Taloforum.fi

Olisiko sitten tieinfrakin syytä pistää kuntoon ajoissa? Ei tuohon vaadita kuin parit hassut lisäkaistat Kivenlahdentielle ja Länsiväylälle. Hyvältä näyttää suunnitelmat, joihin uskon enemmän kuin Finnoon vastaaviin.

Espoonlahti:

Asunnoille suunniteltu 30 000 k-m2

Eli vastaa laskennallisesti noin 750 uutta asukasta.

Kivenlahti:

Uusia asukkaita alueelle tulisi alustavien suunnitelmien mukaan 1 800–3 100

Aijai sentään. Vielä pitäisi reilut 66 000 asukasta saada mahtumaan tuonne Kivenlahden metron asemien ympärille. Pahalta näyttää Loukon horinoiden kannalta.

^Espoonlahteen suunnitteilla toki muutakin kuin Lippulaiva.


http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_y ... 2868637%29

cobaink kirjoitti:^Espoonlahteen suunnitteilla toki muutakin kuin Lippulaiva.


http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_y ... 2868637%29

Kun kaikki on rakennettu, niin alueella on siis noin 6000 (?) uutta asukasta. Osaako joku sanoa mikä kivenlahdessa on silloin rakennetulla alueella asumistiheys km2? Alkanee kuitenkin pikkuhiljaa lähentymään kaupunkimaisia lukemia.

Joggeri kirjoitti:Kun kaikki on rakennettu, niin alueella on siis noin 6000 (?) uutta asukasta. Osaako joku sanoa mikä kivenlahdessa on silloin rakennetulla alueella asumistiheys km2? Alkanee kuitenkin pikkuhiljaa lähentymään kaupunkimaisia lukemia.

Kyllä varmaan päästään johonkin 10000 asukkaaseen neliökilometrillä. Mutta tärkeämpää on miettiä asukasmääriä noin yleensä. Se määrittlee kuitenkin lopulta tuleeko alueesta vahva keskus, vai jääkö se metron päättäriksi ja periferiaksi.

Viherlaakson jättikerrostalo pelottaa naapureita

ASUMINEN Vastarinta nuorisoasuntoja vastaan käynnistyi Viherlaaksossa. Tontin kaavoitus ei ole vielä edes alkanut.

Naapurusto säikähti nuorisoseuran tontille suunniteltua kerrostalohanketta Viherlaaksossa.

Havainnekuvissa kerrostalokompleksi näyttää massiiviselta linnakkeelta. Sen alle jäisi Kehä II:n ja Turuntien kulmauksessa metsää sekä ruotsinkielisen nuorisoseura Logenin seuraintalo.

– Ihan hullua, puuskahtaa rajanaapuri Johanna Rissanen .

Kolme vuotta sitten perheineen Logenin kupeeseen rauhalliselle pientaloalueelle muuttanut Rissanen kauhistelee viereen aiottua, jopa seitsenkerroksista bunkkeria.

– Saimme poikkeusluvan rakentaa kahden metrin päähän rajasta. Kerrostalomassan takaa ei aurinko pihaan paistaisi.

Rissasen perhe rakensi omakotitalon hänen lapsuudenkotinsa tontista lohkotulle tontille. Jos kerrostalohanke olisi ollut tiedossa, he eivät olisi rakentaneet.

– Vanhempani asuvat myös Logenin naapureina.

Logenin tontin myynnillä nuorisoseura aikoo rahoittaa monitoimihallin rakentamisen Leppävaaran urheilupuistoon.

Tontille on tietojen mukaan tulossa 200 Nuorisosäätiön asuntoa, noin 300 asukasta.

– Tuettua nuorisoasumista ja mitä suurempi yksikkö, sitä enemmän ongelmia. Siellä olisi bileitä joka viikonloppu, arvelee Rissanen ja lisää, ettei hän ole nuorisoasuntoja vastaan. Paikka vain on väärä.

Köysitiellä asuva Rissanen murehtii myös ikkunan alta kulkevaa paisuvaa liikennettä.

Vastarinta hanketta vastaan on vauhdissa naapurustossa ja espoolaiseen tapaan avuksi on lennätetty niin liito-oravat kuin lepakotkin.

Tilannetta tyynnyttelevät asemakaavainsinööri Sari Metsälä ja Leppävaaran projektinjohtaja Mika Rantala .

– Kaavahanke ei ole vielä edes käynnissä. Tämä asia tuli pöydälleni tänä keväänä, Metsälä kertoo.

He ymmärtävät asukkaiden huolen synkkien havainnekuvien äärellä. Palautetta kaupungille on tullut runsaasti – ja syytöksiä salailusta.

– Havainnekuvat eivät ole kaupungin materiaalia. Ne ovat visioita jonkun kynästä. Tästä hankkeesta ei ole vielä mitään virallista materiaalia, jota voi lähettää lähiasukkaille, Rantala sanoo.

Kun havainnekuvat teettänyt tontinomistaja näytti niitä Logenin naapureille, alkoivat puheet piilovalmistelusta.

Rantala kiistää salailun ja tähdentää, ettei aluearkkitehtikaan hyväksynyt havainnekuvia. Tonttien maksimaalinen tuotto ei ole kaupungin tavoite.

– Tontille suunnitellaan kyllä kerrostaloasumista. Enintään kolmasosa menisi nuorille, muut ovat tavallisia kovan rahan asuntoja.

