Taloforum.fi

Toivottavasti tuonne Ranta-Tampellaan nyt tulee edes sitten sen pitkään odotetun lähijunan asema. Ratikkahan ei siellä mene missään visioissa, mutta rautatie alueen läpi menee jo valmiiksi. Tosin Tampereen kaupunkisuunnittelulautakunta on linjannut, että lähijunan asemia ei tehdä alueelle, jossa potentiaalisia käyttäjiä tai kohteita olisi jo valmiiksi (mm. Särkänniemi/amuri).

erk75 kirjoitti:Tuo Tampellan-kaavahan kaatui hyvin pitkälti Satu Hassin ja muiden perkeleen piiperöiden masinoimaan vastustuskampanjaan, jonka yhteydessä ympäri kaupunkia liimattiin naurettavia tarroja, joissa annettiin ymmärtää korkeiden talojen tekevän alueesta slummin!

Kielenkäyttösi on sen verran vastenmielistä, että harkitisin viitsinkö tähän mitään edes kommentoida. Jokainen voi kuitenkin tahollaan miettiä, olisiko Tampellan alue oikeasti "kaupunkimaisempi" tai viihtyisämpi, jos Timo Penttilän suunnitelmassa esitetyt irtonaiset tornit olisi toteutettu. Ohessa suunnitelman havainnekuva jonkun nettiin lataamasta ruutukaappauksesta.




Tässä vielä vertailukohdaksi nyt toteutettava, huomattavasti tiiviimpiin kaupunkitiloihin johtava suunnitelma. En tiedä kuinka moni jää oikeasti harmittelemaan, että tämän sijasta ei saatukaan motarin ympärille tornitaloja. Toki ajan kuluessa myös yleiset arvostukset ovat muuttuneet, ja ympäristön viihtyisyyteen myös jalan kulkevan ihmisen mittakaavassa ja nopeusmaailmassa on alettu kiinnittää enemmän huomiota. Sanoisin, että Ranta-Tampellasta saadaan nykyisellään varsin hyvää kantakaupungin jatketta. Suuremmat ongelmat löytyvät jo aiemmin rakennetuilta keskeisiltä alueilta, Tammelasta ja Amurista, joita pitäisi saada muokattua monipuolisemmiksi ja houkuttelevammiksi. Avain tähän(kään) tuskin löytyy entistä korkeammasta rakentamisesta, vaan entistä tiiviimmästä ja selkeämmin rajatusta kaupunkitilasta, kiinnostavista ja kadulle avautuvista julkisivuista, pohjakerrosten aktivoinnista ynnä muusta huomattavasti korkeaa rakentamista kiinteämmin urbaaniin ja elävään kaupunkiympäristöön liittyvistä elementeistä.

erk75 kirjoitti:Lopulta kaava kaatui johonkin väkisin kaivettuun jääviys/muotoseikkaan, eli kun oikein etsimällä etsittiin, löydettiin valtuuston (?) tms. kokouksen osallistujalistalta päätöksentekoon löyhästi jäävi henkilö ja Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen kaava kaatui.

En tiedä kuinka höveliä poliittista kulttuuria itse kannatat, mutta tässä tilanteessa Tampereen kaupungin ja Tampellan välistä, taloudellisesti hyvin merkittävää kaavoitussopimusta valmisteli kaupungin puolelta apulaiskaupunginjohtaja, joka istui samaan aikaan alueen rakentamista havitelleen (ja mm. Timo Penttilältä suunnitelman tilanneen) rakennusyhtiö Hakan hallituksessa. Lisäksi sopimusta valmistellut kaupungin kiinteistöpäällikkö oli samaan aikaan Tampereen Hakan hallituksen puheenjohtaja.

Jos kiinnostaa perehtyä aiheeseen laajemmin, Tampella-kiistan vaiheita on käsitelty Markus Laineen ja Lasse Peltosen väitöskirjassa, joka löytyy täältä: http://uta32-kk.lib.helsinki.fi/bitstre ... 5657-2.pdf

pks kirjoitti:

erk75 kirjoitti:Tuo Tampellan-kaavahan kaatui hyvin pitkälti Satu Hassin ja muiden perkeleen piiperöiden masinoimaan vastustuskampanjaan, jonka yhteydessä ympäri kaupunkia liimattiin naurettavia tarroja, joissa annettiin ymmärtää korkeiden talojen tekevän alueesta slummin!

