Taloforum.fi

Täydennysrakentamista Laajasaloon, katsokaa NIMBYjen parkua. Lisää asiasta kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslistassa. Ilmakuvasovitus idästä. Ilmakuvasovitus lännestä. Olisin kaavoittanut kaupunkimaisempaa (ts. lamellitaloja pistetalojen sijaan katujen varsiin), mutta tämäkin on edistystä.

Legendaarinen neukkusiwan rakennus saa väistyä.

MindW kirjoitti:Täydennysrakentamista Laajasaloon

Huh, olipas suttua tuo suunnitelma. Miksei jatketa olemassa olevien korttelien linjoja?

Näistä lähiöalueista, joilla olemassa olevat rakennukset muistuttavat lähinnä tetristä, on aika hankalaa enää jälkeenpäin muuttaa "kaupunkimaisemmiksi", mitä sitten tarkoittaakaan. Joka tapauksessa näillä alueilla pitäisi tehdä paljon laajempia katsauksia eikä lähinnä tavoitella tonttikohtaisia täydennysrakentamisia, esimerkkinä kuten juuri Lauttasaaressakin on tehty. Suurempi visio puuttuu.

Hyvä juttu, että täydennetään. Olen aina pitänyt tuosta Laajasalon alueesta. Mukavan masiivisia ja mielestäni ihan hyvännäköisiäkin taloja. Siis tarkoitan sitä 60-lukulaisen näköistä aluetta. Vai onko tämä se ruma, luultavasti 70-luvulla rakennettu alue.

Kazaam kirjoitti:Näistä lähiöalueista, joilla olemassa olevat rakennukset muistuttavat lähinnä tetristä, on aika hankalaa enää jälkeenpäin muuttaa "kaupunkimaisemmiksi", mitä sitten tarkoittaakaan. Joka tapauksessa näillä alueilla pitäisi tehdä paljon laajempia katsauksia eikä lähinnä tavoitella tonttikohtaisia täydennysrakentamisia, esimerkkinä kuten juuri Lauttasaaressakin on tehty. Suurempi visio puuttuu.

Mä sanoisin että lamellitalolähiöitä olisi helpompaa täydennysrakentaa kaupungiksi kuin pistetalolähiöitä. Lamellitalojen pituussuunnassa on yleensä valmiina parkkipaikka tai kävelyraitti jonka voi muuttaa kaduksi, sitten vain rakennetaan lamellitalo uuden kadun toiselle puolelle. Yleensä elementeistä rakennetuissa lamellitaloissa ei ole päätyikkunoita, ei ainakaan huoneen pääikkunoita; eli lamellitaloja voidaan jatkaa päädystä tai yhdistää rakentamalla kulmataloja tälläisiin kohtiin. Vaatii varmaan jotain palosuojausta, mutta se tuskin maksaa maltaita. Ja bonuksena parantaa lämmöneristystä.

Pistetalokortteleita on paljon vaikeampi täydentää tehokkaasti kun ikkunoita on joka suuntaan. Sen takia täydennysrakentamisessa on yleensä typerä rakentaa pistetaloja, koska niitä ei voi rakentaa entisten rakennusten lähelle. Eli taas hajurakoja talojen väliin ja taas tuhlataan maata. Mutta kivahan sitä elementtitalon päätyä on katsoa olohuoneen ikkunasta!

Maumatti kirjoitti:Vai onko tämä se ruma, luultavasti 70-luvulla rakennettu alue.

Kyseessä on vuoden 1969 bulkkirakentamista edustama alue, joka on peruskorjattu rankalla kädellä. Se Erkki Karvisen sunnittelema tyylikäs 60-luvun alue on "motarin" vieressä, länsipuolella. Motarin itäpuolella on 70-luvun pesubetonibulkkia.

Clepe kirjoitti:Yleensä elementeistä rakennetuissa lamellitaloissa ei ole päätyikkunoita, ei ainakaan huoneen pääikkunoita; eli lamellitaloja voidaan jatkaa päädystä tai yhdistää rakentamalla kulmataloja tälläisiin kohtiin. Vaatii varmaan jotain palosuojausta, mutta se tuskin maksaa maltaita. Ja bonuksena parantaa lämmöneristystä.

Ei taida olla ihan triviaalia rakentaa taloa kiinni vanhaan lamelliin, perustaminen on vaikeaa ja siis kallista. Muutenkaan lähiöitä ei olla rakennettu siten, että niihin saisi oikein järkevästi tehtyä "oikeita" katuja; tiet on vedetty vapaasti maastoon (=ulkosyöttöinen liikenne), ja toisaalta maastonmuodot voivat olla hyvinkin jyrkkiä.

Melkein taitaa olla parhaat edellytykset uuden korttelikaupungin rakentamiselle olemassa olevan päälle nykyisillä pientaloalueilla, joilla toisaalta rakennuskanta on pientä (=helposti ja halvasti purettavaa), ja toisaalta katuverkot ovat jo valmiiksi aika rationaalisia eikä niin "suunniteltuja" kuin lähiöissä.

Poliittisesti tietenkin vähän eri juttu.

arkkinikkari kirjoitti:Ei taida olla ihan triviaalia rakentaa taloa kiinni vanhaan lamelliin, perustaminen on vaikeaa ja siis kallista.

