Taloforum.fi

Pyöröovi kirjoitti: ↑13.08.23 20:36 Uudet rakennukset vaikuttavat massoiltaan suhteettomilta ja myös materiaaleiltaan todella halvoilta.

Niinpä. Olen täällä valitellut, että Kupittaalla ollaan tekemässä jonkunlaista rumuusennätystä. Suoraan keskustaan mennessä jää erinäisiä laatikoita näkemättäkin, mm. uudehko lääkevarasto Savitehtaankadun ylittävän parkkilaitoksen juurella.

Kantti kirjoitti: ↑13.08.23 22:24 runsaasti vanhaa rakennuskantaa mitä pidemmälle kävelet. Kivitaloja, puutaloja. Lopusssa yli 100 vuotta vanhoja puutaloja, osa reilusti 1800-luvun puolelta.

Ajankohtaisena nähtävyytenä reitillä on myös Venäjän konsulaatin rakennus vuodelta 1976. Konsulaatti sai juuri häädön liittyen erinäisiin kansainvälisiin kovapanosammuntoihin.

Kupittaan "sydämeen" rakentuva Station East -nelitorni on kyllä aika pettymys siihen nähden, miten se hallitsee katunäkymiä. Taloon ei taida edes tulla varsinaista pintamateriaalia, vaan elementeissä itsessään oli jo asennettuna eri lailla likaisen valkoisen sävyjä oleva lopullinen pinta. Näyttää lähinnä isoilta mineriittipaneeleilta.

P-sairaala vaikuttaisi toteutuvan vähemmän levottoman näköisenä kuin aiemmissa rendereissä. Toivottavasti heti perään rakennettavaa lisäosaa ei ole tästä vielä halpuutettu.

Kupittaalla olisi vielä mahdollisuuksia saada vaikuttavaa arkkitehtuuria näkyviin paikkoihin. If:in tornien ympärillä on kaksi tonttia rakentamatta ja Itäharjun kannen yhteydessä on tietenkin luvassa renderien mukaan jotain ihan muuta kuin nykyrakennukset, esim. uusi juna-asema.

hmikko kirjoitti: ↑15.08.23 00:15

Kantti kirjoitti: ↑13.08.23 22:24 runsaasti vanhaa rakennuskantaa mitä pidemmälle kävelet. Kivitaloja, puutaloja. Lopusssa yli 100 vuotta vanhoja puutaloja, osa reilusti 1800-luvun puolelta.

Ajankohtaisena nähtävyytenä reitillä on myös Venäjän konsulaatin rakennus vuodelta 1976. Konsulaatti sai juuri häädön liittyen erinäisiin kansainvälisiin kovapanosammuntoihin.

Totta, historiallinen nähtävyys sekin koht´ sillään. Tontilta purettiin muun muassa Ardian Thomanderin suunnittelema 1905 rakennettu jugendtalo. Oikein olisi, että pannuhuoneen näköinen totaalisti historialliseen ympäristöönsä (tontin naapurina on Luostarinmäki, käsityöläismuseo, 1700-1800 vaihteessa tehtyine taloineen) sopimaton lähetystörakennus purettaisi ja tilalle rakennettaisi Thomanderin piirustuksissa oleva talo uudelleen. Vanhasta rakennuksesta ei ole edes kunnon valokuvaa jäänyt jälkipolville!



Rakennuksen julkisivupiirustus pääjulkisivulta joka oli puiston puolella ja sivusta. Talon vinttitiloihin tehtiin sen valmistumisen jälkeen kaksi asuntoa joiden parvekkeet olivat molemmilla sivuilla, pyöreän ikkunan kohdalla.

Mahtaavatkohan arkkitehtuuripiirit olla Suomessa vielä riittävän hereillä, että tällainen voitaisiin toteuttaa? Esim. Ruotsissa, Saksassa ja Puolassa ollaan niin paljon Suomea edellä.. Heräämistä on kyllä havaittavissa, esim. Kaarinan jugend -tyyliset suunnitelmat...

^ Luemma konsulaatin tontin ja kiinteistön omistaa Suomen valtio, ja niitä hallinnoi Senaatti-kiinteisöt. Näin siis sitten, kun konsulaatin toimilupa päättyy lokakuun alussa, ja sen mukana diplomaattinen koskemattomuus. Sitä ennen suomalaiset viranomaiset eivät voi mennä kutsumatta tiloihin.

Valtio/Senaatti tunnetusti ei ole järin aktiivinen kiinteistönomistaja, ja silloin, kun se jostain arvopaikan kiinteistöstä luopuu, niin se yleensä katsoo lähinnä loppusumman perään eikä juuri muun. Veikkaan, että konsulaatin kanssa odotellaan vähintään Ukrainan sodan ajan. Varmaan toiveissa on, että suhteet Venäjään normalisoituvat jonain päivänä. En usko, että se tulee olemaan nopeaa sen jälkeenkään, kun Ukrainaan on saatu rauha ja Putinin tilalle joku muu. Veikkaan edelleen, että se joku muu tulee Putinin sisäpiiristä tai on sisäpiirin kontrolloima keulahahmo, ja Venäjän suhteet länsimaihin pysyvät enemmän ja vähemmän jäissä.

