Taloforum.fi

Aura Rakennus alkanut mainostaa As Oy Turun Arthur:ia Puistokadulla. Tontti tällä hetkellä parkkipaikka (Maps).

https://aurarakennus.fi/asuntokohteet/a ... run-arthur

Jäi kunnianhimossaan Allan Strusin jalkoihin, mutta se olikin odotettavissa.

Kunnallissairaalantiellä tapahtuu tasaiseen tahtiin:


tällä hetkellä rakenteilla on kolme taloa...


...mutta yllätys oli että perinteinen max 8 kerrosta on ylitetty!!

Tuo Kunnallissairaalantien alue näyttää varsinkin ohi ajettuna yllättävän tyylikkäältä, aavistuksen 50-lukulaiselta harjakattoineen? Kaupungin oman asuntotuotannon mittapuulla tosi hieno toteutus.

Itse en jää kaipaamaan paikalta hirveän väännön jälkeen purettuja, keskeltä jo painumisen takia katkenneita vuokrakasarmeja.

Tämähän alkaa olla jo trendi Turussa että hyväksytään uuden asuinalueen asemakaava, missä suojellaan merkittävä vanha rakennus, odotellaan muutama vuosi ja sitten todetaan että ei voi korjata, saisko asemakaavamuutoksen missä poistetaan suojelumerkintä. Evoluutiota perinteisestä "Turun"-taudista sinänsä että ennen pistettiin arvorakennus vaan suoraan purkuun, ei käyty tällaista hetkellistä suojeluvaihetta läpi lainkaan. Tulee lähinnä mieleen, että milloin Kaskenkatu 3:n kohdalla alkaa kuulua valitusta että vanha puutalo on korjauskelvoton ja pitäisi purkaa.. Erittäin huonoa ja huolestuttavaa kehitystä.


Sekä Yle Turku että TS uutisoivat että puretun rakennuksen tilalle haluttaisiin rakentaa saman näköinen uudisrakennus. Mielestäni aika harhaanjohtavaa uutisointia kun kummankaan artikkelissa ei ole kuvaa siitä suunnitelmasta, sinisilmäisestihän voisi luulla että tilalle todella tulisi hienon vanhan tehdasrakennusken kopio. TS kehtaa vielä sanoa "Tavoitteiden liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esiintyy liki identtinen uudisrakennus". Osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuvassa on minun silmään kuitenkin kaksi hyvin erilaista rakennusta; samaa molemmissa on lähinnä massoittelu ja punatiili. Toki kyseessä on vasta luonnosmainen julkisivu, mutta luottoa ei ainakaan itsellä riitä että tästä mentäisiin parempaan suuntaan. Uudisrakennuksessa on julkisivu ympätty aivan täyteen ikkunoita, tehdasrakennukselle ominaiset suuret oviaukot on poistettu ja edes Barker Kutomon tekstiä ei ole jaksettu seinään piirtää. Sopii myös epäillä että rakennuksen runkoa tuskin tehdään paikalla muuraten, vaan runko on elementtejä ja päälle ladotaan julkisivu tiilestä.

Barkerin vanha tehdasrakennus aiotaan purkaa – tilalle Turun Raunistulaan kaavaillaan uutta, samannäköistä rakennusta

Turun Raunistulassa sijaitseva Barkerin vanha kutomorakennus on saamassa purkutuomion.

Maanantaina kokoontuvan Turun kaupunginhallituksen päätettäväksi tuodaan Barkerin vanhan teollisuusrakennuksen ja liikuntakeskus Alfan kaavanmuutoksen tavoitteet. Tavoitteena on kutomorakennuksen suojelumerkinnän purkaminen ja korvaaminen uudella, samannäköisellä rakennuksella.

Asemakaavanmuutosalue sisältää vanhan kutomorakennuksen sekä sen viereisen teollisuushallin, joka on tällä hetkellä pääosin liikuntakäytössä.



Alkuperäisenä suunnitelmana oli muuttaa punatiilinen vanha tehdasrakennus asunnoiksi, mutta tehdyt kosteus, mikrobi- ja haitta-aineselvitykset osoittivat, ettei rakennuksesta saada edes korjaamalla asuinkelpoista.