Asukkaita kuullaan kyllä hankkeen edetessä, Rantala vakuuttaa.

http://www.lansivayla.fi/artikkeli/2852 ... naapureita

Huoh.

^Nyt on kova! Uusi talo varjostaisi, mutta ilmeisesti nykyinen tiivis kuusimetsä ei.

Tästä tulee mieleeni paitsi turhautuminen myös kysymys; miksi Kauniaisissa sekä sen "rajamailla", Kilossa/Viherlaaksossa Espoossa on ruotsinkielisten osuus niin tolkuton suhteessa muuhun Espooseen, jos joku osaa kertoa?

RV kirjoitti:Tästä tulee mieleeni paitsi turhautuminen myös kysymys; miksi Kauniaisissa sekä sen "rajamailla", Kilossa/Viherlaaksossa Espoossa on ruotsinkielisten osuus niin tolkuton suhteessa muuhun Espooseen, jos joku osaa kertoa?

Oisko sen takia, kun ne ovat Kauniaisten rajamailla. Eikä mun mielestä Viherlaaksossa ruotsinkielisten osuus ole poikkeavan suuri.


********************

Fillaroin tänään 50 km ympäri Espoota ja näpsin kännykällä kuvia alueista, jotka ovat jääneet sijaintinsa takia (kaukana Leppävaarasta) vähemmälle huomiollle viime aikoina.

Saunalahdessa kerrostaloja nousee tasaiseen tahtiin. Alueella on valmistunut ruotsalaisen JM:n ensimmäinen talo Suomessa. JM lupasi Länsiväylän artikkelissa "parempaa laatua ja vähemmän virheitä".



Rakennusliike JM:n ensimmäinen Suomeen valmistunut talo:


Toiselta puolelta:


Yleisnäkymää lännestä. Vasemmalle tulee kerrostaloja. Keskellä näkyvä tiilipintainen rakennus on Saunalahden koulu, jonka kuvasin vajaa kolme vuotta sitten.


Saunalahdessa rantatontit ovat täynnä kalliimman puoleisia pientaloja.

Niin no, on Kauniainenkin Espoon kaupunginosa käytännössä täysin; jos osaat Janne_H selittää, miksi juuri Kauniaisissa on erittäin korkea ruotsinkielisten osuus mihinkään muuhun pääkaupunkiseudun verrattavissa olevaan alueeseen suhteutettuna, eikä edes ole rannikolla?

RV kirjoitti:Niin no, on Kauniainenkin Espoon kaupunginosa käytännössä täysin; jos osaat Janne_H selittää, miksi juuri Kauniaisissa on erittäin korkea ruotsinkielisten osuus mihinkään muuhun pääkaupunkiseudun verrattavissa olevaan alueeseen suhteutettuna, eikä edes ole rannikolla?

Kauniaisten yhdyskuntarakenne on lähtöisin suomenruotsalaisen yhtiön huvilarakennushankkeesta.


**********

Fillarilenkki jatkuu Tillinmäkeen, joka sijaitsee Saunalahden pohjoispuolella. Alueella on lähinnä omakotitaloja ja rivareita. Mielenkiintoisin kokonaisuus sijaitsee korkean mäen rinteellä ja huipulla. Alue on puhtaasti kaavoitettu luksusasunnoille. Huipulla sijaitsevista taloista on näkymät merelle Espoonlahteen.

Kirkkonummen puolella Sarvvikin alueella Kivenlahden vastapäätä on menossa Kirkkonummen mittakaavassa suhteellisen iso rakennusprojekti.

RV kirjoitti:Tästä tulee mieleeni paitsi turhautuminen myös kysymys; miksi Kauniaisissa sekä sen "rajamailla", Kilossa/Viherlaaksossa Espoossa on ruotsinkielisten osuus niin tolkuton suhteessa muuhun Espooseen, jos joku osaa kertoa?

Espoon ydinalue sijaitsee Espoon kirkon (nykyisen tuomiokirkon ympäristössä). Ennen voimakasta kasvukautta sotien jälkeen oli Espoo pääosin ruotsinkielistä aluetta. Siksi myös ruotsinkielisten painopiste oli pohjoisessa rantaradan varressa. En ole kovinkaan varma onko näin enää. Jälkiä historiasta löytyy toki paljon. Kauniaisten kohdalla kyse taitaa olla siitä että alue on profiloitunut ruotsinkieliseksi, joten sinne muuttaa asumaan lähinnä ihmisiä jotka haluavat elää sellaisessa ympäristössä.

Janne_H kirjoitti:

Komeita taloja, mutta mikä juttu noi kuolleet puut on?

Tai sitten ei viellä lehdessä? Kelot on kyllä mielestäni ihan siistejä paikoin. (Motarin sotkemista) Sarvvikin kaltaiset hankkeet jotka luultavasti huomattavasti lisääntyvät metrojatkeen myötä vauhdittanevat Kehän parantamista vuoden 1962 tasosta.

Itse asiassa sen ja Kirkkonummen moottoritien risteykseen on kaavailtu erittäinkin suurta kaupan/työpaikkojen keskittymää tuon kaltaisessa kunnassa, ja se on maakuntakaavassakin. On myös epäselvää liitetäänkö Knummi vielä Espooseen; se mullistaisi tuota aluetta hyvin paljon.