Sivu 34/54
Re: Leppävaaran kehittyminen
Lähetetty: 21.01.12 21:37
Kirjoittaja avuba
Luukie kirjoitti:Mistä ihmeen kuvasta. Jannen video oli kyllä täyttä rautaa. Hämäsi vain toi uusi kuva. Ja sekoveneen kysymykseen niin toivottavasti mahdollisimman pian. Kiitokset Jannelle kuvista ja videosta, minkä olen kyllä pari kertaa katsonut.
No tossa edellisellä sivulla olevasi viestisi yläpuolella olevassa kuvassa se näkyy aika selvästi. Eiköhän jokainen sen siitä huomaa, jos ei ole joku turkulainen avohoitopotilas.

Re: Leppävaaran kehittyminen
Lähetetty: 24.01.12 13:27
Kirjoittaja zeizei
Leppävaaran remontoitavasta ja laajennettavasta uimahallista löytyi pari havainnekuvaa:
http://www.espoo.fi/hankkeet/?Path=1;28 ... 972;145974
Halliin on tulossa hyppytasot kymmeneen metriin asti.
Re: Leppävaaran kehittyminen
Lähetetty: 24.01.12 16:15
Kirjoittaja Kivenhakkaaja
Mielestäni ei ole kaupungin/kunnan tehtävä tuottaa vesipuisto-tason palveluita (tällä viittaan esimerkiksi tuohon liukumäkeen). Eikös jonkin sortin water park-/kylpyläsuunnitelmia ole vireillä Leppävaaraan kehä ykkösen sisäpuolelle. Hyppyallashalliin kannattaisi ehkä rakentaa edes pieni katsomo, jotta sen saisi monipuolisempaan käyttöön kuin pelkkään treenaamiseen. Ja tietysti voisi ylipäätänsä kyseenalaistaa saako uimahyppääminen riittävän suuria harrastajamääriä, että sitä varten pitää rakentaa erillinen halli.
Nykyisessä hallissa useamman kerran uineena iso peukku korjaushankkeelle, sillä siitä tulee vahvasti mieleen toinen betonirakentamisen helvetti eli Vekaranjärven päärakennukset ja varsinkin muonituskeskus. Mutta ehkä nykyisessä taloustilanteessa pitäisi miettiä tarvitaanko kaikkia suunniteltuja palveluita. Esim. hyppyallashallin, pienempien ulkoaltaiden ja liukumäkien tilalta rakentaisivat uimahallin matinkylään(jota suunniteltu pitkään), niin uskoisin, että tällä ratkaisulla palveltaisiin huomattavasti useampaa espoolaista veronmaksajaa.
Re: Leppävaaran kehittyminen
Lähetetty: 24.01.12 22:48
Kirjoittaja Jape
Kivenhakkaaja kirjoitti:Ja tietysti voisi ylipäätänsä kyseenalaistaa saako uimahyppääminen riittävän suuria harrastajamääriä, että sitä varten pitää rakentaa erillinen halli.
Hyppytorni on kyllä hyvä vetonaula. Penskana tuli kavereiden kanssa lähdettyä kauemmaksikin uimaan sen takia, että pääsi hyppimään. Ilman noita reissuja olisin nyt vanhennuttuani tuskin niin uskollinen tällaisen kunnan palvelun käyttäjä kuin nykyään olen, vaikkei hyppiminen ja riekkuminen enää sillä tavalla kiinnostakaan.
Minusta uusi halli on joka tapauksessa pakollinen, joten mikä ettei sitten hyppytorneilla saman tien. Onkin oikeastaan kummallista, että Lepuskin uimahalli on saanut olla nykyisellään (eli pääpiirteittäin samanlaisena kuin 70-luvulla) tähänkin päivään asti, vaikka käyttäjämäärä onkin kasvanut aika huimasti. Kyllä siellä uidessa huomaa, että ahdasta on. Varsinkin jos muutama reunimmainen rata on seurojen käytössä, vähänkään pidempien matkojen uiminen edes vähän omaan tahtiin on toivoton homma.
Samaa mieltä tosin vesiliukumäistä ja muista kylpylämäisyyksistä. Enkä ole myöskään ymmärtänyt tuota, miksi noin paljon uutta allasta pitää laittaa ulkoilmaan. Ovatko ne ollenkaan muutoin kuin kesällä auki? Kuinka paljon ylläpito vaatii rahaa?
Re: Leppävaaran kehittyminen
Lähetetty: 26.01.12 16:11
Kirjoittaja Janne_H
Urbane kirjoitti:
Näyttää kiinnostavalta. Onko mitään havaintokuvia saatavilla? Varsinkin tuo liittymäkohdan hökötys.
Ei taida olla havainnekuvia saatavilla. Muistaakseni kaavoitus on loppusuoralla.
Jape kirjoitti:
Hyppytorni on kyllä hyvä vetonaula.
Näin on. Vaikka pk-seudulla ja ympäryskunnissa asuu reilusti yli miljoona henkilöä, niin ainoat täysimittaiset hyppytornit sijaitsevat Uimastadionilla, Mäkelänrinteen uimahallissa ja Kumpulan maauimalassa. Joskus 20-30-luvuilla noita hyppytorneja oli useampia rakennettu suosituille uimarannoille ja laitureille. Miks ihmeessä semmoisia ei ole enää...
Lopuksi Sellon facebook sivuilta bongattu kuva Etelä-Leppävaarasta vuodelta 1994. Tältä alue näytti aina 2000-luvun alkupuolelle, jolloin alkoi nousta ensimmäisiä kerrostaloja ja Sellon 1. vaihe. Harmi että tuo vanha asemarakennus purettiin. Näyttäisi hauskalta jos se oltaisiin säästetty, sillä silloin vierekkäin olisi yksi kerroksinen yli 100-vuotias puurakennus ja 76 metrinen toimistotorni.