Uudisrakennuksen lisäksi kutomon tontin länsinurkkaan on tulossa aluetta täydentävä kerrostalo. Kutomorakennuksen viereisen, teollisuushallin tilalle kaavaillaan matalampaa rakentamista.

Barkerin aukio pyritään saamaan nykyistä aktiivisempaan käyttöön ja sen yhteyteen suunnitellaan liiketiloja liikuntatoimijoille.

Aikoinaan tekstiili- ja sokeritehtaana toiminut Barkerin tehdasrakennus on valmistunut vuonna 1899. Rakennus suojeltiin vuonna 2009.

https://yle.fi/a/74-20082206

Kupittaalla purku uhan alla myös hieno 40-luvun tehdasrakennus kokonaisuus: "Sanitas + Verstas"
Varsinkin korkeampi 4 kerroksinen Sanitas on omaan silmään todella hieno ja kookas rakennus ajalta ennen betonielementtejä.
Turun yliopistosäätiö osti kiinteistön 12/21 Yliopistokiinteistöiltä. Säätiö tavoittelee entisten tehdasrakennusten paikalle ensisijaisesti asuinpainotteista uudisrakentamista. Toisena vaihtoehtona on säilyttää Sanitas rakennuksen runko. Purkamista perustellaan rakennusten kehnolla kunnolla. Tonttitutkielmissa puhutaan kahdesta 5 kerroksista uudistalosta tai 6 ja 8 kerroksisista rakennuksista.
Olen käynyt Sanitas rakennuksen sisällä silloin kun se vielä toimi yliopiston opetuskäytössä. Sisäilma oli ainakin silloin moitteettoman raikas.
Huonekorkeus lienee luokkaa 4 metriä ja oletan että seinät ovat massiiviset/laadukkaat, eli 6 kerrosta muurattua tiiltä.
Pahalta tuntuu jos puretaan ja tilalle nousee 7 matalan kerroksen elementtitalo.

https://www.ts.fi/uutiset/6263159

https://www.google.com/maps/@60.4504339 ... ?entry=ttu

TurkuCubed kirjoitti: ↑07.04.24 10:53 Tämähän alkaa olla jo trendi Turussa että hyväksytään uuden asuinalueen asemakaava, missä suojellaan merkittävä vanha rakennus, odotellaan muutama vuosi ja sitten todetaan että ei voi korjata, saisko asemakaavamuutoksen missä poistetaan suojelumerkintä. Evoluutiota perinteisestä "Turun"-taudista sinänsä että ennen pistettiin arvorakennus vaan suoraan purkuun, ei käyty tällaista hetkellistä suojeluvaihetta läpi lainkaan. Tulee lähinnä mieleen, että milloin Kaskenkatu 3:n kohdalla alkaa kuulua valitusta että vanha puutalo on korjauskelvoton ja pitäisi purkaa.. Erittäin huonoa ja huolestuttavaa kehitystä.


Sekä Yle Turku että TS uutisoivat että puretun rakennuksen tilalle haluttaisiin rakentaa saman näköinen uudisrakennus. Mielestäni aika harhaanjohtavaa uutisointia kun kummankaan artikkelissa ei ole kuvaa siitä suunnitelmasta, sinisilmäisestihän voisi luulla että tilalle todella tulisi hienon vanhan tehdasrakennusken kopio. TS kehtaa vielä sanoa "Tavoitteiden liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esiintyy liki identtinen uudisrakennus". Osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuvassa on minun silmään kuitenkin kaksi hyvin erilaista rakennusta; samaa molemmissa on lähinnä massoittelu ja punatiili. Toki kyseessä on vasta luonnosmainen julkisivu, mutta luottoa ei ainakaan itsellä riitä että tästä mentäisiin parempaan suuntaan. Uudisrakennuksessa on julkisivu ympätty aivan täyteen ikkunoita, tehdasrakennukselle ominaiset suuret oviaukot on poistettu ja edes Barker Kutomon tekstiä ei ole jaksettu seinään piirtää. Sopii myös epäillä että rakennuksen runkoa tuskin tehdään paikalla muuraten, vaan runko on elementtejä ja päälle ladotaan julkisivu tiilestä.

