Taloforum.fi

JR kirjoitti: Täytyy nyt tässä myöskin taas ihmetellä tätä termiä "lähiömäinen". Minulla ei ainakaan tule minkäänlaista assosiaatiota minkään tuntemani lähiön kanssa näistä rakennuksista. Missä lähiössä rakennukset näyttävät tuollaisilta tai on sijoiteltu tuolla tavalla? Eivät toki ole umpikorttelia, mutta ei kai se voi automaattisesti tarkoittaa "lähiömäistä"?

Monet käsittävät kaupunkimaisuuden selkeästi ja tiivisti rajatuilla katu- ja muina yleisinä tiloina. Kyseiset rakennukset eivät rajaudu puistoon selkeästi vaan enemän vapaasti sommiteltuina asuinpistetalona, jotka on kytketty katoilla toimistorakennuksiin. Vapaasti sijoiteltuihin rakennuksiin törmää enemmän lähiöissä. Perinteisesti (ennen 30-lukua) kaupungissa tontin keskelle tai vapaammin tontille sijoitetut rakennukset ovat olleet sellaisia, joille on haluttu antaa selkeästi muusta kaupungista erottuva monumentaalirakennuksen rooli: kirkot, hallinto, koulut, teatterit yms.

JR kirjoitti:

grendy kirjoitti:Vaikka meneekin toiston puolelle niin Töölönlahden rakennuskannan mataluudesta kertoo sekin, että kerroskorkeus on normaalia kantakaupungin kerroskorkeuttakin vielä matalampi!

Tarkoitatko kerrosten korkeutta vai kerrosten lukumäärää? Eikö tuollainen 5-6 kerrosta ole aika tyypillinen kantakaupungin rakennusten kerrosmäärä?

Hehee tietysti tarkoitin siis kerrosten lukumäärää, voisi opetella kirjoittaan mitä oikeasti tarkoittaa vaikka. Kyllä miellän 6-8 kerrosta kantakaupungin kerroskorkeudeksi. Nämä Töölönlahden talot taitaa olla kuitenkin about kaikki 5.kerroksisia?

Eiköhän alueelle ole tarkoituksellisesti haluttu jättää tilan ja avoimuuden tuntu, ja ottaa huomioon suhteellisen matalat Finlandiatalo, Musiikkitalo ja Kiasma sekä tuleva kirjastorakennus. Siksi jätetty kerroskorkeus tuohon?

JR kirjoitti:

grendy kirjoitti:Vaikka meneekin toiston puolelle niin Töölönlahden rakennuskannan mataluudesta kertoo sekin, että kerroskorkeus on normaalia kantakaupungin kerroskorkeuttakin vielä matalampi!

Tarkoitatko kerrosten korkeutta vai kerrosten lukumäärää? Eikö tuollainen 5-6 kerrosta ole aika tyypillinen kantakaupungin rakennusten kerrosmäärä?


Täytyy nyt tässä myöskin taas ihmetellä tätä termiä "lähiömäinen". Minulla ei ainakaan tule minkäänlaista assosiaatiota minkään tuntemani lähiön kanssa näistä rakennuksista. Missä lähiössä rakennukset näyttävät tuollaisilta tai on sijoiteltu tuolla tavalla? Eivät toki ole umpikorttelia, mutta ei kai se voi automaattisesti tarkoittaa "lähiömäistä"?

Ernst&Youngin talon tyylinen "laatikkomainen" 16-20-kerroksinen rakennus tai pari kyllä sopisivat hyvin alueelle, niin kuin olisivat sopineet Kampinkin keskuksen ympäristöön (kuten aikanaan suunniteltiin).

MindW kirjoitti:Monet käsittävät kaupunkimaisuuden selkeästi ja tiivisti rajatuilla katu- ja muina yleisinä tiloina.

Ei kai ei-kaupunkimainen ole automaattisesti "lähiömäinen"?

MindW kirjoitti:Kyseiset rakennukset eivät rajaudu puistoon selkeästi vaan enemän vapaasti sommiteltuina asuinpistetalona, jotka on kytketty katoilla toimistorakennuksiin.

