Taloforum.fi

Janne76 kirjoitti:Voi kun pääsis joskus Lontooseen

No mene hyvä ihminen.
Lento kestää 2 tuntia ja maksaa sen 80 euroa.
Ei voi olla ylivoimaista vaikka olisi opiskelija tai työtönkin.

Tuoretta pullaa:




















Pinnacle EDELLEEN työn alla, tai siis on-hold...




Bedfordin "idyllisiä" elementtirötisköjä


Bedfordin skyline

Mitä näistä nyt selvän saa niin tuo kaareva luurirakennus on melkoisen massiivinen ilmestys.

No ompas surkeita kuvia Lontoosta. Tämä on varmaan joku inside juttu

Mistäs loput kuvat löytäisi? Oletan, että olet kuitenkin päättänyt säästää kaistaa?

Henkan edellisen sivun mainion kuvapläjäyksen jälkeen on ehtinyt tapahtua monenmoista Lontoossa, siis poliittisten kiemuroiden lisäksikin. Torneja kohoaa melkoisen hallitsemattomalla tahdilla Thamesin rannoille monista suunnitelmista huolimatta, eikä näky etenkään lännessä Westminsteristä etelään ole erityisen miellyttävä. Tässä postauksessa kuitenkin keskityn Canary Wharfiin, joka on hitaasti siirtymässä massiivisten sijoitusasuntotornien rakenteluun, vaikka finanssikeskus jatkaa alueen hallintaa vielä pitkään tulevaisuuteen. Mukana myös pientä seikkailua Lontoon idän ja lännen yhdistävän Crossrail-linjan asemarakennuksessa. Jännittävä tosin aika kylmäävä paikka siis kyseessä!

Syksyn alun lauttaretkeltä napattu kuva näyttää alueen nykyisen ulkokuoren. Aluetta dominoi nykyisin kolmiorunkoinen jättiasuintorni, joka pyrkii maksimoimaan näkymät kohti Cityä. Kilpailijat eivät ole kuitenkaan kaukana perässä.


Katutasossa vanhemmat pankkitornit erottuvat edelleen komeina maamerkkeinä, joiden vieressä isoinkin mies muuttuu mitättömiksi mikrotalouden numeroiksi.


Edellisen kuvan ottopaikan vieressä eli tässä kuvassa toisella puolella kanaalia erottuvat vanhat jäännökset alkuperäisestä Canary Wharfista, telakka-alueesta, jonka aika kukisti ja vei massatyöttömyyteen. Nykyinen Canary Wharf pyrkii työntämään samaista työttömyyttä pois pohjoiseen pitämällä yllä niemen katkaisevaa suurta moottoritietä ja kanaalien verkostoa.


Kanaaliin upotettuna löytyy myös avaruusaluksen muotoinen Crossrail-asema, joka tulee käyttöön sitten kun linja joskus valmistuu Länsimetron tapaan.


Sisällä asemassa pääsee kuitenkin vierailemaan, mikä osoittautui retken antoisimmaksi osaksi.




Hämmästyttävän suuri kattopuutarha sisältää varmaankin puolet koko Canary Wharfin kasvikunnasta.


Puutarhasta oli myös hienot näkymät ulos.


Torontolaisten arkkitehtien alkuperäinen masterplan erottuu vielä monessa paikkaa Canarya, vaikka uudet tornit sekoittavat pakkaa.




Itään on rakentumassa uusi osa Canary Wharfia, Wood Wharf, joka olisi suunnitelmien mukaan ihmisläheisempää aluetta. Saa nähdä miten moinen voi onnistua... Paljon on ainakin tekeillä.


Jatkossa Canary Wharf ja City todennäköisesti alkavat rakentua yhteen. Linjaus näyttäisi ainakin selvältä ja uudet suunnitelmat vaativat Lontoota nimenomaan tiivistämään ilman levittäytymistä.


Nykyisellään Thamesin ranta-alueet uinuvat vielä pienoisessa rauhassa. Tuli jopa Pikku-Huopalahti mieleen, mutta paineet muutokselle ovat kovat.

Päivän knoppitieto: itse opin joku vuosi sitten Kanarian-matkalla, että Canary Wharfin nimi todellakin johtuu Kanariansaarista. Purjelaiva-aikakaudella Atlantin ylitys sujui helpoimmin tasaisten länsituulten vyöhykkeellä etelässä, mistä jatkettiin pohjoiseen Eurooppaan. Brittiläisillä kauppiailla oli palatsinsa Las Palmasin satamassa Gran Canarialla, minne Amerikan-laivat saapuivat, ja tavara jatkoi sitten Canary Wharfiin.

