Taloforum.fi

Lindblomin talo 1920-luvulla Turun kauppatorin reunalla, Kauppiaskadulla. Vasemman reunan automobiilin rekkarissa lukee, TURKU 3. Aikansa takseja.


Lindblomin talo 1950-luvulla vähän ennen purkamistaan. Neljännen kerroksen julkisivupatsaat on poistettu. Toisessa kerroksessa patsaat vielä ovat. Kauppiaskadulla ulatakseja tolpalla.

Tosi kiehtova aarreaitta tämä ketju! Harmi että monet kuvat on poistettu ennenkuin itse niitä ehdin nähdä. Pitää etsiä, löytyisikö jotain lisättävää omasta takaa.
___

Olen niin uusi täällä että on vähän kömpelö mitään - toistaiseksi - laittaa kun lataamisessa pitkä viive (tarkastavat joka postauksen meiltä vihreiltä).

Kantti kirjoitti:Lindblomin talo 1920-luvulla Turun kauppatorin reunalla, Kauppiaskadulla. Vasemman reunan automobiilin rekkarissa lukee, TURKU 3. Aikansa takseja.

Erittäin komea rakennus! Osaatko sanoa oliko purkamiselle jokin syy vai mentiinkö vain turkulaisittain lähiötä rakentamaan keskustaan, kuten ilmeisesti tapana oli? Ärsyttää "hieman" kun katsoo mitä tuossa tilalla nykyään on hyh

Gascal kirjoitti:

Kantti kirjoitti:Lindblomin talo 1920-luvulla Turun kauppatorin reunalla, Kauppiaskadulla. Vasemman reunan automobiilin rekkarissa lukee, TURKU 3. Aikansa takseja.

Erittäin komea rakennus! Osaatko sanoa oliko purkamiselle jokin syy vai mentiinkö vain turkulaisittain lähiötä rakentamaan keskustaan, kuten ilmeisesti tapana oli? Ärsyttää "hieman" kun katsoo mitä tuossa tilalla nykyään on hyh

Vajosi turkulaiseen saveen, niin kuin moni muukin komea rakennus Turussa.

Gascal kirjoitti:

Kantti kirjoitti:Lindblomin talo 1920-luvulla Turun kauppatorin reunalla, Kauppiaskadulla. Vasemman reunan automobiilin rekkarissa lukee, TURKU 3. Aikansa takseja.

Erittäin komea rakennus! Osaatko sanoa oliko purkamiselle jokin syy vai mentiinkö vain turkulaisittain lähiötä rakentamaan keskustaan, kuten ilmeisesti tapana oli? Ärsyttää "hieman" kun katsoo mitä tuossa tilalla nykyään on hyh

Lindblomin talon tapauksessa purkaminen johtui perustusten pettämisestä. Rakennus oli jo pahasti painunut, eikä niihin aikoihin, 1956, voitu vielä pelastaa rakennuksia kuten tänään olisi tehty. Muita torinreunan rakennuksia purettiin kyllä kevyin perustein!

Historian itseään toistamisesta tuli mieleen, että tämän asuntoasian ratkaisun kanssa on mielenkiintoista jännitettä. Tiivis, korttelimainen, kaupunkimainen asuminenhan "vuokrakasarmeissa" rinnastettiin pitkään epäterveellisten, epähygieenisten olosuhteiden kanssa. Eipä siinä, olivathan ne varmasti melkoisia paikkoja asua ilman modernia sanitaatiota. Ratkaisuksi keksittiin puutarhakaupunki ja metsälähiö, joissa yhdistettiin maaseudun luonnonläheisyys ja kuitenkin suhteellisen tiivis ja moderni asuntotuotanto. 1940-luvun asenteellisuus kaupunkimaista "kasarmiasumista" kohtaan esiintyy esimerkiksi Väestöliiton toiminnanjohtaja Heikki von Hertzenin julkaisusta "Koti vaiko kasarmi lapsillemme" (ks. Timo Tuomen katsaus tähän klassikkoon).

Jännästi nykyään näitä metsälähiöitä pidetään autokaupungeille ominaisen tehottomuuden esimerkkeinä ja tiivis korttelikaupunki on kokenut kunnianpalautuksen. Tätäkin ennen oli toki Nurmijärvi-ilmiö, joka vaikuttaa jatkumolta maaseudun terveellisyyttä ja (lapsille) turvallista kasvuympäristöä painottaville näkökannoille.

Ylpeä taksikuski Eerikinkadulla 1928. Nupukivipinta on vaihtunut asfalttiin.


https://goo.gl/maps/EhjTWL1iNCx

Aurajoki. Jäitten lähtö 27 helmikuuta 1882. Jokivarren puut lienevät samoja jotka siellä tänäänkin ovat. Vähän suurempina.

Jee, historiaa. Kävin Pietarissa kesällä, joten en malta olla tarkentamatta muutamia kohtia.

Iggy.P kirjoitti:
Tämä kuva on otettu vuosien 1890-1905 välisenä aikana. Toinen miljoona oli nopeaa vauhtia täyttymässä:

Selvennykseksi kuva on siis otettu Iisakinkirkon huipulta kohti melkoisesti vähemmän tunnettua Mariinskin palatsia. Ensimmäisen (kivan) Nikolain ratsastajapatsas näkyy palatsin edessä matkien Iisakinkirkon toisella puolella olevaa yltiöpäistä Pietarin ratsastajapatsasta, Vaskiratsastajaa.