Barkerin vanha tehdasrakennus aiotaan purkaa – tilalle Turun Raunistulaan kaavaillaan uutta, samannäköistä rakennusta

Turun Raunistulassa sijaitseva Barkerin vanha kutomorakennus on saamassa purkutuomion.

Maanantaina kokoontuvan Turun kaupunginhallituksen päätettäväksi tuodaan Barkerin vanhan teollisuusrakennuksen ja liikuntakeskus Alfan kaavanmuutoksen tavoitteet. Tavoitteena on kutomorakennuksen suojelumerkinnän purkaminen ja korvaaminen uudella, samannäköisellä rakennuksella.

Asemakaavanmuutosalue sisältää vanhan kutomorakennuksen sekä sen viereisen teollisuushallin, joka on tällä hetkellä pääosin liikuntakäytössä.



Alkuperäisenä suunnitelmana oli muuttaa punatiilinen vanha tehdasrakennus asunnoiksi, mutta tehdyt kosteus, mikrobi- ja haitta-aineselvitykset osoittivat, ettei rakennuksesta saada edes korjaamalla asuinkelpoista.

Uudisrakennuksen lisäksi kutomon tontin länsinurkkaan on tulossa aluetta täydentävä kerrostalo. Kutomorakennuksen viereisen, teollisuushallin tilalle kaavaillaan matalampaa rakentamista.

Barkerin aukio pyritään saamaan nykyistä aktiivisempaan käyttöön ja sen yhteyteen suunnitellaan liiketiloja liikuntatoimijoille.

Aikoinaan tekstiili- ja sokeritehtaana toiminut Barkerin tehdasrakennus on valmistunut vuonna 1899. Rakennus suojeltiin vuonna 2009.

https://yle.fi/a/74-20082206

Aika turhaa lähteä Turun tautia manaamaan esiin tässä tapauksessa. Oman käsitykseni mukaan rakennuttajalla oli jo käytännössä kaikki valmiina rakennuksen kunnostamiseen ja paljon rahaa kiinni hankkeessa, kun tajuttiin että tiiliseinät ovat sokerin ja muun orgaanisen aineksen kyllästämät.

Teen päivittäin töitä haitta-aineiden parissa ja joskus ihmetyttää, miten vanhojen rakennusten säilyttämistä sivuavissa keskusteluissa monesti sivuutetaan täysin ihmisten asumisterveys. Tuossa Barkerin naapurissa asuneena itsekin mielelläni säilyttäisin yli vuosisadan historian omaavan rakennuksen, mutta kaikkea ei aina ole mahdollista säilyttää, jos rakennuksella on tarkoitus olla muukin funktio kuin tyhjä maamerkki. Ainakaan kyse ei ole tällä kertaa(kaan) Turun taudista.

Ukilainen kirjoitti:Aika turhaa lähteä Turun tautia manaamaan esiin tässä tapauksessa. Oman käsitykseni mukaan rakennuttajalla oli jo käytännössä kaikki valmiina rakennuksen kunnostamiseen ja paljon rahaa kiinni hankkeessa, kun tajuttiin että tiiliseinät ovat sokerin ja muun orgaanisen aineksen kyllästämät.

Teen päivittäin töitä haitta-aineiden parissa ja joskus ihmetyttää, miten vanhojen rakennusten säilyttämistä sivuavissa keskusteluissa monesti sivuutetaan täysin ihmisten asumisterveys. Tuossa Barkerin naapurissa asuneena itsekin mielelläni säilyttäisin yli vuosisadan historian omaavan rakennuksen, mutta kaikkea ei aina ole mahdollista säilyttää, jos rakennuksella on tarkoitus olla muukin funktio kuin tyhjä maamerkki. Ainakaan kyse ei ole tällä kertaa(kaan) Turun taudista.

Nojoo, vähän kärjistäen käytin tuota Turun tautia viestissäni, ei nyt omastakaan mielestä ole varsinaisesti kyse samasta "taudista" kuin mitä menneinä vuosikymmeninä. En sinänsä epäile etteikö rakennuksessa ongelmia olisi, mutta mielestäni on ehdottomasti ongelmallista että hiljattain suojelumerkinnän saaneille rakennuksille aletaan vaatimaan purkulupia, varsinkin kun ei ole Turussa ensimmäinen vastaava tapaus. Samanlainen prosessi on käynnissä ainakin Herttuankulmassa ja Pukkilan entisellä tehdasalueella.

