Taloforum.fi

Ymmärrän kyllä, että myös 70-luvun rakennuksia tulee säästää, mutta en ole varma onko kyseinen talo juuri edustavimmasta päästä. Pidän kyllä massiivisuudesta ja betonisista taloista, mutta kaikille ne eivät ole niin miellyttäviä asioita. Suomessa on reilusti enemmän sitä "slummin puolta", joten tulisi rakentaa lähtökohtaisesti kauniita tai hienoja rakennuksia. Miten sen nyt haluaa ilmaista.

Raahen Kummatti on muokattu hienolla tavalla uudelleen vanhan rakennuskannan hiivuttua ulos ajastaan, jos uudelleen arviointia harrastetaan, Kummatti toimisi hienona esimerkkinä tässä!
http://www.kummatti.fi/kummatin-alue/

En kyllä henk. koht. pidä yhtään laattaseinistä, vaikka parannus entiseen toki on.

Maumatti kirjoitti:

RV kirjoitti:Nykyaika on niin karsean pliisua. Massiivisten jyhkeiden möhkäleiden tilalle halutaan 10Km/h-liikenneympyröitä ja (kuten jutussa mainittiin) matalia rakennuksia. Kaiken tulee olla "kivaa" ja näkymätöntä. Onneksi nuo tultaneen suojelemaan(?). Mitäköhän jengi täälläkin tuumaisi, jos vaikkapa Hervanta haluttaisiin purkaa? Nykyarkkitehtuurilla ei juuri ole tarjottavaa tuon tilalle; ainoa minkä hyväksyisin, olisi vastaavan kokoluokan rakennuskompleksi tilalle.

Pidän itsekin massiivisista rakennuksista, mutta moni ei pidä. En ymmärrä mitä vikaa nykyajan ajattelussa on . Pitäisikö rakentaa rumaa ja betonista vain siksi, että pitäähän kaupungissa se "slummin puoli "
olla. Tietysti noiden rakennusten suojeleminen on hyvä juttu, kyllä 70- lukuakin voi suojella. En kyllä ole varma onko tuo juuri se kohde joka tulisi suojella.

Nuorena on tullut käytyä Kortepohjan opiskelijakylässä useita kertoja. Karsea kolossi. Ankea niin sisältä kuin ulkoa.

Olen samaa mieltä siitä, että jokaiselta aikakaudelta tulisia säilyttää rakennuksia, mutta niiden tulisi edustaa oman aikansa parhaimmistoa. Tämä masentava kompleksi ei todellakaan kuulu 1970-luvun arkkitehtuurin kirkkaimpaan kärkeen. Suojelupäätökseen en näe perusteita.

Lurkkeri kirjoitti:

Olen samaa mieltä siitä, että jokaiselta aikakaudelta tulisia säilyttää rakennuksia, mutta niiden tulisi edustaa oman aikansa parhaimmistoa. Tämä masentava kompleksi ei todellakaan kuulu 1970-luvun arkkitehtuurin kirkkaimpaan kärkeen. Suojelupäätökseen en näe perusteita.

Tämä kompleksi ei ehkä edusta aikansa parhaimmistoa arkkitehtuuriltaan, mutta se ei olekaan vanhojen rakennusten ainoa suojeluperuste. Rakennus voidaan suojella myös muista syistä. Sellainen syy voi olla esimerkiksi rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo. Se on eri asia kuin rakennushistoriallinen arvo. Kulttuurihistoriallinen arvo voi määräytyä monista seikoista. Nämä 1970-luvun suuret kompleksit ovat todisteita historiallisen suuresta yhteiskunnallisesta rakennemuutoksesta. Parissa vuosikymmenessä tekniikan kehittyminen vapautti sadat tuhannet ihmiset pelto- ja metsätöistä. Kun he saapuivat suurin joukoin kaupunkeihin tarvittiin nopeassa tahdissa suuria määriä asuntoja.

Niin suuri yhteiskunnallinen rakennemuutos on merkittävä historiallinen tapahtuma. Nämä rakennukset ovat sen näkyviä todisteita. Minä haluaisin siksi suojella niistä nimenomaan suurikokoisimmat koska juuri niiden koko tekee niistä kaikkein elävimpiä aikansa todisteita.

Nykyisenä aikana jolloin elämme jälleen erittäin suuren rakennemuutoksen keskellä, näillä rakennuksilla ja niiden edustamalla kulttuurihistorialla pitäisi olla erityisen suuri symbolinen arvo. Kannatan itse ehdottomasti näiden suojelua.

Iggy.P kirjoitti: Minä haluaisin siksi suojella niistä nimenomaan suurikokoisimmat koska juuri niiden koko tekee niistä kaikkein elävimpiä aikansa todisteita.

Tuossa tullaan aika nopeasti samaan kustannuskysymykseen kuin laivojen museoinnissa. Ei ole yhteiskunnan etu laittaa opiskelija-asuntosäätiötä maksamaan ylihintaa semmoisen korjaamisesta, mistä ei saada tarpeita vastaavia asuntoja opiskelijoille. Museovirasto keksii tietysti suojeluperusteita ja -vaatimuksia vaikka mille, kun se ei itse vastaa kustannuksista.

hmikko kirjoitti: Ei ole yhteiskunnan etu laittaa opiskelija-asuntosäätiötä maksamaan ylihintaa semmoisen korjaamisesta, mistä ei saada tarpeita vastaavia asuntoja opiskelijoille. Museovirasto keksii tietysti suojeluperusteita ja -vaatimuksia vaikka mille, kun se ei itse vastaa kustannuksista.

