Taloforum.fi

Suurpellon kylkeen tuhansien asukkaiden kerrostaloalue – katso karttakaavio

http://www.lansivayla.fi/artikkeli/2867 ... rttakaavio

Kehä II varressa on ilmeisesti hirveän iso pula toimitiloista, kun tontteja pukkaa koko ajan. Suurpellossa on äkkiä laskettuna noin 20 hehtaaria toimitilatonttia 1,8 tonttitehokkuuksilla.

Noh, tämä suunnitelma on typerä aika monella tasolla:
- Kannattaako tohon motarin kylkeen oikeasti rakentaa yhtään mitään? Suorastaan paskat joukkoliikenneyhteydet, ei juurikaan palveluita ja moottoritie estevaikutuksineen vieressä.
- Jos tonne rakennetaan, niin kannattaako tonne oikeasti rakentaa jotain kerrostalolähiötä? Jos jotain niin sitten ehkä jokin OKT/rivarialue Mankkaan jatkeeksi?
- Tässä mokataan nyt se ajatus joukkoliikenteen runkoyhteyden (pikaratikan) ympärille rakentuvasta kaupungista Kehä II:sen kylkeen. Kun se on Suurpellon myötä päätetty rakentaa Kehä II:sen länsipuolelle, niin nyt ripotellaan jämiä itäpuolelle.

Keran asemanseutu tyhjenee teollisuudesta täyttyäkseen asunnoilla

TULEVAISUUS Kera kasvoi tiilitehtaan varjossa. Nyt alueelle suunnitellaan asuntoja 14 000 asukkaalle.

Reilu sata vuotta sitten Keran alue Karamalmilla Espoossa oli peltoa, jota halkoi rautatie. Sitten tuli kauniaislainen arkkitehti Vilho Penttilä kahden ystävänsä kanssa ja perusti savipellon pientareelle kattotiilitehtaan, Viherlaakson kattotiili Oy:n.

Vuosien kuluessa kattotiilien valmistus muuttui keramiikkateollisuudeksi ja nimi Kera Oy:ksi. Aika ajoi kuitenkin parhaimmillaan reilut sata ihmistä työllistäneen yrityksen ohi. Ovet sulkeutuivat lopullisesti 1958.

– Nyt yrityksestä on jäljellä enää tämä tulipalojen jälkeen vuonna 1948 korjattu tehdasrakennus, esittelee kotiseutuaktiivi Tony Hagerlund.

Hän toivoo, että Keran jälleenrakentamisen yhteydessä pala historiaa jäisi tehdasrakennuksena muistuttamaan jälkipolvia siitä, mistä Kera sai alkunsa.

– Näiden aaltopeltien alla on vankka tiilirakennus, jonka voisi entisöidä vaikka kylätaloksi tai johonkin muuhun toimintaan, Hagerlund pohtii.

Nyt rakennuksessa toimii vuokralla useampi pienyritys.

Kera Oy antoi nimensä myös rantaradan rautatieseisakkeelle, joka pitkän punnertamisen jälkeen saatiin alueelle 1940-luvun lopussa.

Asema ja erilliset tavaraliikenteen raiteet tekivät alueesta logistisesti hyvän sijoituspaikan yrityksille.

1960-luvun alussa kaasutehdas AGA perusti tehtaan, varaston, hitsauskoulun ja pääkonttorinsa Keraan. Parhaimmillaan yritys työllisti noin 600 henkilöä.

Kolme vuosikymmentä myöhemmin AGAn tehdas siirtyi – logistista syistä – Riihimäelle. Nyt jäljellä on rikottujen aitojen ympäröimänä ilkivallan merkitsemä tehdas- ja pääkonttorikokonaisuus.

– Rakennuksissa ei ole aikoihin ollut yhtään ehjää ikkunaa, Oy AGA Ab:n kiinteistöpäällikkö Timo Lampinen huokaa.

Tehdasaluetta on aiemmin käytetty poliisin huumekoirien koulutukseen ja siellä on viimeksi kuvattu MTV3-kanavalla pyörinyttä Suomen surkein kuski -sarjaa.

Viimeisen vuoden ovat kahdeksan hehtaarin alueen portit pysyneet asbestivaaran takia tiukasti kiinni kaikilta.

– Meidän intressissämme olisi päästä purkamaan rakennukset mahdollisimman pian ja rakennuttaa alueelle asuntoja, Lampinen huomauttaa.