Pointtini on lähinnä se että miten tällainen vaikuttaa kaavoitukseen. Uudet isot asuinalueet ovat kaavoitettu siten että suojeltava rakennus jää alueen maamerkiksi muistuttamaan menneestä ajasta ja rakennusyhtiöille on kaavoitettu uudisrakentamista osin korvaamaan vanhan rakennuksen korjaamisesta koituvia kustannuksia. Grynderit tykkäävät sitten myydä aluetta päättäjille ja asiakkaille sen hienon vanhan rakennuksen avulla ja miten sinne tulee uniikkeja asuntoja ja/tai palveluita. Kun sitten myöhemmin todetaan että rakennus onkin kelvoton asumiseen ja ruvetaan vaatimaan purkua, on koko alueen kaavoitus enemmän tai vähemmän epäonnistunut, etenkin Barkerin tapauksessa kun kyseessä on niin suuri rakennus. Mikäli rakennus olisi alunpitäenkin merkattu purettavaksi olisivat kaavoituksen lähtökohdat olleet täysin erilaiset.

Lisäksi pelkona on että tällaista tapaa aletaan tahallaan väärinkäyttämään. Grynderi lupaa kaupungille säästävänsä jonkun uuden alueen keskeisen vanhan rakennuksen, kunhan saa korvaukseksi hieman lisää rakennusalaa, vaikka rakennuttajan tiedossa olisi että todennäköisesti vanha rakennus on liian huonokuntoinen. Sitten kun uusi hieno kaava on hyväksytty ja uudisrakennukset pykätty, tehdäänkin kunnon tutkimukset suojeltuun rakennukseen ja tullaan toteamaan kaupungille että mahdoton korjata, pitää poistaa suojelumerkintä. En nyt sano että sen enempää Barkerin tai Herttuankulman tapauksissa olisi kyse näin tahallisesta toiminnasta, mutta on selvää että tällaiseen tilanteeseen ei ikinä olisi pitänyt joutua.

En sivuuta ihmisten asumisterveyttä missään tapauksessa, selvää on että mikäli rakennus todella on asuinkelvoton, niin sitten on, mutta vahvasti epäilen että tämä tilanne olisi syntynyt ja äitynyt niin pahaksi siinä muutaman vuoden välissä, kun kaava valmistui ja korjaamista aletaan tosissaan miettimään. Tällaiset tutkimukset tulee suorittaa jo kaavoitusvaiheessa, jotta saadaan selville mikä on mahdollista säilyttää ja mikä ei. Tällainen kohtalaisten uusien kaavojen avaaminen ja tuoreiden suojelupäätösten pyörtäminen rapauttaa uskoa kunnan kaavoitukseen.

^ Samaa mieltä siitä, että sinne päin -näköinen uudisrakennus ei ole hyvä lähtökohta suunnittelulle. Jos vanha tehdas joudutaan purkamaan, niin sitten pitäisi mielestäni aloittaa puhtaalta pöydältä, palauttaa kaava työpöydälle ja tehdä uuden käyttötarkoituksen ehdoilla. Esitetty uudisrakennus ei ole julkisivuiltaan vanhaan tehtaan näköiskopio, joten sitäkään arvoa sillä ei ole. Se on asuinrakennus, jonka on vaan turhan takia hankalan mallinen. Mieluummin pitäisi suunnitella uudisrakennus niin hyvin, että joku haluaa tulevaisuudessa suojella sen omien ansioidensa takia.

https://turkucenter.fi/jokirannassa-use ... kukesasta/

Myllerrys Aurajokirannassa jatkuu. Itäinen Rantakatu suljetaan yleiseltä ajoneuvoliikenteeltä välillä Myllyahde–Kaskenkatu noin kuukauden ajaksi. Teatterisillan remontin edetessä myös silta on suljettu 4–6 viikkoa. Lisäksi uuden pysäköintilaitoksen rakentaminen, WAMin laajennustyöt sekä musiikkitalo Fuugan työmaa aiheuttavat ajoittaisia häiriöitä alueella liikkuville.

