UPnotOUT! kirjoitti:Ilman kaupallisia voimia Helsinki olisi punaviiniä ryystävien "intellektuellien" villapaitakulttuurihiehojen armoilla ja mitään ei tänne rakennettaisi -paitsi ehkä Espooseen, jos sinnekään... Helvetti mitä idiootteja.
...
...mutta antaakseen itsestään fiksun vaikutelman, sitä pitää paheksua varauksetta ihan kuin USA:ta pitää haukkua ollakseen fiksun ja tiedostavan oloinen.
Toisaalta ehkä ilman näitä sun punaviiniä ryystäviä ja USA:ta haukkuvia intellektuelleja Helsinki olisi iPhoneillaan Angry Birdsiä hakkaavien printtipaitajunttilippatukkajonnejen armoilla, ja siinä vähän jäissä ja pi-pi-pi pienissä häissä menisi tosta noin vaan läpi kaikki muovinenlasinenteräksinen halpisteollisuusbulkki mitä massimiehet meille tarjoavat, taskukokoisista älypuhelinkomponenteista suuriin skyscrapereihin, koska antaakseen itsestään dynaamisen ja nuorekkaan ja positiivisen ja tulevaisuuteen suuntautuneen ja avoinmielisen vaikutelman täytyy varauksetta fanittaa, tai jos ei nyt fanittaa, niin sentään olla mukisematta mukana kaikessa, mikä on freesiä ja kiiltävää ja uutta ja ken ties jotain mystistä kansainvälistä vaikutelmaa ja kilpailukykyä lisäävää.
Äh, menin provoon... hyvin provottu.
Talossa on lähiaikoina ollut huikea meininki.
Mäkin olen ihmetellyt tätä aivan lähiaikoina Helsinkiin kaavailtujen tornien määrää. En edes haluaisi kaikkien niiden toteutuvan, mutta onneksi se on puolen vuosisadankaan aikavälillä aika epätodennäköistä. Kaikenlaista ehtii vielä tapahtua, nythän vasta
varaudutaan ja jätetään vielä vähän pelivaraakin.
Etelä-Helsingin siluetti Suomenlinnasta
on nätti, vaikkei mitenkään erityisen dramaattinen. Siksi stophyiei-nappi olisi herkemmässä, jos tämä olisi tulossa Hernesaareen tai Munkkisaareen. Ihan niin herkkä se siluetti ei kuitenkaan ole, että tämä sijainti Jätkäsaaressa sen turmelisi. Lisäksi hotelli on juuri tuossa kohtaa hyvä kiintopiste useille, nyt tyhjään päättyville pitkille kaduille, Ruoholahden kanavalle ja Hietalahdelle. Tällainen muualla Euroopassa paljon laajemmin omaksuttu perus kaupunkiestetiikka kuten kiintopisteiden hyödyntäminen on Suomessa ollut täysin hakusessa, ja tässä lyötäisiin monta kärpästä yhdellä iskulla.
Epäonnistumisen riskin lisäksi on onnistumisen mahdollisuus. Otetaan esimerkiksi Hotelli Torni, joka oli sen aikaiseen Helsinkiin melkoinen jysäys. Kun se rakennettiin, elettiin monessa mielessä hyvin samanlaista maailman aikaa kuin nytkin – teknologian kehittyminen, superylikansallistunut kapitalismi, radikaali kaupungistuminen, viihde- ja huvittelukulttuurin räjähdysmäinen nousu, ja toisaalta myös maailmanlopun pelot ja kyynisyys). Hotelli Tornin sijaintikin oli silloisessa Helsingissä tähän Kämp Toweriin vertailukelpoinen, ja samanlainen suurkaupunkihaikailu oli silloin tyypillistä (esim. Olavi Paavolainen ja Mika Waltari sitä meillä täällä Suomessa viljelivät). Onhan Torni kaikessa näkyvyydessäänkin jäänyt helsinkiläisille tärkeäksi ja hyvin pidetyksi maamerkiksi, vaikka tuohon maailmanaikaan tapahtuikin kaikenlaista ikävää pskaa, ja suurin lasti oli vasta tulossa (mitä enteillään nytkin).
Tämä siis ei todellakaan Kämp Towein ehdottomana puolustuspuheena (jona sen tietysti jotkut täällä haluavat tulkita), vaan esimerkkinä – eivät kaikki sen hetkisen yleisen tottumuksen mukaisia rajoja koettelevat rakennushankkeet oli tuomittuja epäonnistumaan. Riski tietysti aina on.
Paikkahan on tornille loppuen lopuksi varsin passeli. Toni perusteli sen mielestäni tässä hyvin:
Toni kirjoitti:Kaukaa katsottuna torni ei tee vahinkoa historialliselle kantakaupungin siluetille millään lailla. Kantakaupungissa se hukkuu massaan eikä erotu katutasolta niin merkittävästi, kuin voisi luulla. Bulevardin loppupäässä se aluksi vaikuttaa olevan röyhkeästi vastassa, mutta seisoessaan vastapäisellä Jätkäsaaren rannalla se on loppujen lopuksi oikeastaan aika toimiva maamerkki ja symboli uudelle kantakaupungin jatkeelle.