Kielenkäyttösi on sen verran vastenmielistä, että harkitisin viitsinkö tähän mitään edes kommentoida.

No niin, hyvä, että täälläkin on ammattiloukkaantujia. Olinkin jo huolissani.. Kyllä minua ainakin otti päähän, että kaupungin keskusta oli tuolloin 1989-1990 täynnä niitä hemmetin rumia tarroja, joita oli kivasti liimailtu katulamppujen jne. lisäksi myös mm. pitkin taloyhtiöiden rappukäytäviä. Ja mitä Satu Hassiin tulee.. ..jääköön sanomatta, ettei kenellekään tule traumoja!

pks kirjoitti:Jokainen voi kuitenkin tahollaan miettiä, olisiko Tampellan alue oikeasti "kaupunkimaisempi" tai viihtyisämpi, jos Timo Penttilän suunnitelmassa esitetyt irtonaiset tornit olisi toteutettu. Ohessa suunnitelman havainnekuva jonkun nettiin lataamasta ruutukaappauksesta.

Onnittelut, löysit sitten jostakin päin nettiä hirveimmän luonnoksen mitä olen suunnitelmasta kuuna päivänä nähnyt. Pyydän muistuttamaan, että tuolloin ei ollut olemassakaan mitään suunnitelmia Rantaväylän tunnelista.

pks kirjoitti:Tässä vielä vertailukohdaksi nyt toteutettava, huomattavasti tiiviimpiin kaupunkitiloihin johtava suunnitelma. En tiedä kuinka moni jää oikeasti harmittelemaan, että tämän sijasta ei saatukaan motarin ympärille tornitaloja. Toki ajan kuluessa myös yleiset arvostukset ovat muuttuneet, ja ympäristön viihtyisyyteen myös jalan kulkevan ihmisen mittakaavassa ja nopeusmaailmassa on alettu kiinnittää enemmän huomiota. Sanoisin, että Ranta-Tampellasta saadaan nykyisellään varsin hyvää kantakaupungin jatketta.

Suuremmat ongelmat löytyvät jo aiemmin rakennetuilta keskeisiltä alueilta, Tammelasta ja Amurista, joita pitäisi saada muokattua monipuolisemmiksi ja houkuttelevammiksi. Avain tähän(kään) tuskin löytyy entistä korkeammasta rakentamisesta, vaan entistä tiiviimmästä ja selkeämmin rajatusta kaupunkitilasta, kiinnostavista ja kadulle avautuvista julkisivuista, pohjakerrosten aktivoinnista ynnä muusta huomattavasti korkeaa rakentamista kiinteämmin urbaaniin ja elävään kaupunkiympäristöön liittyvistä elementeistä.

Mielipideasia. Minä en pidä siitä, että koko lääni tungetaan täyteen näitä 7-8 kerroksisia kerrostaloja, jotka vievät kaiken pinta-alan, ja loput sitten parkkipaikoille.

pks kirjoitti:En tiedä kuinka höveliä poliittista kulttuuria itse kannatat, mutta tässä tilanteessa Tampereen kaupungin ja Tampellan välistä, taloudellisesti hyvin merkittävää kaavoitussopimusta valmisteli kaupungin puolelta apulaiskaupunginjohtaja, joka istui samaan aikaan alueen rakentamista havitelleen (ja mm. Timo Penttilältä suunnitelman tilanneen) rakennusyhtiö Hakan hallituksessa. Lisäksi sopimusta valmistellut kaupungin kiinteistöpäällikkö oli samaan aikaan Tampereen Hakan hallituksen puheenjohtaja.