Mielenkiintoista nähdä näistäkin kuvista, että Lontoossa yhä rakennetaan myös valtavia bisnes-torneja. Ehkä ne on laitettu käyntiin sen verran aikaisemmin, ettei vielä ollut hajuakaan brexitin aiheuttamasta firmojen pakenemisesta mantereelle. Sijoitusasuntojen puolella en osaa yhtään sanoa, miten brexit vaikuttaa karkuteillä olevan harmaan rahan markkinoihin. Lontoohan on tähän saakka ollut hyvä osoite ostella luksuskämppiä vaikka ei edes niihin muuttaisi, siinä missä Manhattan, Vancouver ja mitä niitä onkaan. Ensi tiistain jälkeen olemme vissiin taas viisaampia tässäkin asiassa.

Paljon tosiaan riippuu ensi tiistaista. Brexitiä nimenomaan kampanjoitiin laajalti ajatuksella, että Britanniasta voisi tulla Euroopan Singapore, joka imee sijoituksia ympäri maailmaa. Tietty Britannian talouden kasvu oli ennen Brexit-äänestystä OECD-maiden huipulla, joten kasvun hiipuminen on tähän mennessä ollut ennemmin suhteellisen heikkoa kuin mitenkään katastrofaalista. Jos diiliä ei tule ollenkaan, talouden uskotaan taasen kulkevan finanssikriisiä rajumpaan kaaokseen, kun jok'ikinen sopimus pitäisi rakentaa alusta ilman järkevää varoaikaa.

Toisena ilmiönä Lontoo on täyttynyt viime vuodet teknologiajättien konttoreista. Apple, Google ja Facebook ovat melkoisen ongelmallisia kaupungille, jonka keskustasta tyhjää maaperää on yksinkertaisesti vaikea haalia kaikille kiinnostuneille osapuolille samalla pitäen kiinni rohkeista kasvulupauksista. Canary Wharf pyrkii olemaan juuri yksi alueista, jonne vastaavia toimistoja toivottaisiin ensisijaisesti, sillä mitään varsinaista kulttuurihistoriallisesti suojeltavaa identiteettiä ei ainakaan vielä ole päässyt muodostumaan.

Pyöröovi kirjoitti: Toisena ilmiönä Lontoo on täyttynyt viime vuodet teknologiajättien konttoreista. Apple, Google ja Facebook ovat melkoisen ongelmallisia kaupungille, jonka keskustasta tyhjää maaperää on yksinkertaisesti vaikea haalia kaikille kiinnostuneille osapuolille samalla pitäen kiinni rohkeista kasvulupauksista.

Toisaalta luulis, että ainakin noilla mainituilla jäteillä on varaa tarvittaessa ostaa naapurit ulos. Semmoisessa tilanteessa tietysti startupit ovat hankalammassa saumassa, jos tulevat hinnoitelluksi ulos kaupungista. Perinteisen mallinen Piilaakso-ilmiö perustui siihen, että alueella oli huippuyliopisto (Stanford) ja sen ympärillä rutkasti Yhdysvaltojen puolusministeriön panostusta, osaavaa työvoimaa, ja halpoja tiloja yrittäjille. Tunnetusti moni jätti aloitti autotallista.

Itselle tuli noista Canary Wharfin kuvista mieleen, että miten mahtaa Docklands Light Railway (DLR) sietää kasvua? Käsittääkseni sen junayksiköiden koko on aika rajallinen, ja siellä on täyttä jo nykyisellään, ihan perskohtaisen havainnonkin mukaan.

hmikko kirjoitti: Toisaalta luulis, että ainakin noilla mainituilla jäteillä on varaa tarvittaessa ostaa naapurit ulos. Semmoisessa tilanteessa tietysti startupit ovat hankalammassa saumassa, jos tulevat hinnoitelluksi ulos kaupungista. Perinteisen mallinen Piilaakso-ilmiö perustui siihen, että alueella oli huippuyliopisto (Stanford) ja sen ympärillä rutkasti Yhdysvaltojen puolusministeriön panostusta, osaavaa työvoimaa, ja halpoja tiloja yrittäjille. Tunnetusti moni jätti aloitti autotallista.

Niin siis jäteillä ei ole mitään vaikeuksia ostaa tontteja, jos he saavat ostopuuhiinsa vain luvat. Samoin kuin Helsinki ja muut Euroopan pääkaupungit, Lontoo kamppailee lisätäkseen asuntotuotantoaan ja parantaakseen alueidensa viihtyisyyttä. Siinä taistossa lähinnä isoimmat saavat osansa ja tosiaan autotalleista voi vain unelmoida.

hmikko kirjoitti:Itselle tuli noista Canary Wharfin kuvista mieleen, että miten mahtaa Docklands Light Railway (DLR) sietää kasvua? Käsittääkseni sen junayksiköiden koko on aika rajallinen, ja siellä on täyttä jo nykyisellään, ihan perskohtaisen havainnonkin mukaan.

