Taloforum.fi

Paras rakenteilla oleva alue tämä jätkä, mutta miksi taas pelkkiä tasakattoja? Käsittääkseni ainakin muutama vuosikymmen takaperin harjojakin osattiin rakentaa. Ei tässä varmaan kustannussäästöt ole kyseessä? Suomalaiset tuntien on.

Kazaam kirjoitti:Sitäkin voinee tosin miettiä, että missä vaiheessa asukkaita alueella on jo niin paljon, että alkavat valituksia tehtailemaan ja valittamaan liian suuresta aluetehokkuudesta.

Luulen, että rakentamisen edetessä ainakin viereisten kortteleiden kaava on lainvoimainen siinä vaiheessa, kun edellisten asukasyhdistys saa ruvettua kokoustamaan. Koko alueen yleiskaava on myös hyväksytty, ja sen yhteydessä kertaalleen korotetut tehokkuustavoitteet. Valitusten käsittelijät voisivat ihan perustellusti todeta, että asukkailla oli muuttaessaan mahdollisuudet saada tietää, mitä tuleman pitää. Luulis myös, että asukkaatkit haluavat työmaa-alueet valmiiksi, Jätkässä kun ei ole mitään metsämaisemia menetettävänä.

Joggeri kirjoitti:Paras rakenteilla oleva alue tämä jätkä, mutta miksi taas pelkkiä tasakattoja? Käsittääkseni ainakin muutama vuosikymmen takaperin harjojakin osattiin rakentaa. Ei tässä varmaan kustannussäästöt ole kyseessä? Suomalaiset tuntien on.

Kaavassa on sanottu tavoitteeksi "elävä kattomaailma" tjsp. ja ilmeisesti määrätty pääosin tasakatot. Elävyys tarkoittaa näemmä käytännössä noita kaikenmoisia kioskeja, pömpeleitä ja periskooppeja. Sisäänvedetyt ullakkokerrokset ja kattoterassit ovat kyllä ainakin mun mielestä huomattavasti parempi vaihtoehto kuin ylös asti suora laatikko.

Joggeri kirjoitti:Paras rakenteilla oleva alue tämä jätkä, mutta miksi taas pelkkiä tasakattoja? Käsittääkseni ainakin muutama vuosikymmen takaperin harjojakin osattiin rakentaa. Ei tässä varmaan kustannussäästöt ole kyseessä? Suomalaiset tuntien on.

Harjakatoilta tulee lunta ja jäätä alas useimmin ja enemmän kerralla, ja vinon katon ansiosta lumi ja jää voivat saada liike-energiaa myös sivuttaissuunnassa ja lentää pidemmälle. Eli jos nykyään osataan rakentaa sen verta hyviä tasakattoja ettei harjakattoja tarvita enää kosteus- ja rakennevaurioden välttämiseksi, ei niitä harjoja oikein uusille alueille kannata rakentaa, lumenpudottajilla on jo liikaa töitä vanhemmissa kaupunginosissa silloin kun sitä vaarallista lunta ja jäätä katoille muodostuu.

Tee kirjoitti:

Joggeri kirjoitti:Paras rakenteilla oleva alue tämä jätkä, mutta miksi taas pelkkiä tasakattoja? Käsittääkseni ainakin muutama vuosikymmen takaperin harjojakin osattiin rakentaa. Ei tässä varmaan kustannussäästöt ole kyseessä? Suomalaiset tuntien on.

Harjakatoilta tulee lunta ja jäätä alas useimmin ja enemmän kerralla, ja vinon katon ansiosta lumi ja jää voivat saada liike-energiaa myös sivuttaissuunnassa ja lentää pidemmälle. Eli jos nykyään osataan rakentaa sen verta hyviä tasakattoja ettei harjakattoja tarvita enää kosteus- ja rakennevaurioden välttämiseksi, ei niitä harjoja oikein uusille alueille kannata rakentaa, lumenpudottajilla on jo liikaa töitä vanhemmissa kaupunginosissa silloin kun sitä vaarallista lunta ja jäätä katoille muodostuu.

Lisäksi tasakatot optimoivat käytettävissä olevan tilan. Se on niin sanotusti järkevämpi ratkaisu kuin ei-tasakatot.

Tasakatot ovat rumia, eikä niillä saa persoonallisia ullakkokämppiä.

Kyllä oikein suunniteltuna ja toteutettuna tasakatto on todella hyvä ratkaisu. Tasakatolle voi totettaa "rivitalomaisia" asuntoja isolla kattoterassilla.

TommiM kirjoitti:Tasakatot ovat rumia, eikä niillä saa persoonallisia ullakkokämppiä.

Komppaan. Suomessa on tosin vallalla insinöörimäinen ajattelutapa, jossa käytännöllisyys on tärkeämpää kuin kauneus. Siitä esimerkkinä vaikka harjakattojen lumenpudotusongelmat tai sisustusongelmat vinon seinän luona. Ymmärrän nämäkin näkökohdat, mutta kauneus on mielestäni tavoiteltava arvo - joskus myös käytännöllisyyden kustannuksella.

Ongelma kauneuden ja käytännöllisyyden välillä olisi myös ratkaistavissa puolivälin mallilla. Esim. tässä ottamassani kuvassa (Utrecht, Alankomaat) näkyy paljon kattoja, jotka ovat tasakattoja aivan ulointa, kadunpuleista osaa lukuunottamatta. Kadulle näyttää siltä, että rakennuksessa olisi harjakatto, mutta käytännössä ei olekaan.

