Taloforum.fi

RV kirjoitti:Kyllä tuo "kansalaistori" olisi ollut varmasti ihan kovassa käytössä ainakin sään salliessa, ja parkkiongelmat olisivat poissa = katutilaa vapautuisi, kuten muutenkin Vapaudenkadun myötä. Aallon suunnitelma oli arkkitehtoonisesti hyvin laadukas ja varmasti luettaisiin johonkin Unesco tms hommaan jos olisi sellaisenaan toteutunut. Finlandia yksin taas näyttää hölmöhköltä - mutta tätä tämä suomalainen tahti on, 10 vuotta suunnitelman esittämisen päästä on pystyssä yksi rakennnus.

Murolen blogauksen perusteella Terassitorin parkkihalliin olisi mahtunut 3500 autoa, lisäksi Kamppiin olisi tullut 5000 parkkipaikkaa. Kun noi suhteuttaa kantakaupungin noin 100 000 työpaikkaan ja 150 000 asukkaaseen huomaa melko pian että noi olisi pisara meressä; eivätkä ratkaisisi mitään. Lisäksi noi parkkipaikat eivät oikein sijaitse lähellä mitään.

RV kirjoitti:Miksei noita rumia raiteita saada peitettyä rakennuksilla tai edes katoksella ettei pakkasella tarvitse ulkona seisoa?! Näin on menetelty useimmissa Euroopan suurkaupungeissa.

Mielummin raiteita katsoo kun motaria. Kuinka pitkälle sinun mielestä sitä katosta pitäisi jatkaa?

Itse kyllä kannattaisin pientä katoksen laajentamista niin, että laiturit 1-3 saadaan sen alle.

RV kirjoitti: Miksei noita rumia raiteita saada peitettyä rakennuksilla tai edes katoksella ettei pakkasella tarvitse ulkona seisoa?! Näin on menetelty useimmissa Euroopan suurkaupungeissa.

Käsittääkseni nykyisen katon rakentamisen yhteydessä tehtiin suunnitelma isommastakin katosta, siis laiturialueelle, mutta enempää ei rakennettu. Nyt kun raiteiden päässä olevia puskimia on siirretty kauemmas asemarakennuksesta, niin esim. 6-vaunuinen Pendolino ei mahdu kokonaan katon alle, mikä on minusta vähän noloa. Vielä pöljempää on se, että nykyisessä katoksessa ei ole päätyseinää edes ajolankojen yläpuolella, jolloin esim. lumipyryllä katon alle tulee lunta sen verran, että äkkiseltään voisi luulla, että mitään kattoa ei olekaan. Päätyseinä on osattu Euroopan vanhoilla isoilla asemilla tehdä katoksiin ainakin sata vuotta, mutta herran vuonna 2000 se jätettiin Helsingissä tekemättä.

Purkki^ kirjoitti:

RV kirjoitti:Miksei noita rumia raiteita saada peitettyä rakennuksilla tai edes katoksella ettei pakkasella tarvitse ulkona seisoa?! Näin on menetelty useimmissa Euroopan suurkaupungeissa.

Mielummin raiteita katsoo kun motaria. Kuinka pitkälle sinun mielestä sitä katosta pitäisi jatkaa?

Itse kyllä kannattaisin pientä katoksen laajentamista niin, että laiturit 1-3 saadaan sen alle.

Kylllä raiteet ovat mielestäni erittäin rumia varsinkin tuolla paikalla, motarin saa ihan hienoksi (esim. Vuotie) + pimeällä helkkarin siistiä katsottavaa.

Mutta siis, tarkoitan sellaista korkeaa, hallimaista rakennelmaa. Muutenkin useat raiteet ovat uskomattoman kaukana pääsisäänkäynniltä.

Janne_H kirjoitti:Töölönlahden talot tänään yläilmoista nähtynä.

Kiitokset Jannelle ilmakuvista! Näitä katsellessa kuitenkin harmittaa miksi alueen piti toteutua noin lähiömäisenä. Ympäristöstä olisi saanut jopa ihan siedettävän nykyiselläkin arkkitehtuurilla toteuttamalla rakennukset umpikortteleina siten että Alvar Aallonkatu olisi kulkenut nykyisenlaisesti kortteleiden sisäpihojen läpi.