Lontoohan on aina jäljessä suunnittelussaan, joten sinällään ongelmia aika varmasti vielä tulee. Crossrail on itsessään ratkaisu, joka olisi pitänyt saada vuosikymmeniä sitten kaupungin yhdistämiseksi lännestä itään. Täyttä oikeastaan on ihan kaikkialla...

Lontoolaiset klassisen musiikin harrastajat haluavat kaupunkiin suunnitellusta konserttihallista Tate Modernin veroisen kulttuurielämyksen. Yksityiseksi rahoitukseksi toivotaan jopa 288 miljoonaa puntaa, mikä on toki paljon, mutta ilmeisesti huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Hampurin maailmankuulun meren aaltoja uhmaavan konserttihallin hinta, 866 miljoonaa euroa. Täytyy pitää peukkuja pystyssä, havainnekuvat näyttävät vaikuttavilta, vaikka toki niistä on matkaa realismiin.

https://www.theguardian.com/uk-news/201 ... ncert-hall

hmikko kirjoitti: ↑20.02.13 15:32 Economistin juttu Nine Elmsin entisen teollisuusalueen rakentamisesta:

http://www.economist.com/news/britain/2 ... s_the_plan_

Alue tulee siis olemaan Lontoon ja Britannian suurin työmaa ja väittämän mukaan suurin kaupunkisuunnitteluhanke Lontoossa vuosisatoihin. Siihen kuuluu mm. pari kilometriä Thamesin rantaa ja jättimäinen Battersean hylätty ja suojeltu voimalarakennus, joka ilmeisesti saadaan viimein uusiokäyttöön. Lehtijutun havainnekuvassa on perin kotoisen näköisiä periskooppitorneja. Kokoluokka on pykälää suurempi kuin täällä, mutta yläkerroksissa harittavilta laatikoilta ei ilmeisesti todellakaan voi välttyä, missään.

Lontoossa komea Battersean voimalaitos ja sen ympäröimä alue on kovan kehittämisen alla. Euroopan suurin tiili rakennus valmistui kahdessa osassa; osa A vuosina 1929-1935 ja B:n rakennus alkoi 1937-41 ja lopulta jatkui 2. maailmansodan jälkeen vuonna 1955. Laitokset suljettiin 1975 ja 1983, jonka jälkeen alue seisoi tyhjillään rapistuen huonoon kuntoon aina vuoteen 2014 asti, monista eri firmojen suunnitelmista huolimatta.
Nyt alueelle on ainakin Wikipedian mukaan tulossa noin 4000 uutta asuntoa, hotelleja, kauppakeskus vanhaan voimalaitokseen ja paljon toimistotilaa, sisältäen mm. Applen uuden Lontoon pääkonttorin ja kampuksen. Yhteen laitoksen entisistä savupiipuista tulee näköalatasanne ja laitoksen ympärille paljon lasipinta-alaa ja wau-arkkitehtuuria. Käsittääkseni voimalaitos kuitenkin saa jälleen toimia alkuperäisessä tarkoituksessaan kun sen uumeniin rakennetaan kaasulaitos tuottamaan lämmitystä ja viilennystä alueelle.
Kuvat alueen asunnon myynti-ilmoituksesta.

Tää projekti on kovin kiistanalainen. Tunnen monia nuoria lontoolaisia, jotka pitävät alueen uudesta freshistä lookista, mutta rakennuttajien luomat näköalat maksimoivat lasihökkelit ovat vähintään kyseenalaisia kaupunkikuvan kannalta. Esimerkiksi yllä oleva havainnekuva on kuvaava osoitus, kuinka alue voisi yhtä hyvin olla ihan missä tahansa globaalissa metropolissa. Voimala on vaikuttava paikallinen maamerkki, mutta en tiedä jaksaako se yksinään kaiken lasimassan keskellä.

^ Mun silmääni tuossa on ikään kuin tiiviissä umpikorttelikaupungissa kerroksia toinen puoli liikaa. Räystäslinja helsinkiläisittäin 7. tai 8. kerroksen korkeudelle ja loput massasta korkeampiin torneihin. Siinä mallissa tietysti jäisi voimalan piiput tornien jalkoihin, mikä ei varmaan olisi ollut hyväksyttävää, mutta näkyy tuo hautautuvan noiden möhkäleiden väliin kumminkin.