Näiden "asuinpistetalojen" ja toimisto-osien välissä kulkee muuten katu. Samoin vierekkäisten rakennusten väleissä on "kadut" tai aukiot. Rakennusten yksi seinusta rajautuu rautatiekiskoihin.

MindW kirjoitti:Vapaasti sijoiteltuihin rakennuksiin törmää enemmän lähiöissä.

Eivät nämä nyt oikeastaan ole "vapaasti sijoiteltuja", vaan melko suorassa rivissä. Ne vain ovat auki sinne puiston suuntaan. Ne ovat katujen/rautateiden/aukioiden rajaamia kolmelta kantilta (reunimmaista lukuun ottamatta) ja rakennusten läpi kulkee myös katu. En ole törmänyt tällaiseen missään lähiössä, eikä rakennusten arkkitehtuurikaan muistuta mitään keskimääräistä lähiöiden arkkitehtuuria.

MindW kirjoitti:Perinteisesti (ennen 30-lukua) kaupungissa tontin keskelle tai vapaammin tontille sijoitetut rakennukset ovat olleet sellaisia, joille on haluttu antaa selkeästi muusta kaupungista erottuva monumentaalirakennuksen rooli: kirkot, hallinto, koulut, teatterit yms.

Nämä Töölönlahden rakennuksethan eivät sijaitse tonttien keskellä, vaan pääasiassa kiertävät tonttiensa reunojen mukaisesti.

grendy kirjoitti:Kyllä miellän 6-8 kerrosta kantakaupungin kerroskorkeudeksi. Nämä Töölönlahden talot taitaa olla kuitenkin about kaikki 5.kerroksisia?

En yhtään hämmästyisi, jos kantakaupungin keskikerrosluku olisi kuusi tai alle. Monet rakennuksista on rakennettu ilman hissejä, jolloin kerrosmäärä ei ole voinut olla erityisen suuri. Näissä Töölönlahden taloissa on 5-6 kerrosta.

Kantti kirjoitti:Eiköhän alueelle ole tarkoituksellisesti haluttu jättää tilan ja avoimuuden tuntu, ja ottaa huomioon suhteellisen matalat Finlandiatalo, Musiikkitalo ja Kiasma sekä tuleva kirjastorakennus. Siksi jätetty kerroskorkeus tuohon?

Tämähän se syy lienee. Liian herkkä alue, jotta uskallettaisiin rakentaa korkeampaa. Itseäni tämä "lähiömäisyys" ei sinällään haittaa, vaikkakin olisin mieluummin rakentanut tehokkaammin. Näkymä Eduskuntatalon suunnalta on nyt paljon urbaanimpi kuin ennen ja näkymä Alvar Aallon kadulla rakennusten läpi on suhteellisen hieno. Nämä korttelit tulevat olemaan auki puistoon, joten ne ikään kuin liittävät korttelien "sisäpihat" siihen puistoon. En pidä tätä mitenkään katastrofaalisena.

MindW kirjoitti:

JR kirjoitti: Täytyy nyt tässä myöskin taas ihmetellä tätä termiä "lähiömäinen". Minulla ei ainakaan tule minkäänlaista assosiaatiota minkään tuntemani lähiön kanssa näistä rakennuksista. Missä lähiössä rakennukset näyttävät tuollaisilta tai on sijoiteltu tuolla tavalla? Eivät toki ole umpikorttelia, mutta ei kai se voi automaattisesti tarkoittaa "lähiömäistä"?

Monet käsittävät kaupunkimaisuuden selkeästi ja tiivisti rajatuilla katu- ja muina yleisinä tiloina. Kyseiset rakennukset eivät rajaudu puistoon selkeästi vaan enemän vapaasti sommiteltuina asuinpistetalona, jotka on kytketty katoilla toimistorakennuksiin. Vapaasti sijoiteltuihin rakennuksiin törmää enemmän lähiöissä. Perinteisesti (ennen 30-lukua) kaupungissa tontin keskelle tai vapaammin tontille sijoitetut rakennukset ovat olleet sellaisia, joille on haluttu antaa selkeästi muusta kaupungista erottuva monumentaalirakennuksen rooli: kirkot, hallinto, koulut, teatterit yms.