Tää on asia mistä en tiedä juuri mitään; mutta ovatko lähiöiden lamellitalot perustettu eri tavalla/huonommin kuin kantakaupungin rakennuskanta vai onko kyse pelkästään hinnasta?

arkkinikkari kirjoitti:Muutenkaan lähiöitä ei olla rakennettu siten, että niihin saisi oikein järkevästi tehtyä "oikeita" katuja; tiet on vedetty vapaasti maastoon (=ulkosyöttöinen liikenne), ja toisaalta maastonmuodot voivat olla hyvinkin jyrkkiä.

En tarkoittanut että alueelle välttämättä tarvisi rakentaa täydellistä ruutukaavaa: kävelyraittien, huoltoteiden ja parkkipaikkojen verkosto on lähiöissä todella kattava. Sitä asfaltoitua pintaa on asukasta kohden moninkertainen määrä kantakaupunkiin verrattuna. Siispä lisää katuja ei juurikaan tarvita, vaan hyödynnetään vanhaa infraa ja sallitaan nykyisenkaltainen liikenne.

Ehkäpä tämä sopii tänne. Kuvia Helsingin "hurjasta" kasvusta ja tiivistymisestä viime vuosikymmeninä.

http://www.hs.fi/kaupunki/Helsinki+on+k ... =hs-top4-2

Lähinnä noista oheisartikkeleista näkee, kuinka ylipolitisoitunut KSV:n väki nykyisin on - ei sitä kauheasti olla taidettu esim. Kannelmäen asukkailta kysellä, kiinnostaako jonottaa aamuisin "bulevardeilla". Sieltä Vallilasta käsin jossa nämä "visioijat" asuvat ei paljon ympärysalueiden asukkaita tarvitse ajatella. Periaatteessa "bulevardit" Kehä I:n sisällä ovat ok, jos ne saadaan 4+4-kaistaisiksi (vaikkapa kapeat kaistat, lukuunottamatta Lahden- ja Turunväylää Pasilanväylän osana sekä HL-väylää, joka voitaisiin toteuttaa tunnelina suoraan Pasilanväylälle) Berliinin tai Espanjan suurkaupunkien tapaan. 5 ja 30 minuutin välillä on kuitenkin melkohinen ero. Varsinkin kevytliikenne tulee aina toteuttaa eri tasossa - monet ruuhkat kaupungissamme aiheutuvat täysin turhien suojateiden vuoksi (em. Porkkalankatu), jotka lisäksi ovat epäturvallisia.

Tiivistettynä: tiivistymistä voidaan saada aikaan aivan helposti ja halvemmalla koskemalla infraan.

KSV ottaa vastaan ideoita.

https://helsinki.asiatkartalle.fi/

^ Tuota olinkin jo odottanut. Tovihan siinä sitten menikin, kun kai lähemmäs 30 merkkiä sain kartalle laitettua yhteensä. Voisi kyllä olla vähän parempi siinä mielessä, ettei tarvitsisi aina vastaavaisuudessa (miten kauan nyt onkaan auki) täyttää ensimmäistä lomaketta, jos tulee jotain uutta mieleen. Tosiaan jos tuo "paikannuksia yhteensä" tarkoittaa kuinka monta merkkiä ihmiset ovat kartalle yhteensä jo nyt laittaneet, niin taitaa kyllä mennä kaupunginsuunnitteluvirastolla tovi kaikkien näiden selaamiseen.

cobaink kirjoitti:KSV ottaa vastaan ideoita.

https://helsinki.asiatkartalle.fi/

Oivoi, pahoin pelkään että nyt on äänekäs bulevardisjoijavähemmistö liikkeellä antamassa itsestään kuvaa enemmistönä... Noh, itse gryndasin radanvarret, liiketeen solmukohdat työpaikkakeskittymille, Sipoon, Villingin sekä Vuosaaren ja Viikin rakentamattomat ympäristöt (muun muassa). Lisäksi totesin, että Pasilan ja Keskustan välinen väylä on välttämättömyys muodossa tai toisessa ja merkittävä viihtyisyyslisä em. Manskun ympäristölle.

Merkittävää oli, että tässä sai suunnitella ihan koko Uuttamaata. Siksi tuon tulisi olla mainostettu myös muiden kuntien asukkaille - nyt Stadin keskustassa voivat suunnitella esim. tuusulalaisten puolesta.

Soininvaara kirjoitti:Ei täydennysrakentamista Lauttasaarentie 20:een

Maanomistaja on halunnut huomattavaa lisärakentamista alueelle, mutta KSV esittää lausunnossaan, että hanke pilaisi professori Olli Kivisen vision, eikä kannatta esityksen hyväksymistä.

Eli siis tämä kohta: http://goo.gl/maps/ojg7b
Eihän kai nyt ihan tulevan metroaseman viereen kannata tiivistää, eihän? Tuo maisemahan on niin uniikki koko maailman mittakaavassa.

Kazaam kirjoitti:

Soininvaara kirjoitti:Ei täydennysrakentamista Lauttasaarentie 20:een

Maanomistaja on halunnut huomattavaa lisärakentamista alueelle, mutta KSV esittää lausunnossaan, että hanke pilaisi professori Olli Kivisen vision, eikä kannatta esityksen hyväksymistä.

Eli siis tämä kohta: http://goo.gl/maps/ojg7b
Eihän kai nyt ihan tulevan metroaseman viereen kannata tiivistää, eihän? Tuo maisemahan on niin uniikki koko maailman mittakaavassa.

Nykyrakentaminen ei vain oikein istuisi tuohon.

Btw, Lauttasaarentien varrella on prikulleen samannäköisiä rakennuksia kuin Venäjän Hrushtshevkat! Tosin 30-luvulta ilmeisesti.