Puiston puoleiseen reunaan yhtenäinen talorivi olisi luonut selkeämmän linjan ja rajannut tulevaa puistoaluetta paremmin. Nyt ei oikein tiedä mistä mihin talojen parkki-/piha-alue loppuu ja mistä puisto alkaa. Samalla puiston reunaan olisi syntynyt nykyistä huomattavasti enemmän kivijalkaliiketilaa johon olisi mahtunut enemmän kahviloita ja ravintoiloita houkuttelemaan ihmisiä alueelle. Nyt Töölönlahti saa pääkaupungin laajentuvan keskusta-alueen näyttämään auttamattomasti surkealta lähiöltä!

äNHoo kirjoitti: Nyt ei oikein tiedä mistä mihin talojen parkki-/piha-alue loppuu ja mistä puisto alkaa.

Tämän suhteen ei pitäne arvostella keskeneräistä. Puiston rakentaminen varmaan auttaa asiaa. Muuten olen lähiömäisyydestä samaa mieltä.

äNHoo kirjoitti:[ Nyt Töölönlahti saa pääkaupungin laajentuvan keskusta-alueen näyttämään auttamattomasti surkealta lähiöltä!

Rakennukset sinänsä ovat laatutaloja, mutta tämä lähiöassosiaatio on kyllä aika lähellä noita Jannen hienoja kopterikuviakin katsoessa.

Toi pohjoisin talo Ernst & Young on ihan törkeen makee. Huolimatta siitä, mitä tolla alueella tulee tapahtumaan seuraavan 100 vuoden aikana (kristallipalloni ennustaa rankkaa lisärakentamista) toi talo edustaa tätä aikaa erittäinkin kunniakkaasti. Tyylikäs, eleetön klassikko
Kuvassa vasurissa.

Kyllä harmittaa ettei saatu kaupunkimaisempaa ja/tai korkeampaa tähän kohtaan. Todella tylsä samankorkuinen kattolinja edustaa mitäänsanomattomuudessaan kunniakkaasti Helsingin keskustan perinteitä. Talojen ihmeellinen toiminnallisuuden ja rakennuspaikan täysin unohtava muotokieli ja pohjapiirustus kruunaavat epäonnistumisen. Kiitos.

Toisaalta lähiötkin kehittyy..

http://www.yleiskaava.fi/2013/ostareide ... olle/#main

Vaikka meneekin toiston puolelle niin Töölönlahden rakennuskannan mataluudesta kertoo sekin, että kerroskorkeus on normaalia kantakaupungin kerroskorkeuttakin vielä matalampi! Talot olisivat vähintään voineet olla myös umpikorttelin muotoisia.

^Tässä oli nimbyjen vaihtoehtona, ettei rakenneta mitään. Pitää nähdä Etalo kun tulee Helsinkiin.. Kansallismaisema etc.

Tämä on hyvä alku.

cobaink kirjoitti:Toisaalta lähiötkin kehittyy..

... juurikin Töölönlahden talojen näköisiksi näemmä

cobaink kirjoitti: Tämä on hyvä alku.

Jos puistosuunnitelmassa oleva allas Finlandiatalon edessä saadaan joskus valmiiksi, niin sen jälkeen pitää jotain todella ihmeellistä tapahtua, että alueelle enää rakennettaisiin mitään lisää, koska kansallismaisema jne. Mun mielestä näkymät Finlandiatalolle kyllä pitääkin säilyttää ja sijainti on aivan hyvä puistolle, mutta nyt rakennetut korttelit ja aukio (toivottavasti pian) tulevan kirjaston edessä olisivat vaan voineet olla paljon parempia.

grendy kirjoitti:Vaikka meneekin toiston puolelle niin Töölönlahden rakennuskannan mataluudesta kertoo sekin, että kerroskorkeus on normaalia kantakaupungin kerroskorkeuttakin vielä matalampi!

Tarkoitatko kerrosten korkeutta vai kerrosten lukumäärää? Eikö tuollainen 5-6 kerrosta ole aika tyypillinen kantakaupungin rakennusten kerrosmäärä?


Täytyy nyt tässä myöskin taas ihmetellä tätä termiä "lähiömäinen". Minulla ei ainakaan tule minkäänlaista assosiaatiota minkään tuntemani lähiön kanssa näistä rakennuksista. Missä lähiössä rakennukset näyttävät tuollaisilta tai on sijoiteltu tuolla tavalla? Eivät toki ole umpikorttelia, mutta ei kai se voi automaattisesti tarkoittaa "lähiömäistä"?

^Puisto maksoi n. 60 milj. Kaisaniemenpuiston remppaankaan ole rahaa...Koivua tulee tuolla kasvamaan jatkossakin.

Näen niin, että tässä mennään vuosikymmeniä "väliaikaispuistolla". Sitten tulee järki ja kaavoitetaan aika hyvien raideyhteyksien varteen asuntoja.