Minun on vaikea uskoa että 70-luvun talon asunnoissa olisi niin kelvoton pohjaratkaisu ettei ne kelpaisi nykyaikana enää mihinkään käyttöön. Jos niistä ei jostain syystä ole opiskelija-asunnoiksi, niin kyllä Jyväskylän kaltaisessa kaupungissa rakennukselle jotain käyttöä löytyy. Todennäköisesti tuollakin alueella asunnoista maksetaan varsin korkeita neliöhintoja.

Täällä pohjakuvia talosta. Ovat kaikki pienikokoisia kaksoita, joista ei yksiöitä saa. Olisivat kuitenkin muokattavissa väliseinien purkamisella järkevimmiksi, kahden huoneen ja avokeittiön kaksioiksi pariskunnille ja yksin asuville. Opiskelija-asuntona tuollainen kaksio yksin asuvalle voi olla kyllä liian kallis.

Tuollaisen talon voisi varmaankin muuttaa myös melko helposti kaupungin vuokra-asunnoiksi. Jos kaupunki vuokraisi asunnot halpaan hintaan, se vaikuttaisi ehkä alentavasti kaupungin vuokratasoon tuomalla vuokra-asuntomarkkinoille halvan vaihtoehdon. Yhteiskunta voisi siten säästää vähentyneinä asumis- ja toimeentulotukina. Nykyisin yksityiset toimijat hallitsevat vuokra-asuntomarkkinoita ja se näkyy kallistuneina vuokrina. Siksi monet yhteiskunnan maksamat asumisen tuet valuvat turhan suuressa määrin yksityiselle sektorille.

Kannatan ainakin yhden tällaisen kohteen suojelua per Jyväskylän kokoluokan kaupunki. Minusta Suomessa ei olla mitenkään liioiteltu 1960- ja 70-lukujen rakennusten suojelussa.

Ihan oikeasti ja rehellisesti, kelatkaa kuinka helkkarin tylsältä tuolla näyttäisi, kun kolossin tilalle pistettäisiin pastellinvärisiä pienkerrostaloja tjs. Uudisrakennuksen on oltava vähintään samaa kokoluokkaa jos tuo puretaan! Tässä ollaan tekemässä nyt samaa surullista virhettä kuin monen viljasiilon kohdalla

Harjunkulmasta pari kuvaa:





Mielenkiinnolla odotan mitä keskusta-alueella tapahtuu seuraavaksi. Kun Harjunkulman nyt valmistuvat viimeiset asunnot on kaupattu ja vuokrattu, siirtyy paine Karismakortteliin, jossa on sielläkin enää kaksi taloa rakentamatta. Mitä seuraavaksi?

Lähteekö ruutukaava-alueen täydennysprojektien kaavat etenemään vauhdilla vai rakentuuko Lutakko vain loppun vauhdikkaammin? Yksi vaihtoehto on myös se että Lutakossa verkkainen tahti jatkuu ja Kangas lähtee liikkeelle vauhdikkaammin?

EDIT: Mietinkin että jotain jäi puuttumaan...

Tässä vielä pari kuvaa Innova 4:stä, josta tulikin odotuksiin nähden yllättävän hieno. Vaikkakin muistissa toki on millaisia (oikeasti hienoja) vaihtoehtoja aiemmin paikalle suunniteltiin.

Itse kyllä jollain tavalla tykkään MNOP-talosta kaikessa massiivisuudessaan, ja iltavalaistuksessa talo on jopa tyylikäs. Suojelemisen puolella olen siis minäkin. Tai jos puretaan, niin tilalle pitää rakentaa jotain muuta massiivista, kuten RV tuossa ylempänä sanoi. (Pahoittelut huonosta kuvanlaadusta.)

Jyväskylän bussien uusi ilme on julkistettu:



http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/ ... si/1368296

Täältä löytyy lisää kuvia: http://kuvat.jyvaskyla.fi/public.do?mai ... 736C5642AB

YouTube-animaatio: http://www.youtube.com/watch?v=6GhLCXMa ... e=youtu.be

EDIT: Lisää kuvia ja YouTube-video.

Ihan kivan näköinen, mutta eihän tuo kovin urbaani väritys ole? Ja toivottavasti vihreä väri tulee jostain muusta kuin ympäristöystävällisyydestä, sellainen on vain huonoa makua osoittavaa viherpesua.

Noin yleisesti ottaen monien suomalaisten kaupunkien kaupunkikuva kokee samanlaista suurta muutosta, kun paikallisliikenteen bussit vaihtavat väriä. Bussit ovat kuitenkin suuri tekijä kaupunkikuvassa. Oulussa tulee sama juttu, siellä väritys on vielä astetta räväkkäämpi (pinkki-tummanharmaa).

järvellä nukkuva kirjoitti:Ihan kivan näköinen, mutta eihän tuo kovin urbaani väritys ole? Ja toivottavasti vihreä väri tulee jostain muusta kuin ympäristöystävällisyydestä, sellainen on vain huonoa makua osoittavaa viherpesua.

Mä oon käsittänyt, että viherpesusta on kyse silloin, kun jokin tuote/palvelu ei ole ympäristöystävällinen, mutta se puetaan ympäristöystävälliseen pakettiin. Joukkoliikenteen markkinoiminen ympäristöystävällisyydellä on musta ihan jotain muuta kuin viherpesua.