Ok, tästä pointsit sinulle, seison korjattuna. En tarkastanut asiaa enkä ulkomuistista muistanut, että jääviys oli näin ilmiselvää. Maan tapa jne.

pks kirjoitti:Jos kiinnostaa perehtyä aiheeseen laajemmin, Tampella-kiistan vaiheita on käsitelty Markus Laineen ja Lasse Peltosen väitöskirjassa, joka löytyy täältä: http://uta32-kk.lib.helsinki.fi/bitstre ... 5657-2.pdf

Kiitos linkistä, täytyy joskus käydä lukaisemassa. Vaikka eipä tuolla enää juuri merkitystä ole.

Ranta-Tampella olisi kyllä erinomainen paikka tornitaloille.

erk75 kirjoitti:Minä en pidä siitä, että koko lääni tungetaan täyteen näitä 7-8 kerroksisia kerrostaloja, jotka vievät kaiken pinta-alan, ja loput sitten parkkipaikoille.

Miten se parkkipaikkojen määrä riippuu talojen korkeudesta? Jos parkkipaikkanormi on mitä on, parkkipaikkoihin kuluu saman verran tilaa riippumatta rakennetaanko yksi satakerroksinen torni vai kymmenen kymmenenkerroksista. Tai kolmetoista seitsemästä kahdeksaan kerroksista.

7-8 kerroksisilla taloilla ei saada Suomessa tilaa loppumaan. Koko Suomi (5,4milj) mahtuisi asumaan Helsinkiin (á 40k-m^2), kun Helsingin maapinta-ala rakennettaisiin tehokkuudella yksi. Toteutuisi jopa kaksikerroksisilla taloilla! Tällöin puolet maapinta-alasta olisi pyhitetty pihoihin, katuihin, puistoihin, parkkipaikkoihin yms. Korkeammilla taloilla enemmän tilaa jäisi vapaaksi kaikenlaiseen joutavaan, esimerkiksi yksityisiin pihoihin ja laajempaan pysäköintiin.

Mihin se pinta-ala sitten häviää? Vaakasuoraan tyhjään tilaan, jota on käsittämättömiä määriä jopa valtakunnan parhailla paikoilla. Mikä tahansa tilankäyttö on parempaa kuin tyhjä tila. Jopa ne 2-kerroksinen talot, jollaisiin asuttettuna koko Suomi mahtuisi Helsinkiin.

Kyseessä on kuitenkin kallilla infrarakentamisella vapaaksi saatu maa-alue, joten on toivottavaa, että se rakennetaan niin tehokkaasti, kuin mahdollista. Alue sijaitsee aivan veden äärellä, joten kysyntää järvimaisemille riittää varamasti. Tornitalot sopisivat myös kaupunkikuvallisesti erinomaisesti Ranta-Tampellaan.

hylje kirjoitti:

erk75 kirjoitti:Minä en pidä siitä, että koko lääni tungetaan täyteen näitä 7-8 kerroksisia kerrostaloja, jotka vievät kaiken pinta-alan, ja loput sitten parkkipaikoille.

Miten se parkkipaikkojen määrä riippuu talojen korkeudesta? Jos parkkipaikkanormi on mitä on, parkkipaikkoihin kuluu saman verran tilaa riippumatta rakennetaanko yksi satakerroksinen torni vai kymmenen kymmenenkerroksista. Tai kolmetoista seitsemästä kahdeksaan kerroksista.

Kerrotko vielä tarkasti kohdan tuossa lainauksessasi, jossa väitän parkkipaikkojen määrän riippuvan talojen korkeudesta?

hylje kirjoitti:7-8 kerroksisilla taloilla ei saada Suomessa tilaa loppumaan.

Tästä ollaan samaa mieltä enkä ole tuollaista missään väittänytkään! Kyse on Tampereen ydinkeskustan jatkeeksi rakennettavasta, historiallisesti merkityksellisestä alueesta - ei koko Suomesta!

hylje kirjoitti:Koko Suomi (5,4milj) mahtuisi asumaan Helsinkiin (á 40k-m^2), kun Helsingin maapinta-ala rakennettaisiin tehokkuudella yksi.