Juurikin näin. Itseäni Töölönlahden toteutuksessa häiritsee eniten juurikin tuo asuinrakennusten toteutus pistetaloina, jolloin niiden väliin jää määrittelemätöntä, käyttötarkoitukseltaan epäselvää tilaa (mielikuva lähiömäisyydestä). Onko se sitten osa tulevaa puistoa, talojen takapihaa vai parkkipaikka - siitä ei minulla ainakaan ole tietoa. Siinä mielessä keskeneräistä on toki huono arvostella, kun tulevan puistoalueenkaan toteutuksesta ei ole vielä päätöksiä. Pelkona on itselläni kuitenkin että kyseiset piha-alueet tulevat jäämään irrallisiksi osiksi puistosta, mikä korostaa alueen "lähiömäisyyttä."

Mielestäni parempi ratkaisu olisi ollut että asuinrakennuksetkin olisi toimistojen tapaan toteutettu selkeänä korttelimaisena massana puiston suuntaan, jolloin rajaus rakennetun ympäristön ja tulevan puiston välissä olisi ollut selkeämpi. Samalla tiiviimmän rakentamisen myötä alueelle olisi voitu mahduttaa enemmän ihmisiä houkuttelevia ravintola- ja kahvilapalveluita.

Maltillisen kokoisia mutta massiivisia, hillityn tyylisiä torneja sinne olisi pitänyt laittaa, ja jonkinlaista taideteosta/porrasta.

JR kirjoitti:En yhtään hämmästyisi, jos kantakaupungin keskikerrosluku olisi kuusi tai alle. Monet rakennuksista on rakennettu ilman hissejä, jolloin kerrosmäärä ei ole voinut olla erityisen suuri. Näissä Töölönlahden taloissa on 5-6 kerrosta.

True, mutta vanhat 5-kerroksiset kivitalot vastaavat helposti 7-kerroksista nykylaatikkoa. Eli puhtaasti kun katotaan räystäskorkeutta niin Töölönlahden talot ovat keskivertokeskustaa matalampaa rakennuskantaa. Kyllähän sen nyt noista ilmakuvista/renderöinneistäkin näkee että 1-2 kerrosta jää uupumaan. Mutta eipä tämäkään asia enää miksikään muutu vänkäämällä .. Joidenkin alueiden suunnittelu vaan pissitään ja rakennetaan lähiötä kaupunkiin kun pitäisi kuitenkin rakentaa tehokkaasti kantakaupunkiin, jossa ei tilaa ole mielettömiä määriä jäljellä.

äNHoo kirjoitti:

MindW kirjoitti:Monet käsittävät kaupunkimaisuuden selkeästi ja tiivisti rajatuilla katu- ja muina yleisinä tiloina. Kyseiset rakennukset eivät rajaudu puistoon selkeästi vaan enemän vapaasti sommiteltuina asuinpistetalona, jotka on kytketty katoilla toimistorakennuksiin. Vapaasti sijoiteltuihin rakennuksiin törmää enemmän lähiöissä. Perinteisesti (ennen 30-lukua) kaupungissa tontin keskelle tai vapaammin tontille sijoitetut rakennukset ovat olleet sellaisia, joille on haluttu antaa selkeästi muusta kaupungista erottuva monumentaalirakennuksen rooli: kirkot, hallinto, koulut, teatterit yms.

Juurikin näin.

Siinä tapauksessa kohdistan sinulle samat kommentit, jotka esitin MindW:lle tässä viestissä:

http://taloforum.fi/viewtopic.php?p=62981#p62981

äNHoo kirjoitti:Itseäni Töölönlahden toteutuksessa häiritsee eniten juurikin tuo asuinrakennusten toteutus pistetaloina, jolloin niiden väliin jää määrittelemätöntä, käyttötarkoitukseltaan epäselvää tilaa (mielikuva lähiömäisyydestä). Onko se sitten osa tulevaa puistoa, talojen takapihaa vai parkkipaikka - siitä ei minulla ainakaan ole tietoa.