Tuli vähän kyseltyä ja samalla luultavasti pilattua (ilmeistä päätellen) parin työmiehen seisoskelun/viikon kun kyselin Teatterisillan projektista. Tänään sulkeutuu toinen puoli ja Toukokuun alussa silta suljetaan kokonaan. Uutisen mukaan 6.5, tosin projekti on aloitettu ainakin jo 9.4 eikä huhtikuun loppupuolella.

Ei nyt mikään mielenkiintoisin projekti kun ei taida notkahtaa niin kuin joku muu silta muutama vuosi sitten. Otin nyt kuitenkin muutaman kuvan ja itselle ainakin tärkeä silta kun tulee melkein joka päivä sitä käytettyä niin hyvä tietää että suljetaan.




Jos on asuntoa vailla niin tuossa Linnankadun uudessa tönössä on ainakin useita asuntoja vapaana. Mukavat jokimaisemat nostavat hintaa tietysti, se että paljonko jokea itsessään näkee on sitten eri asia. https://www.etuovi.com/kohde/21877707/k ... 2096151047


En ole hetkeen kauheasti projekteja seurannut, mutta käsittääkseni tähän väliin tulee pysäköintiluola 300:lle autolle.


Kuva Turun sanomien sivulta.

Sääli että tämänkin identiteettirakennuksen kohdalla törmätään sen kelvottomuuteen asuinrakennuksena. Voisi ajatella, että siitä olisi saatavissa asuinrakennus jos toimittaisiin kuten Telakkarannalla L-tehtaan kohdalla, josta jäi vain ulkoseinät. Sijainti yläjuoksulla Raunistulan reunassa, vaikka paikkana on hieno ja lopulta aika keskeinenkin - keskelle kauppatoria on linnuntietä vain 1.7km - ei taida olla riittävän vetovoimainen hintatasoon joka asunnoista tällä metodilla pitäisi pyytää?

Kysyisin myös, miksi uudisrakennuksesta pitäisi tehdä samasta muotista oleva kerrostalo kuin suurin osa nyt rakenteilla olevista taloista? Luonnoksen kaltaisesta rakennuksesta saa kyllä tehtyä samalla tavalla hyviä ja toimivia asuntoja (kun ei tehdä mitään koppeja, 50 neliön kolmioita joissa keittiö on olohuoneessa jne.) kuin muistakin taloista. Luonnoksen kaltainen talo antaisi kuitenkin paikallista luonnetta vaikka originaali talon joutuisi purkamaan.

Kantti kirjoitti: ↑15.04.24 23:11
Kysyisin myös, miksi uudisrakennuksesta pitäisi tehdä samasta muotista oleva kerrostalo kuin suurin osa nyt rakenteilla olevista taloista? Luonnoksen kaltaisesta rakennuksesta saa kyllä tehtyä samalla tavalla hyviä ja toimivia asuntoja (kun ei tehdä mitään koppeja, 50 neliön kolmioita joissa keittiö on olohuoneessa jne.) kuin muistakin taloista. Luonnoksen kaltainen talo antaisi kuitenkin paikallista luonnetta vaikka originaali talon joutuisi purkamaan.

Koska sitä asuntojen rakenn..siis ostajat haluavat. Nykyään ihminen ei halua tilaa liikkua makuuhuoneessa ja nauttia ruoankärystä olohuoneessa. Ja jokainen toki haluaa, että saniteettitiloissa voi pyöriä rinkiä pyörätuolilla, vaikka muissa huoneissa sitä ei voisi tehdä.