Re: Leppävaaran kehittyminen
Lähetetty: 26.01.12 16:22
Kirjoittaja Purkki^
Tikkurilan uimahallissa on hyppytorni kymmeneen metriin asti.
Re: Leppävaaran kehittyminen
Lähetetty: 08.02.12 20:19
Kirjoittaja zeizei
Derby Business Park Turun motarin varrella reilu viikko sitten:

Re: Leppävaaran kehittyminen
Lähetetty: 08.02.12 21:45
Kirjoittaja Janne_H
zeizei kirjoitti:Derby Business Park Turun motarin varrella reilu viikko sitte:
..ja reilu 10 minuuttia sitten:

Re: Leppävaaran kehittyminen
Lähetetty: 21.02.12 19:26
Kirjoittaja Janne_H
Alberga Business Park tänään.
Kompleksin A-osa on valmistunut. Alakerrokesssa on koko kerroksen kokoinen kuntosali. Näytti löytäneen jo asiakkaat, kun oli aivan täynnä väkeä.
B-osan runko on pystyssä.

Re: Leppävaaran kehittyminen
Lähetetty: 21.02.12 23:22
Kirjoittaja Clepe
Ihan hyvältä näyttää ABP! Henkii sellaista 30-luvun funkkista, ei maailman räväkintä arkitehtuuria mutta ajatonta ja tyylikästä!
Re: Leppävaaran kehittyminen
Lähetetty: 26.02.12 15:53
Kirjoittaja Janne_H
Lujatalo rakentaa Alberga Business Parkin naapuriin yli 100 000 neliömetrin Sola Business Valey kompleksia.
Arkkitehtuuri on aikalailla bulkkia, varsinki jos vertaa naapurissa olevaan ABP:hen. Sentään tuo musta väri tuo vähän erillaisuutta.
Quartetto Business Campus:en laajennus on loppusuoralla.

Re: Leppävaaran kehittyminen
Lähetetty: 26.02.12 18:15
Kirjoittaja Klazu
Talking about bulk tosiaan...
Tuo pirtsakka väritys toimii joten kuten tuolla pitkällä seinustalla, mutta tuo ulokkeiden seinä on hirveän näköinen. En usko että edes viimeistely pelastaa tuota puolta rakennuksesta. Quartetto Business Campus näyttää sekin niin perus-arkkitehtuurilta kuin vain mahdollista, mutta toimii siitä huolimatta paremmin.
Ei voi välttyä ajattelemasta montako tornitaloa näilläkin toimistoneliöillä olisi saatu rakennettua...

Re: Leppävaaran kehittyminen
Lähetetty: 26.02.12 18:41
Kirjoittaja grendy
Klazu kirjoitti:Ei voi välttyä ajattelemasta montako tornitaloa näilläkin toimistoneliöillä olisi saatu rakennettua... 
Niiin... olis kiva tosiaan tietää missä vaiheessa se "päätetään" että kun on aikomus rakentaa Xm^2 toimistotilaa että rakennetaanko se tollain basic tylsästi matalasti vai torniksi? Vai onko se automaattisesti että matalasti on halvempi rakentaa=let's do it? Kun noin paljon tosiaan Lepuskiin rakennetaan uutta toimistotilaa niin miks ei kaikki vois olla torneja vieri vieressä niin olis aika ei-suomalainen alue ainakin. Toki varmasti kaupungilla on oma sanottavansa mutta jos kaikki nämä business parkkien ja valleyiden ja ties minkä rakentajat haluaisivat torneja niin ei kai Espoo sitä estäisi.
Re: Leppävaaran kehittyminen
Lähetetty: 26.02.12 18:49
Kirjoittaja tae
Nyt minusta on ensisijaisesti tärkeintä laajentaa Leppävaaraa rakentamalla se täyteen yhtenäisiä korttelialueita. Ei siinä, etteivätkö lisätornit kelpaisi, mutta realiteetit ja alueen tila vielä 10 vuota sitten on hyvä ottaa huomioon. Jo pelkkä taistelu siitä, että saako Etelä-Leppävaaraan rakentaa yhtään mitään taisi kestää vuosikymmeniä.
Tilanne on kuitenkin se, että tämä Etelä-Leppävaara on kansallisella tasolla kaupunkisuunnittelun merkkitapaus jo pelkästään siksi, että tämä lienee Suomen isoin yhtenäinen, 2000-luvun arkkitehtuurista tyyliä edustava alue. Tästä johtuen kannatan mahdollisimman nopeaa rakennusaikataulua, ettei 2050-luvulla tarvitsisi katsella 00-luvun talojen vieressä 20-, 30- tai 40-luvun taloja.
Re: Leppävaaran kehittyminen
Lähetetty: 26.02.12 19:52
Kirjoittaja avuba
taevii kirjoitti:
Tilanne on kuitenkin se, että tämä Etelä-Leppävaara on kansallisella tasolla kaupunkisuunnittelun merkkitapaus jo pelkästään siksi, että tämä lienee Suomen isoin yhtenäinen, 2000-luvun arkkitehtuurista tyyliä edustava alue. Tästä johtuen kannatan mahdollisimman nopeaa rakennusaikataulua, ettei 2050-luvulla tarvitsisi katsella 00-luvun talojen vieressä 20-, 30- tai 40-luvun taloja.
Omasta mielestä eri aikakausien kerroksellisuus kaupungissa on hienomman näköistä kuin että jonkun alueen kaikki talot olisivat samantyylisiä.