Jos ja kun sijainti on mielestäni ihan hyvä noinkin korkealle tornille, niin ulkomuodon suhteen olenkin sitten jo siinä ja siinä. Lopputuloshan riippuu paljon materiaaleista, joista on vielä paha sanoa juuta taikka jaata. Sen verran kuitenkin avaudun, että harmaa, kiiltävä teräs ja lasi (miltä erehdyttävästi noissa kuvissa näyttää) on kylmä, halpismainen ja kaamea yhdistelmä. Ei kiitos. Siinä voisi kaupunki toppuutella Artturia ja sanoa, että tuolle asialle pitää tehdä jotain kun noinkin arvokkaasta paikasta on kyse. Viereisten satamarakennusten tummanpunatiilinen sävy ei esimerkiksi olisi pahitteeksi.
Samaten varsinkin
tässä Jannen kuvaupotuksessa torni näyttää vähän yksitoikkoiselta, jättimäiseltä tapilta. Tympeää ulkomuotoa ei pelasta painovoiman uhmaaminen yläkerrassa, eikä varsinkaan jo aikoja sitten loppuunkulutettu post-nauhaikkuna-ajan ah-miten-dekonstruktiivinen Tetris-kikkailu ikkunoiden kanssa. Kuitenkin haluan uskoa, että laadukkaalla toteutuksella tornista voidaan saada ihan kelpoisa. Ehkä Verkkokauppa jo hieman näyttikin kaupungille, että yksityisten sijoittajien perään kannattaa vähän katsoa kun antaa heidän rakentaa keskeisille paikoille. Heillä kun ei sinänsä ole mitään velvollisuuksia maisemaa kohtaan, kukkaroaan kohtaan kylläkin.
(Välihuomio Jannen kuvaupotuksesta: käytätköhän vähän tarkoitushakuisesti laajakulmista koottua panoraamaa näyttämään, että ei se torni paljon vaikuta – moisessa superlaajakulmakuvassahan syntyy ylikorostunut syvyysvaikutelma ja valheellisen pitkä matka horisonttiin. Vaikkapa nyt 50mm:lä tai "neutraalilla" 28mm:läkin samasta paikasta samaan suuntaan otetusta kuvasta torni jysähtäisi silmään aika eri tavalla.
Hatunnosto tietty siitä, että jaksat tehdä noita.)
Tämä oli minusta järvellä nukkuvalta erittäin hyvä, boldattavan arvoinen pointti asiasta, joka Talossa lähes aina unohdetaan kun keskitytään arvioimaan yksipuolisesti ulkokuorta:
järvellä nukkuva kirjoitti:Tässä on myös periaate mukana: minkä rakennuksen annetaan olla korkeampi kuin toisen ja hallita ympäristöä. Kaikki nämä symboliset ja henkiset elementit. Miksi juuri hotellivieraiden pitäisi päästä symbolisiksi Helsingin hallitsijoiksi?
Lämpenisin tälle aivan eri tavalla, jos hotellikäytössä olisi vain osa rakennuksesta (vaikkapa kerrokset 15-31), ja kerroksissa 1 – 5 olisi sitten kirjasto, välikerroksissa vaikkapa työväenopiston opetustiloja, nuorisotaloa että teinitkin oppisivat näkemään kattojen ylle, ja mitä nyt sitten ikinä... ymmärrätte pointin.
Toi prosessi tulee menemään juurikin noin, miten upnotout kuvaili. Mä en sinänsä oo näiden yksittäisten tornien ylin ystävä, ennemmin haluaisin tornit klustereihin, mutta en vaan niele sitä perustelua, että tämä torni vahingoittaisi vanhaa kantakaupunkia. Enemmän miettisin tornin sopivuutta Jätkäsaareen. Se huolestuttaa jonkin verran, jos kaupunki antaa kaikkien yksityisten toimijoiden (Verkkokauppa, norjalainen sijoittaja...) rakentaa Jätkäsaareen omilla ehdoillaan ihan mitä haluavat. Kaupungin tehtävä kuitenkin olisi pitää langat omissa käsissään ja pitää mielessä laajempi kokonaisuus. Mitään perustavanlaatuista mokaa tämän tornin rakentamiseen ei kuitenkaan mielestäni liity, joten ei mulla sen rakentamistakaan vastaan ole mitään. Voi olla pelkästään positiivista sanottavaa, jos joskus valmistuu. Odottaisin kuitenkin ihan rauhassa kaupungin reaktiota tuohon torniin. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin se ei ole kaavan mukainen. Toteutuminen, ja se millaisena toteutuu, on siis vielä kaiketikin avoinna.