Juu, ja Rovaniemelle (maa 7 582,06 km², sisävesi 434,78 km²) vielä paljon paremmin, voitaisiin asua kaikki vaikka omakotitaloissa! Taloforumillakin voitaisiin keskustella etupäässä siitä kenellä on hienoin autotalli.

erk75 kirjoitti:Kerrotko vielä tarkasti kohdan tuossa lainauksessasi, jossa väitän parkkipaikkojen määrän riippuvan talojen korkeudesta?

Jos parkkipaikoilla ei ole väliä, miksi mainita ne vain matalampien talojen yhteydessä? Yhtä laillahan ne korkeita taloja rajoittavat, vielä laajemmilla yhtenäisillä parkkikentillä vain.

erk75 kirjoitti:Tästä ollaan samaa mieltä enkä ole tuollaista missään väittänytkään! Kyse on Tampereen ydinkeskustan jatkeeksi rakennettavasta, historiallisesti merkityksellisestä alueesta - ei koko Suomesta!

Niinpä. Ja pointtini on, että jo 7-8 kerrosta on hirveän hyvää ja arvokasta rakennustapaa jopa Tampereen ydinkeskustan jatkeelle. Vaakasuorasta tilankäytöstä se on kiinni, ei korkeudesta.

hylje kirjoitti:Juu, ja Rovaniemelle (maa 7 582,06 km², sisävesi 434,78 km²) vielä paljon paremmin, voitaisiin asua kaikki vaikka omakotitaloissa! Taloforumillakin voitaisiin keskustella etupäässä siitä kenellä on hienoin autotalli.

Mutta Rovaniemi ei ole Suomen suurin kaupunki, jossa on kuulemma tonttipulaa. Tonttipula ja tilanpuute on Suomessa yksiselitteisesti paskapuhetta. Ei pitäisi olla hankala tarjota jopa omakotitaloja kaikille halukkaille huippupaikoilla, kunhan vaakasuora tilankäyttö olisi edes jotenkin hanskassa. Mutta jotenkin se on vaan saatu niin hankalaksi.

pallo kirjoitti:Toivottavasti tuonne Ranta-Tampellaan nyt tulee edes sitten sen pitkään odotetun lähijunan asema. Ratikkahan ei siellä mene missään visioissa, mutta rautatie alueen läpi menee jo valmiiksi. Tosin Tampereen kaupunkisuunnittelulautakunta on linjannut, että lähijunan asemia ei tehdä alueelle, jossa potentiaalisia käyttäjiä tai kohteita olisi jo valmiiksi (mm. Särkänniemi/amuri).

Niin tarviiko Ranta-Tampella joukkoliikennettä? Onko se keskustaa vai ärsyttävän kaukana keskustasta? Bussilinjat kun eivät mene oven edestä, vaan käytännössä helpoiten pääsee kävelemällä aina keskustorille. Ehkä se on hyvä, että niitä parkkipaikkoja olisi mahdollisimman paljon, pääsee sitten nopeasti uuteen tunneliin.

Mitään korkeaan rakentamiseen tulee, ei minustakaan rantaa tarvitse Hervannan tyylisillä elementtitorneilla pommittaa.. Koska faktahan on, että korkearakentaminen tarkoittaisi juuri sitä.
Rakennetaan sitä korkeaa siihen aseman ympärille!

Raimond kirjoitti:

pallo kirjoitti: Mitään korkeaan rakentamiseen tulee, ei minustakaan rantaa tarvitse Hervannan tyylisillä elementtitorneilla pommittaa.. Koska faktahan on, että korkearakentaminen tarkoittaisi juuri sitä.

Tämä on ilmeisesti fakta? En usko tornitalojen olevan arkkitehtoonisesti yhtään sen huonompia, kuin matalat rakennukset.