Kuten tuossa jo sanoin, nämä asuinosat ovat toimisto-osista irrallisia "pistetaloja" sen vuoksi, että niiden ja toimisto-osien väliin tulee katu (Alvar Aallon katu). Kaavassa näyttää siltä, että rakennusten "sisäpihoilla" puisto jatkuu aina tälle kadulle asti.

grendy kirjoitti:True, mutta vanhat 5-kerroksiset kivitalot vastaavat helposti 7-kerroksista nykylaatikkoa. Eli puhtaasti kun katotaan räystäskorkeutta niin Töölönlahden talot ovat keskivertokeskustaa matalampaa rakennuskantaa.

Eli kyse oli kuitenkin kerrosten välisestä korkeudesta

Hesari kertoo uutisessaan sen, minkä kaikki taisivat jo tietää, eli että Töölönlahden puistosuunnitelman toteuttamiseen ei ole rahaa pitkiin aikoihin, jos koskaan:

Töölönlahdelle suunniteltu kallis puisto saattaa jäädä ikuiseksi haaveeksi (hs.fi)

HS kirjoitti: Kaupunginhallitukselle tehdyssä esityksessä poliitikoille esitetään, että alueelle tehtäisiin väliaikainen, kevyempi puistoratkaisu. Sen hinta olisi vuosina 2015–2023 yhteensä noin 20 miljoonaa euroa.

Kaupunginhallitusta luotsaavan Tatu Rauhamäen mielestä kevyemmän puistoratkaisun toteuttaminen on järkevää, sillä alueella on jo nyt paljon käyttäjiä.

Vihreiden kaupunginhallitusryhmää johtava Hannu Oskala puolestaan arvioi, että väliaikaiseksi tarkoitetusta ratkaisusta tulee pysyvä.

"Melko todennäköisesti nyt toteutettavaa 'väliaikaisjärjestelyä' ihastellaan alueella vielä 2050-luvullakin", Oskala kirjoittaa verkkosivuillaan.

"Kaupunginhallitukselle tehdyssä esityksessä poliitikoille esitetään, että alueelle tehtäisiin väliaikainen, kevyempi puistoratkaisu. Sen hinta olisi vuosina 2015–2023 yhteensä noin 20 miljoonaa euroa.

Härkösen mukaan riisuttu puisto muodostuisi pääosin siististä nurmikentästä ja kulkuväylistä. Se olisi hyvin riisuttu versio eli mitään istutuksia tai vesiaiheita siihen ei tulisi. Esimerkiksi Kluuvinlahden kanava siitä jäisi pois.”"

Miten nurmikon kasvattaminen ja hoitaminen voi maksaa 8 vuodessa 20 miljoonaa??

Kyllä se nurmikonkin pohja pitää rakentaa tai tulee pelkkää savivelliä. Niistä suunnitellun puiston 33 miljoonan pohjatöistä jouduttaisiin joka tapauksessa tekemään kaikki muu paitsi kanava.

Heh, paljonkohan tota puistoa on hehkutettu kämppien myyntipuheissa.

Jännä ettei pääkaupunkiin ole varaa rakentaa yhtä puistoa kyseisen kaupungin keskeisimmille paikoille.

Tai jos tulee joskus 2020-luvulla niin ei ole varaa laittaa yhtään istutuksia.

zeizei kirjoitti:Jännä ettei pääkaupunkiin ole varaa rakentaa yhtä puistoa kyseisen kaupungin keskeisimmille paikoille.

Tai jos tulee joskus 2020-luvulla niin ei ole varaa laittaa yhtään istutuksia.

Kuten Facebook-keskustelussa joku totesi, niin Helsingissä ja muissa vastaavanlaiselle maaperälle rakennetuissa kaupungeissa mutavellipaikat ovat perinteisesti olleet juurikin puistoja, koska talojen perustaminen tulisi turhan kalliiksi. Ts. vanhan ajan vaatimustason mukainen yksinkertainen puisto aivan varmaan on varaa tehdä (semmoinenhan siellä osin on jo), mutta suunnitelmassa oli vesialtaita ja maa-alueillakin keinotekoisesti rakennettuja korkeuseroja ja patovalleja. Ne pitäisi paaluttaa perusteellisesti tai muuten ne vajoavat mutaan.