Taloforum.fi

Darkmage7280 kirjoitti:Meitsi on negatiivisuuden ja pessimistisyyden ruumiillistuma. Talo-ensyklopediassa "Pessimismi"n kohdalla lukee: "Katso Darkmage7280, se inisevä fatalisti."

Mutta nyt teen poikkeuksen.
Jumaliste sentään, lapset, nyt ihmisten oikeasti on tulossa päästäisenpenistä korkeampia rakennuksia vihdoin ja viimein. Minä olen odottanut niitä jo (sensuroitua) vuodesta -97, jolloin olin vielä lukion ekalla. Kaikkia meitä arveluttaa ja mietityttää tulevaisuus, mutta pidetään tämän suhteen lippu korkealla! Vihdoinkin jotain oikeasti tapahtuu!
Onko Hesassa liikaa kauppakeskuksia? Eeeeeeeehkä, mutta 600k on rikki ja lisää tulee. Rohkenen väittää että asiakkaitakin riittää, varsinkin jos (käytin kirosanaa "JOS"!) kyseinen district oikeasti hönkii henkeä Hesaan helkkaristi, hittolainen.

Onko tämä postaukseni lapsellinen? No, totta hitossa on.
Mutta kaikkien näiden 16-kerroksisten, "jenkkihapatusta!", "fallossymboleita!", "eikö Suomessa nyt tilaa riitä?", "varjostaa!" etc. väninöiden, turhautumisten, vitutusten ja NIMBYihin hajoamisten jälkeen suotte toivottavasti vanhalle (35-v) miehelle hetkellisen euforian täyttämän avautumisen.

Ja sitten takaisin planeetalle Maa.

Ei mua tornit haittaa, antaa tulla vaan. Mutta en halua että Helsinki muuttuu sellaiseksi kaupungin irvikuvaksi, jossa autoilla vain ajetaan moottoritietä pitkin megaostarista toiseen. Kehä yhden ulkopuolelta kaupunki valitettavasti on jo sellainen. Jonkun Myyrmäen kadut on hiljaisempia kuin Parkanon keskusta. Ihmiset on sisällä ostarissa. Haluan kävellä kaduilla! Haluan nähdä muutakin kuin parkkipaikkoja, autioita katuja ja asuintalojen elementtiseiniä! Haluan juoda aamukahvia jossain bulevardin ranskalaisessa kahvilassa enkä missään sitymarketin suurtalouskeittiössä!!

Arkistoidaanpaa ketjuun projektin mainontaa.

Ihan kelpo mainos. Pikku hiljaa alkanee myös kansan syvät rivit olla tietoisia hankkeesta.

132-metrinenkin rakennus voi näyttää varsin korkealta ympäristöstä ja suunnittelusta riippuen. Kuvassa olevassa Haagin Het Strijkijzerissä korkeus on sama 132m joskin kerroksia on 43 kappaletta 35:n sijasta.

http://en.wikipedia.org/wiki/Het_Strijkijzer

Kerroskorkeuksissa tosiaan voitaisiin hyvinkin mielestäni säästää, etenkin kun se saa rakennuksetkin korkeamman näköisiksi Joka tapauksessa kerroksia on noihin torneihin tulossa nähtävän kiitettävästi, eikä liiallinen kerroskorkeus muutenkaan varmaankaan sallisi vuokra-asuntojen määrien suuruutta.

Tande kirjoitti:Ihan kelpo mainos. Pikku hiljaa alkanee myös kansan syvät rivit olla tietoisia hankkeesta.

Ja se voi olla myös haitallista...

^ Tuosta on useampikin arkkitehti ja kaupunkisuunnittelija esittänyt, että rakennusten korkeusrajoitukset pitäisi olla lausuttuna aina kerroksina, ei metreinä. Metriraja luo kannustimen tunkea kerroksia metreihin, eli rakentaa minimikorkeita kerroksia, jotka ovat käyttäjille ankeita, ja se tuppaa tuottamaan myös monotoniaa, kun räystäät ovat sentilleen samalla korkeudella (kaupunkikortteleissa, isot tornit ovat eri juttu). Jos joku haluaa maksaa kymmenen metriä korkeista kerroksista ja saa sillä keinolla korkeamman tönön kuin naapuri, niin siitä vaan, se todnäk tekee hyvää arkkitehtuurin ja vaihtelun kannalta. Hulppean korkuisten kerrosten rakentajia ei kuitenkaan riitä häiriöksi asti (jos nyt ei olla Lontoossa tms. ylikuumentuneilla markkinoilla). Jätkän hotellihan menikin jokseenkin tällä periaatteella, eli nimellisesti 16 kerrosta, mutta korkeutta enemmän kuin 18-kerroksisella Itämerentornilla.