Tähänastisissa rendereissä Ranta-Tampella näyttää omaan silmääni arkkitehtonisesti huolestuttavan ankealta, vaikka toteutuksen laatu olisikin kohdillaan. Tasakattoiset ja -korkuiset laatikot avorivissä näyttävät kuvissa todella monotonisilta. Jotain korkeusvaihtelua noihin pitäis mun mielestä saada, vaikka ei suurempia torneja tulisikaan. Samoin vaihtelua julkisivuihin. Itse laittaisin kattoihin ja yläkerrosten sisäänvetoihin eloa samaan tyyliin kuin Tampellan vanhemmassa osassa, vaikka Jätkäsaaren mallista vilinää ei varmaan halutakaan.

Tande kirjoitti:

Raimond kirjoitti:

pallo kirjoitti: Mitään korkeaan rakentamiseen tulee, ei minustakaan rantaa tarvitse Hervannan tyylisillä elementtitorneilla pommittaa.. Koska faktahan on, että korkearakentaminen tarkoittaisi juuri sitä.

Tämä on ilmeisesti fakta? En usko tornitalojen olevan arkkitehtoonisesti yhtään sen huonompia, kuin matalat rakennukset.

Juuri näin. Niiden pitäisi olla lähtökohtaisesti huomattavasti parempaa kuin matalien. Ne kun eivät anna yhtään anteeksi ja näkyvät Kuruun asti.

Jokaiselle, joka väittää että korkeat rakennukset tekevät kaupungista jotenkin urbaanimman:

Dubai:


Tokio:


Ei siinä, vaihteleva korkeus ja semikorkeat (<=Tampereen torni) on mielestäni useimmiten ihan ok, kunhan ovat tiiviisti. Liian korkeat (kuten vaikka tuo Burj Dubai) -> ei jatkoon.

pallo kirjoitti:Jokaiselle, joka väittää että korkeat rakennukset tekevät kaupungista jotenkin urbaanimman:

Tokiosta nyt saa toki ihan minkälaisia kuvia tahansa. Siellä on myös "kohtuullisen" korkeaa rakentamista ja tonttipulan vuoksi kaupunki on todella tiivis. Ei missään tietenkään ole ainoastaan jotakin >50 kerroksisia rakennuksia. Se täytyy todeta, että Dubain Burj Khalifa jakaa ainakin mielipiteitä..

Mutta minä väitän, että korkeilla rakennuksilla ja urbaaniudella on jotakin tekemistä keskenään, vaikka ne eivät pelkästään tee maisemasta urbaania. Ks. ao. kuvat.


ja



Paljon on kiinni myös siitä minkälaisia kuvia ja mistä tilanteista halutaan postata. Ilman muuta pääkaupungistammekin saa urbaanimpia kuvia aikaiseksi, ja toisaalta Hongkongissa on myös Aberdeen..

Ei korkeissa taloissa itsessään mitään pahaa ole. Ihan hyvä lisähän ne ovat valmiiksi toimivaan kaupunkiin.

Hankalaksi homma muuttuu kun tornitaloa esitetään yhden askeleen ratkaisuna toimivan kaupungin toteuttamiseksi. Sitä tornitalo ei ole. Tornitalo on vain yksi talo, kaupunki muodostuu monesta talosta ja niiden välisestä tilasta. Eikä tornitalolla vaikuteta asuntojen hintoihin, koska ne ovat hinta-asteikon yläpäässä rakennuskustannuksiensa vuoksi.

Toimiva kaupunki on pitkälti vaakasuoran tilan ratkaisuista kiinni, erityisesti katutasossa. Yksikerroksisetkin talot voivat muodostaa erittäin hyvää urbaania ympäristöä, kun ne muodostavat laadukasta vaakasuoraa tilaa. Keskeinen ongelma suomalaisessa rakentamiskäytännössä ei ole talojen korkeus, vaan vaakasuora tilankäyttö eli maa jota käytetään nollan kerroksen korkuiseen rakentamiseen. Yksikerroksinen talo on siihen verrattuna parannus.

Vaakasuoran tilankäytön hyväksi havaittu resepti on rakentaa talot seinä seinään, kiinni katuun. Ja pitää katujen leveydet maltillisena. Näin ei-kenenkään maa minimoidaan eikä talojen massiivisuudella ole enää niin hirveästi väliä. Mutta ei se estä massiivisia ja korkeita taloja.