Tässäpä joitakin kuvia vähän yli viikon takaa. Paljon massiivisia ja karun näköisiä, keskeneräisiä taloja, suoria kulmia ja värikkäitä ulokkeita... Mukana myös jätteidenkeräyspiste (villien huhujen mukaan jätepussit imetään jonnekin maan alle). Kuvittele mukaan vielä ainainen tuuli sekä rakennuskoneiden ja liikenteen melu, niin ollaan vähän lähempänä Jätkän tämänhetkistä sielunmaisemaa. Kapeilla kujilla ja sisäpihoilla on toki paljon hiljaisempaa.

Näiden kuvien perusteella Jätkäsaari näyttää kokeelta jossa koitetaan selvittää miten monella eri tavalla voi rakentaa laatikon. Tämä alinkin kuva näyttää joltain häiriintyneeltä Minecraft-tuotokselta. Se on iso laatikko josta törröttää pieniä laatikoita, ja seinä on väritetty sattumanvaraisesti roiskituilla neliöillä. Aika monessa talossa näkyy myös olevan noita tetris-ikkunoita joka on mielestäni järkyttävin trendi vähään aikaan, jos nyt tehdään laatikko niin eikö se voi olla linjakas, noista sinne tänne ripotelluista laseista tulee mieleen joku yritys tehdä lähiöboksista vähemmän ankea mutta sitten se näyttääkin vielä halvemmalta. Noista satunnaisesti roiskituista väreistä tulee vähän mieleen joku favela. Tässä viimeisintä huippuarkkitehtuuria Jätkäsaaresta

Kiitos kuvista. Toivottavasti tuonne istutetaan paljon kasvillisuutta, tällä hetkellä kun näyttää aika karulta. Neljännestä kuvasta etenkin tulee mieleen Tallinna.

Muuten kyllä tykkään alueesta.

järvellä nukkuva kirjoitti:Tässäpä joitakin kuvia vähän yli viikon takaa. Paljon massiivisia ja karun näköisiä, keskeneräisiä taloja, suoria kulmia ja värikkäitä ulokkeita... Mukana myös jätteidenkeräyspiste (villien huhujen mukaan jätepussit imetään jonnekin maan alle)....

Jätkäsaaressa, kuten myös mm. Kalasatamassa tai Suurpellossa on jätteiden imuputkisto.

Jätkäsaaren järjestelmälle löytyy omat sivutkin osoitteessa http://jatkasaarenroori.fi

Karpathia kirjoitti:

No hyi helvetti, koko mesta pitäisi mun mielestä purkaa lukemattomin perustein estetiikasta järkeen. Noh, tällaista Helsinkiähän paraikaa yritetään tehdä...

RV kirjoitti: No hyi helvetti, koko mesta pitäisi mun mielestä purkaa lukemattomin perustein estetiikasta järkeen. Noh, tällaista Helsinkiähän paraikaa yritetään tehdä...

?? Yllättävä kommentti.

Ottaen huomioon, että Utrecht mainitaan lukuisissa paikoissa Alankomaiden parhaana "off-the-beaten-path" kohteena mm. kauneutensa johdosta, niin moni on (onneksi) kanssasi aivan toista mieltä. Kunpa oikeasti yrittäisivätkin tehdä Utrechtin kaltaista ympäristöä Helsinkiin!

Karpathia kirjoitti: Yllättävä kommentti.

No ei kyllä lainkaan.

No, RV:lla on oma linjansa ja sillä hyvä. Jatkot voi vetää tuolla Ideaalikaupunki-ketjussa... Itsekin mieluummin edustaisin tuota Utrecht-osastoa.

Omia plussia ja miinuksia tähänastisesta Jätkäsaaresta, mitä nyt tulee mieleen:

+ tiiviys, asukastiheys ja kaupunkirakenne kohdallaan
+ oikeanlaiset, käytännössä umpinaiset korttelit
+ kohtuullinen määrä kivijalkakauppoja
+ jo tähän mennessä toteutuneet kaksi ratikkalinjaa
+ vanhat rakennukset on säilytetty ja niitä kunnostetaan
+ arkkitehtuurin omaleimaisuus ja "jätkämäinen rouheus"
+ Baana ja uudet, omalla korkeustasollaan olevat pyöräkaistat
+ marketista saa tuoretta leipää
+ rumaa hotellitornia ei rakenneta
+ alueen vaivaton integroituminen Ruoholahteen (Selkämerenkadun merkitys korostuu)
+ satama tuo jatkuvasti elämää alueelle ja sitä vielä kehitetään
+ Crusellinsillan ympäristö ja merellisyys
+ Bunkkerin suunnitelmat

- talojen julkisivut ovat välillä liian monotonisia ja tylyn näköisiä (nauhaikkunoitakin jossain)
- talojen väritys on paikoin tylsää
- rakentaminen etenee hitaanlaisesti
- Hietasaarenkuja ei vaikuta kovin kutsuvalta
- Verkkokaupan rakennus on sittenkin hieman ruma ja sen ympäristö melko epäviihtyisä
- onko liikennejuttuja pohdittu tarpeeksi? (onko pussinperä autoilijoille, mutkittelevatko Välimerenkadulla pyörätiet liikaa...)
- alueella tuulee paljon ja alkuasukkaille ympäristö voi olla karu, kun puistojen puut eivät ole vielä kasvaneet
- minulla ei ole varaa muuttaa tuonne vaikka haluaisin