Radan pohjoispuolelta ovat löytäneet paikkansa myös siellä edelleen toimiva Algol Oy sekä kymmenet pienemmät yritykset. Unohtamatta hieman sivummassa komeilevaa – ja siellä jatkossakin pysyvää uuden Nokian pääkonttoria.

Radan eteläpuolta hallitsee vielä kolme vuotta Inex-Partnersin logistiikkakeskus, joka levittäytyy SOK:n omistamalle 21 hehtaarin alueelle.

1 500 työntekijää työllistävä keskus aloitti toimintansa Kerassa 1968.

– Tontti oli sekä sopiva käyttötarkoitukseensa että liikenteellisesti hyvällä paikalla, hallintojohtaja Ari Nikkinen perustelee silloista paikanvalintaa.

Tontin rajat tulivat Kerassa kuitenkin vastaan ja syksyllä 2011 uusi logistiikkakeskus päätettiin rakentaa Sipooseen. Kerassa toiminta hiljenee vuoden 2018 loppuun mennessä.

– Kun tieto logistiikkakeskuksen siirtymisestä tuli, alkoi uudenlaisen Keran suunnittelu Espoossa toden teolla, Tony Hagerlund tietää.

Hän toivoo, että uudisrakentamisen yhteydessä Keraan maltetaan jättää paloja alueen historiasta. Esimerkiksi pohjoislaidalla sijaitseva iso, hylättynä seisova liikennepuisto, johon monella keralaisella liittyy hauskoja lapsuusmuistoja.

Liikennepuistossa järjestetään puhdistustalkoot keskiviikkona 27. 5 klo 9–13. Puhdistamiseen osallistuu pari lähikoulun luokkaa.

http://www.lansivayla.fi/artikkeli/2882 ... asunnoilla

Piti ihan tutkia mikä toi Karamalmin liikennepuisto on. Täältä löytyy kuvia: http://www.hagerlund.net/fi/karamalmin-liikennepuisto

Vähän hassua että tossa suunnittelussa taas kestää ja kestää. En oikein ymmärrä miksi tuolla välttämättä pitäisi odottaa että Inex lähtee pois ennen kuin aletaan rakentamaan. Toi pohjoispuolen teollisuusalue kun on ollut vuosia vajaakäytöllä.

Clepe kirjoitti: Vähän hassua että tossa suunnittelussa taas kestää ja kestää. En oikein ymmärrä miksi tuolla välttämättä pitäisi odottaa että Inex lähtee pois ennen kuin aletaan rakentamaan. Toi pohjoispuolen teollisuusalue kun on ollut vuosia vajaakäytöllä.

En ymmärrä minäkään, ja vastaavasti kaupunkirataa ei saada aikaiseksi. Ilmeisesti mieluummin panostetaan merenrantoihin ja metroasemien ympärille. Ajatus lienee, että sinne saadaan parempaa ainesta asumaan.

Käsittämätöntä kyllä, että Espoon kaupunkirataa ei ole vieläkään saatu rakenteille. Hankkeen hyödyt ovat kiistattomat.

Kuvapäivitystä Kauniaisten keskustan uudistuotannosta. Menköön Espoon ketjun sisällä.

Muuten hyviä rakennuksia, mutta takaseinään pitänyt tunkea noita rumia värikohtia.

Otaniemen rakentamista sivuten, arkkivahti aka Tarja Nurmi kirjoittaa parissa blogitekstissä Aalto-yliopiston rakennusten välinpitämättömästä käytöstä ja hoidosta: Aalto-yliopistossa ja Otaniemessä ja Vahti julkaisee kommentin, tällä lailla.

Pietilöiden suunnitteleman Dipolin remontti ja käsittääkseni osittainen entistäminen on alkamassa ALA-arkkitehtien suunnittelemana. Siitä voisi ainakin tässä vaiheessa odottaa seuraavan parannusta nykytilaan, kun rakennukselle on matkan varrella tehty monenlaista.