Iggy kirjoitti: Palatsiarkkitehtuuria. Rakennuksen kerroskorkeus on varsin suuri.

Kyseessä Talvipalatsi siis, vaikka kuvan värit hämäävät.

Iggy kirjoitti: Vallankumouksellista liikehdintää Pietarin kaduilla. Ensimmäinen maailmansota ja sitä seurannut raaka ja kaoottinen vallankumous laskivat vähäksi aikaa kaupungin väkilukua. Kolmen miljoonan raja ylitettiin ennen Toista maailmansotaa

Merkittävä huomio sisällissodan lisäksi on tietysti Leningradin saarto toisessa maailmansodassa, mikä johti reilusti yli puolen miljoonan ihmisen kuolemaan ja valtavaan massapakoon.

Iggy kirjoitti: Kaupungin kadut ovat leveitä valtaväyliä:

Pietari on varmaan Pariisin lisäksi yksi parhaita esimerkkejä yltiöpäisestä sädesuunnittelusta, jossa pääkadut jatkuvat loputtomiin vain yhdistyäkseen valtakunnan keskipisteessä palatsien luona. Suunnittelu varmasti toimii ydinkortteleissa, mutta hieman kauempana olo muuttuu pikemminkin ahdistavaksi. Onneksi metro toimii, ratikka tekisi kanssa terää.

Kiitokset näistä lisätiedoista.

Mitä mieltä olet tästä Wikipediassa olevasta näkemyksestä:

<<<Muiden neuvostokaupunkien tapaan Pietarin rakennusten korkeus keskustasta ulospäin mentäessä on lähes päinvastainen kuin länsimaisissa kaupungeissa, koska suunnitelmatalouden aikana maan hinta ei ohjannut rakennusprojekteja (wiki).>>> https://fi.wikipedia.org/wiki/Pietari_( ... nkirakenne

Mietin että tuo antaa harhaanjohtavan kuvan kaupungista sikäli että perinteisistä eurooppalaisista umpikortteleista koostuva kantakaupunki oli rakentunut valmiiksi jo ennen suunnitelmatalouden aikakautta, eikä suunnitelmatalous tuottanut esim. Moskovan keskustaan matalaa rakentamista. Sinnehän rakennettiin "seitsemän sisaren" nimellä tunnetut pilvenpiirtäjät: https://en.wikipedia.org/wiki/Seven_Sisters_(Moscow)

Ja eihän Varsovan keskustaakaan rakennettu matalaksi sosialismin aikana. Onko Pietariin sosialismin aikana rakentuneen matalemman rakennuskannan ideana ollut vain huomioida historiallinen kantakaupunki niin ettei uudempi pyri kilpaileman sen kanssa? Olen pidempään oudoksunut tuota näkemystä koska mielestäni se ei vastaa totuutta. Eikä tällaista "suunnitelmataloudesta" johtuvaa matalaa keskustaa ollut myöskään Itä-Berliinissä.

Maantienkulkijan turvattomuus

Suomen tiestöltä ei kannattanut menneinä vuosisatoina odottaa suuria: suurin osa kulkuväylistä oli tuskin enempää kuin kinttupolkuja metsässä. Vain suurimpien keskusten välillä oli maanteitä.

Werner Holmberg, Postitie Hämeessä 1860.

Matkustaessa oli syytä varoa rosvoja ja ryöväreitä. Etenkin suuret maantiet houkuttelivat maantierosvoja. Matkareittejä suunnitellessa tuli kuunnella paikallisten tietoja pahamaineisista väijymispaikoista. Rosvot saattoivat iskeä yhtä lailla yöllä kuin päivällä.

Werner Holmberg, Maantie Hämeessä (Helteinen kesäpäivä), 1860.

Vaarassa ei ollut vain omaisuus, vaan sinut itsesikin voitiin kaapata. Novgorodilaiset tekivät aikoinaan hävitysretkiä Suomeen, etenkin Karjalaan mutta myös Uudellemaalle ja Hämeeseen. Kaapatut vietiin Novgorodiin ja sieltä jokia pitkin orjakauppakeskuksiin, joista tiet johtivat Mustallemerelle, Välimerelle ja Keski-Aasiaan islamilaisille orjamarkkinoille.


Kuvat: wikimedia commons

Vanhoja liikkuvia kuvia. Voi olla, että joku jo aiemmin on tämän pistänyt, mutta tuli törmättyä vuodelta 1922 kuvattuun pätkään Youtubessa.
https://www.youtube.com/watch?v=3J-sFZonCp4

Mikä on kohdassa 04:10 näkyvä rakennus? Ei taida olla enää pystyssä.

Se on Wihurin talo Kulosaaressa. On siellä edelleen! https://fi.wikipedia.org/wiki/Wihuritalo

Kohdassa 03:29 näkyy Kansallismuseo koko loistossaan. Nykyisin suurin osa siitä jää kookkaiden puiden taakse. Tuli kyllä mieleeen, että kannattaisi ainakin käydä keskustelua näkymän avaamisesta.

Xerdoz kirjoitti: ↑06.02.21 04:58 Vanhoja liikkuvia kuvia. Voi olla, että joku jo aiemmin on tämän pistänyt, mutta tuli törmättyä vuodelta 1922 kuvattuun pätkään Youtubessa.

16 vuotta myöhemmin. Eipä ihmiset aavistaneet, että seuraavana vuona alkaa kuusi vuotta kestävä sota-aika.