Ihmiset haluavat ennen kaikkea asuntoja joihin heillä on varaa. Asuntomarkkinoita ei ole ylitsepursuavalla ostovoimalla siunattu, joten kyllä rakennuttajat pyrkivät suunnittelemaan taloja jotka käyvät kaupaksi, siis pääsääntöisesti mahdollisimman edullisia. Rakennuttajan kädet ovat vaan sääntelyllä aika lailla sidotut, joten halpuutus tapahtuu siellä missä se voi tapahtua eikä siellä missä sen pitäisi tapahtua. Julkisvallan sääntelijää ei puolestaan kiinnosta että onko ihmisillä varaa mihinkään, kun nämä ihmiset sitkeästi syyttävät rakennuttajaa kuitenkin sääntelijän tekemistä ratkaisuista, ja valittavat yleisönosastoilla että miksi on pakko rakentaa mitään. Ensi vuodeksi saadaan sitten vielä tiukemmat ja kalliimmat sääntelyt ja taas ihmetellään miksi kämpät on niin kalliita. Varmaan rakennuttajan ahneutta.

Kantti kirjoitti: ↑15.04.24 23:11 Kysyisin myös, miksi uudisrakennuksesta pitäisi tehdä samasta muotista oleva kerrostalo kuin suurin osa nyt rakenteilla olevista taloista?

En havainnut kenenkään tuommoista ehdottavan tai haluavan.

Kantti kirjoitti: ↑15.04.24 23:11 Luonnoksen kaltaisesta rakennuksesta saa kyllä tehtyä samalla tavalla hyviä ja toimivia asuntoja (kun ei tehdä mitään koppeja, 50 neliön kolmioita joissa keittiö on olohuoneessa jne.) kuin muistakin taloista.

Edelleen, miksi? Jos vanhasta ei jää mitään, niin miksi ei suunnitella parhaita mahdollisia asuinrakennuksia puhtaalta pöydältä? Identiteetti syntyy semmoisistakin.

Edit: DEZEEN hiljattain listasi 50 arkkitehtitoimistoa, jotka ovat ansioituneet ns. sosiaalisen asuntosuunnittelun saralla, eli suomeksi julkisen sektorin vuokra-asuntoja ja tuettuja asuntoja tekemällä. Listalla oli pari suomalaistakin toimistoa. Omaan silmään pisti tämä brittiläisen Peter Barber Architectsin kohde:

https://www.dezeen.com/2021/10/20/peter ... d-housing/

Siinä on identiteettiä äkkitarpeeseen sanoisin, eikä kyseessä ole minkään puretun rakennuksen mukaelma. Ja tämä siis julkisen sektorin rakennuttamana, mikä on Lontoossa suunnilleen katoavaa kansanperinnettä. Enkä nyt tarkoita, että Barkerin kutomon tilalle pitäisi tehdä juuri tuommoinen tiililinna. Pointti on se, että hyvin ja paikan identiteettiä luoden voidaan kyllä suunnitella ja rakentaa, myös rajallisella budjetilla, jos halutaan. Kyse on halusta ja kyvystä.

DEZEENin 50:n lista:

https://www.dezeen.com/2024/04/05/50-ar ... g-revival/

Tuli vain ajatus, että tasokkaan, tai parhaan mahdollisen asuinrakennuksen tekeminen ei onnistuisi jos ryhdyttäisi suunnittelemaan alueen mielikuvaa ja rakennushistoriaa assosioivaa julkisivua, vaan se tulisi hylätä ja lähteä "puhtaalta pöydältä". Joka näyttäisi tarkoittavan, ettei alueen rakennushistioriaa assosioivaa rakentamista tulisi ainakaan lähteä tekemään? Tätä oudoksun. Ei tietynlainen julkisivu, tässä aikaisempaan aluehistoriaan viittaava, omasta mielestäni voi olla tekijä joka estää hyvän rakentamisen?

Joillakin alueilla on valmis identiteetti, sitä kannattaa hyödyntää, kuin vanhaa rakennusta uudisrakentamisen rinnalla. Turussa on - monissa muissakin Suomen kaupungeissa on - perinteenä lanata vanha pois ja lähteä puhtaalta pöydältä ja surra sitten jälkeenpäin. Jos surraan. On paljon paikkoja joissa ainoa järkevä toimenpide on laittaa kaikki uusiksi. Ei kuitenkaan kaikki. Viime aikoina on ryhdytty hyödyntämään sitä mikä ennen olisi purettu. Kuten tässäkin oli ajatuksena. Sitä pidän hyvänä ja toivottavana.

Katsotaan nyt sitten minkänlainen talo tähän vielä kohoaa ja lyödään kanta kiinni sen jälkeen?