Ympäröivä rakennusmassa vaikuttaa paljon vaikutelmaan rakennuksen korkeudesta. Tässä kun itse elää muutaman sadan tornitalon ja pilvenpiirtäjän keskellä niin suunnilleen saman kokoiset rakennukset saattavat tuntua hyvinkin eri korkuisilta sen mukaan onko ympärillä muita korkeita rakennuksia vai ainoastaan matalia alle 20-kerroksisia rakennuksia. Toinen asia mikä myös vaikuttaa on parvekkeiden olemassaolo. Sileäpintaisten lasisten pilvenpiirtäjien todellista korkeutta on vaikea hahmottaa, kun taas kymmenet päällekkäiset parvekkeet antavat aivoille osviittaa että rakennuksella on reippaasti korkeutta.

Katselen tässä paraikaa ikkunasta kauniin kesäpäivän keskellä kimaltelevia kahta 60- ja 63-kerroksista pilvenpiirtäjää taustallaan vehreät vuoret. Ai että on mahtava näky ja hienoa että lähettyville lähtee piakkoin nousemaan seuraava 54-kerroksinen pilvenpiirtäjä.

Kerrouskorkeuksia voidaan asuntomukaisesti hyvinkin muunnella asuntojen mukaan, vaikkapa sijoittaen "torniosa A"han 35 kerrosta, mutta halvempaan/m2 "torniosa B":hen 50. Tämä luo myös mielenkiintoista kontrastia arkkitehtoonisesti, ja kaikki saavat näin haluamansa; myös tulisi olla mahdollisuus ostaa esimerkiksi kahden, miksei vaikkapa kolmenkin kerroksen korkuisia asuntoja. Klazu, eikös Vankuuverissa ollakin saatu homma toimimaan näin? Olen muistaakseni peräti lukenut torneista, joiden korkeus kerroksisttain on niin suuri, että asunnon ostaja voi rakennuttaa halutessaan yhteen kerrokseen kaksi tasoa.

Tornirakentamisen tulisi voida olla yhtä monipuolista myös rakennuksen sisäisesti samaa tasoa kuin OKT:ssa.

On täällä meilläpäin on joitain torneja joissa on keskellä rakennustakin kahden kerroksen asuntoja. Löytyypä muutamia Loft-tornejakin, jossa kaikki asunnot ovat kaksikerroksisia.

Nykyaikainen betoniteräsrunkoinen tornitalo tarjoaa valtavat mahdollisuudet rakentaa täysin erilaisia kerrosratkaisuja ja sisäseinät voi sijoittaa melkeinpä miten vain. Monissa uusissa taloissa huonejako onkin erilainen melkein joka kerroksessa. Kun koko rakennelman paino seisoo vain keskustan betonikuoren ja ulkolaidan betonitolppien varassa, niin mikään ei estä säätämästä sisätiloja ostajien halujen mukaan. Toki jonkinlainen standardi perusratkaisu tulee suunnittelutoimistolta, mutta ostovaiheessa voi tehdä muutoksia. Ulkoa käsin rakennukset näyttävät kuitenkin yhtenäisiltä ja parekkeet ja ikkunat ovat kaikki kauniissa rivissä päällekkäin, mutta sisällä saattaa olla paljonkin eroja.

EDIT: Saman tornin sisällä vaihteleva kerroskorkeuskin on sangen yleistä. Monen maamerkkirakennuksen alakerroksissa on hotelli tai toimistoja, joissa on omat standardinsa huonekorkeudelle. Yleensä näiden yläpuolella sijaitsevat alimmat asuinkerrokset ovat myös halvempia ja niissä huonekorkeus on matalampi. Vasta ylimmissä kerroksissa olevat luksushuoneistot ovat yleensä sisältä korkeampia tuoden arvokkaisiin asuntoihin enemmän tilan tuntua. Tällainen pätee kuitenkin enemmänkin maamerkkirakennuksiin ja bulkeissa asuintorneissa kaikki kerrokset ovat toistensa klooneja.

8.5.2015

IMG_0134 by Tande11, on Flickr

IMG_0137 by Tande11, on Flickr

IMG_0151 by Tande11, on Flickr

25.5.2015

IMG_0422 by Tande11, on Flickr

IMG_0424 by Tande11, on Flickr

IMG_0427 by Tande11, on Flickr

IMG_0439 by Tande11, on Flickr

IMG_0451 by Tande11, on Flickr

9.6.2015

IMG_0537 by Tande11, on Flickr

IMG_0539 by Tande11, on Flickr

IMG_0540 by Tande11, on Flickr

IMG_0541 by Tande11, on Flickr

IMG_0542 by Tande11, on Flickr

Silta ja iso määrä kallioo on lähtenyt.

Miksi silta purettiin, eikö helpompaa olisi ollut rakentaa suoraan sen päälle kiertoreitin aikana, vai päätettiinkö vuoden 1957 rakennelmaa samalla saneerata?

Voi sanoa, että tuolla todellakin tapahtuu! _ellei_ tapahdu kauhuskenaariota - pelkkä Redi valmistuu, ja tornit jäävät. En tosin enää tuohon jaksa uskoa.

Tossa kohdassa ei tainnut olla siltaa, vaan tie oli maankamaralla. Tie oli poistettava jotta kalliot voitaisiin luohia siitä alta pois.