Arkkivahdin ulkomainen arkkitehtivieras oli ilmeisesti ollut järkyttynyt siitä, että arkkitehtikoulutus on siirretty pois Aallon tarkoitusta varten suunnittelemista tiloista, pian sen jälkeen kun yliopisto nimesi itsensä Aallon mukaan. Asiasta ei edes syntynyt haloota juurikaan. Yliopisto on rakennuksissaan vuokralla, ja vuokraisäntä jossain omassa byroossaan. Aalto tuntuu kelpaavan ikoniksi ja juhlapuheisiin, mutta käytännössä rakennukset ovat kerrosneliöitä muiden joukossa, joista voidaan tarvittaessa alkuperäiset kiinteät kalusteet saneerata ulos jne.

Arkkitehtuurin laitos muutti vanhalta lafkalta remontin alta pois, ja nyt kesäkuun alussa niitä tiloja siirtyi käyttämään kirjasto kirjaston remontin ajaksi. Kirjaston remontin jälkeen Osasto palaa näillä näkymin takaisin arkkitehti- ja taideopetuksen käyttöön -- eikä se suurine piirustussaleineen oikein mihinkään muuhun käyttöön soveltuisikaan. Eli Nurmi kritisoi nyt tilannetta, jossa väliakaisen tilanteen väliakainen tilanne on vielä kesätauon vuoksi väliaikaisesti vaiheessa ja "autiona". Eli en nyt alkaisi ihan välittömästi repimään kalsareitani nykytilanteen vuoksi, ja enemmän minua vituttaisi jos väliaikaiseen "oppimiskeskukseen" olisi teetetty helvetin kalliit designkalusteet vuoden parin ajaksi, ihan vain että ulkomaisilla arkkitehtuurituristeilla olisi kivaa kuvattavaa.

Katsotaan uudestaan Otaniemen kampuksen alennustilaa kun kirjaston remontti valmistuu vuoden 2016 lopulla. Siinä syntyy ensimmäistä kertaa Aalto-yliopiston Alvar Aallon rakennuksiin lopullista ja pysyvää käyttötarkoitusta varten uudistetut tilat.

^ Ok, kiitos tästä. Luin aikanaan joitain juttuja arkkitehtien opetuksen muutosta pois, ja silloin missään muistaakseni ei mainittu, että toiminta olisi palaamassa paikoilleen.

Tähän aikaan vuodesta vähän yks sun toinen korkeakoulu näyttää autiolta, kun opiskelijat ovat enimmäkseen poissa. Otaniemessä on tietty sitten luvassa lisää työmaa-aitaa päärakennuksen viereen, kun uuden kampustalon rakentaminen alkaa.

Arkkivahti tyylilleen uskollisena kauhistelee milloin mitäkin. Sankariarkkitehtien luomuksista pitäisi ilmeisesti luoda jonkinlaisia ulkoilmamuseoita palkattuine näyttelijöineen joita Arkkivahti ja hänen ulkomaiset kolleegat voivat sitten käydä Leicoineen valokuvaamassa.

Onhan muutos ikävää, eikä sitä saisi päästä tapahtumaan. Vai pitäisikö kuitenkin miettiä myös heitä jotka tuolla työskentelee tai opiskelee? Siinä mielessähän on varmasti myönnytys ettei tota koko aluetta ole jo purettu ja rakennettu uudelleen. Epäkäytännöllisempää ja sekavampaa aluetta on vaikea kuvitella, koskee niin rakennuksia kuin koko aluetta kokonaisuutena.

Clepe kirjoitti: Siinä mielessähän on varmasti myönnytys ettei tota koko aluetta ole jo purettu ja rakennettu uudelleen.

Voithan sää ottaa rojektikses ja lobata firman nimeksi sit Clepe University kun epäkäytännöllisistä tönöistä on päästy eroon.

Kyllä nuo pihakuvat edustavat ainakin minulle jonkinlaista välinpitämättömyyttä. Ilmeisesti viihtyvyyden tuottavuutta ei voida mitata eikä siten ansaitse panostusta.

Otaniemessä noita ulkotiloja on iha järkyttävän paljon eikä niitä juurikaan käytetä. Varmaan niistä oltaisiin pidetty huolta jos niillä olisi käyttäjiä. Enkä nyt pidä järkevänä että kunnossapidossa priorisoitaisiin satunnaisten kesäretkeiliöiden preferenssejä. Toisaalta on tuolla jalankulkulkuinfrakin ihan alennustilassa, mutta siinä taitaa olla syynä se, että alue yksinkertaisesti on suunniteltu sellaiseksi. Eihän näitä kaupunkikuvallisesti arvokkaita mutapolkuja saa turhaan mennä pilaamaan.