahtaa myös pari entistä Tukholman punaista oikealta ohjattavaa bussia, voi olla myös niinkin, että banaanit on tulleet ruskeine pilkkuineen aamulaivalla samasta suunnasta. Muistan hyvin nuo Baltic Companyn Fyffes banaanit, joita sai 50-60 luvulla, joten urbaani legenda voi olla jopa totta. Jotenkin värit tuovat yli 80 v. vanhan ajan lähemmäksi.

Harvemmin nähnyt Lindblomin taloa näin lähempää ja koko julkisivua. Vaikka patsaat onkin vielä paikoillaan niin taitaa jo tässä näkyä miten pahasti rakennus on alkanut vajoamaan Turun saveen, varsinkin kun vertaa julkisivupiirrustukseen.

Brahenkatu, Turun akatemian observatorio. Kuvaaja M. L. Carstens 1908. Museokeskus.

Luostarinmäki; sarjasta Klosterbacken i Åbo, nro 79. H.J. Renvall 1912

Mielenkiintoinen ketju.

Mustavalkokuva: Signe Brander 1909, Helsingin kaupunginmuseo.

Mustavalkokuva: Foto Roos n. 1930, Helsingin kaupunginmuseo.

On kyllä aika päräyttävää ajatella että siitä ei ole kauaakaan kun Eduskuntataloa vastapäätä on ollut tavara-asema ja rakennuksen vierestäkin on puksuttanut tavarajunia satamarataa pitkin. Toki Töölönlahden alueelle oli pitkään kaikenlaisia suunnitelmia mutta aika pitkään kesti että maisema eduskuntatalolta saatiin siistittyä nykyiseen kuosiin.

Liekö vastaavaa maisemaa ollut mistään muusta parlamenttirakennuksesta? Suomessa kun ollaan niin kiinnostaisi tietää mitä Eduskunnassa vierailleet ulkomaalaiset ajattelivat maisemasta.


(kuvan tekijätiedot: Wikimedia Commons)

^ Jätkäsaaren satamarata oli käytössä 1916-2008 ja eduskuntatalo alkaen 1931. Tavarajunat ja eduskunta olivat samassa näkymässä 77 vuotta, ja junien poistumisesta tulee kohta 16 vuotta.

Poikkeuksellista tuossa kai on se, että eduskuntatalo päätettiin aikanaan tehdä silloisesta ydinkeskustasta sivuun. Useimmissa myöhäänkin itsenäistyneissä Euroopan maissa parlamentille on löytynyt joku vanha palatsi keskeltä kylää. Näin myös Tallinnassa. Muista tulee mieleen Länsi-Saksa, joka tietysti oli historiallinen poikkeus joka lailla. Sodan jälkeen liittovaltion uutta hallintoa sijoitettaessa haluttiin tehdä selväksi, että henkinen pääkaupunki on Berliini ja siksi hallintoa ei laitettu suurkaupunkiin vaan Bonniin. Uusi Bundestag kokoontui aluksi eri rakennuksissa ja sitten entisen opettajankoulutuslaitoksen jumppasalissa. Uusi sali rakennettiin nopeasti rakennuksen jatkoksi, ja viimeisin versio kokoussalista valmistui Saksojen yhdistymisen jälkeen 90-luvulla. Opettajankoulutuslaitoksen rakennus on edelleen osa kompleksia. Päätös muutosta takaisin Berliiniin tehtiin 1999. Bonnin parlamenttitalon (nykyisen konferenssikeskuksen) sijainti toki ei ole teollisuusalueella vaan ihan hienosti Reinin rannalla.

Jos ei ole vanhastaan tuttu, tämä viiden minuutin mittainen juutuubi-video kannattaa katsoa. Kyseessä on Jussi Jyvälahden tekoälyn avulla toteuttama animointi Signe Branderin kuvaamasta 1900-luvun alun Helsingistä. Branderin kuuluisat valokuvat kaupunginmuseon kokoelmista on ällistyttävästi saatu elämään: Ihmiset, hevoset ja muut otukset sekä laivat, ratikat ja junat liikkuvat, Mantan merileijonat suihkuttavat vettä jne.

Kun ihmetyksestä toipuu, on kiva ryhtyä bongaamaan videolta kohtia, joissa tekoälyn paukut eivät ole vielä ihan riittäneet. Esim. kohdassa 1:30 ukkeli kävelee talon katolla siihen malliin, ettei todeksi usko.

https://www.youtube.com/watch?v=s7qA85OFbmg&t=1s