Jos joku päättäisi purkaa nykyisen konsulaatin rakennuksen (Senaatti tai uusi omistaja), niin luulisin, että tuolla paikalla tilalle haluttaisiin vähintään sama määrä kerrosneliöitä tai mieluusti enemmän.

hylje kirjoitti: ↑14.08.23 23:47 Turussa vierailevana silmiin pistävään on rumien vanhojen talojen runsaus paikoilla joissa pitäisi olla nykyaikaisia taloja vierekkäin. Nostalgia tuhoaa Turun.

Tämä on mielestäni täysin käsittämätön kommentti. Turku on Suomen vanhin kaupunki ja vanhoja rakennuksia pitäisi säilyttää ja sisällyttää katukuvaan. Mielestäni esimerkiksi Humalistonkadun vaihtelevat rakennukset eri vuosikymmeniltä tekevät siitä yhden mielenkiintoisimmista kaduista Suomessa. "Nostalgia tuhoaa Turun" on todella outo mielipide. Ehkä tartuinkin trollin syöttiin?

suberb kirjoitti: ↑17.08.23 15:02
Tämä on mielestäni täysin käsittämätön kommentti. Turku on Suomen vanhin kaupunki ja vanhoja rakennuksia pitäisi säilyttää ja sisällyttää katukuvaan. Mielestäni esimerkiksi Humalistonkadun vaihtelevat rakennukset eri vuosikymmeniltä tekevät siitä yhden mielenkiintoisimmista kaduista Suomessa. "Nostalgia tuhoaa Turun" on todella outo mielipide. Ehkä tartuinkin trollin syöttiin?

Turku voi olla joko ulkoilmamuseo tai nykyaikainen kaupunki, ei molempia yhtäaikaa. Samalla tontilla ei voi olla yhtäaikaa vanhaa taloa ja nykyaikaista taloa. Minusta Turku olisi parempi nykyaikaisena kaupunkina.

Se, että en pidä historiallisia rakennuksia niin suuressa arvossa kuin sinä ei pitäisi olla käsittämätöntä tai trollausta. Uudet asiat ovat hienoja, ja niitä olisi hyvä olla enemmän. Suomessa on liian vähän nykyaikaista kaupunkia, jossa jalankulkija on ykkössijalla.

Suomessa muita olekaan kuin nykyaikaisia kaupunkeja, erityisesti kun poistutaan etelä- ja länsirannikolta, niin samoja laatikkokyliä löytyy kyllä ihan riittämiin. Kouvolat, Lahdet, Jyväskylät ja Joensuut ovat hyviä esimerkkejä. Turussa on sentään vähän enää jäljellä. Lähes jokainen keskisuuri kaupunki pohjoisempana on pitkälti samanlainen, yksi tai kaksi valtakatua joiden ympärillä marketit, pari ravintolaa ja pubia, kunnantalo, pari koulua ja muutama suljettu vanha pankki. Erityisesti 50-80-lukujen rikosten vuoksi kivitalojakin purettiin runsaasti Turussa. Maailmalla on lukemattomia kaupunkeja, jotka ovat sekä ulkoilmamuseoiya ja nykyaikaisia kaupunkeja samaan aikaan. Esimerkiksi Pariisissa, Prahassa ja Moskovassakin on suuria alueita, joissa on lähes pelkästään vanhoja rakennuksia, ja alueita, joissa on käytännössä pelkästään uusia rakennuksia. Näissä on myös sekaisin hyvinkin vanhoja rakennuksia ja uudempia rakennuksia. Esimerkiksi Prahassa on lukemattomia neuvostolaatikoita satoja vuosia vanhojen rakennusten vieressä. Sitä paitsi yleensä historialliset kaupungit ja historiallinen rakennuskanta on todella hyvää jalankulkua ajatellen, vanhoissa historiallisissa kaupungeissa kadut ovat kapeita, joissa ei edes pysty autolla liikkumaan, eikä näissä ole parkkipaikkoja joka puolella. Erityisesti 50-70 luvuilla pyrittiin rakentamaan näitä autokeskustoja. 50-70 luvun rakennuskantaa saa kyllä minun puolestani melko vapaasti lyödä matalaksi, monet parempinakin pidetyt tuon aikakauden kohteet ovat melko karseita.

Onhan noita ”laatikkokyliä” joissa on pakko autoilla, mutta autottomana kaupunkilaisena ne ovat vähän ankeita.

Miksipähän ei rakenneta nykyaikaisia taloja kivijalkaliiketiloineen ja asuntomukavuuksineen kapeiden kävelykatujen ympärille. Ei hieno kaupunkiympäristö ole historiallisuuden aiheuttamaa tai sen yksinoikeus.

Mut sikäli kun ei kantti riitä rakentaa koko kävelykeskustakaupunginosaa kerralla niin ne uudet talot pitää laittaa sinne jossa on jo kaupunkia, eli siis niiden historiallisten talojen tilalle.

hylje kirjoitti: ↑17.08.23 18:30 Onhan noita ”laatikkokyliä” joissa on pakko autoilla, mutta autottomana kaupunkilaisena ne ovat vähän ankeita.

Miksipähän ei rakenneta nykyaikaisia taloja kivijalkaliiketiloineen ja asuntomukavuuksineen kapeiden kävelykatujen ympärille. Ei hieno kaupunkiympäristö ole historiallisuuden aiheuttamaa tai sen yksinoikeus.

Mut sikäli kun ei kantti riitä rakentaa koko kävelykeskustakaupunginosaa kerralla niin ne uudet talot pitää laittaa sinne jossa on jo kaupunkia, eli siis niiden historiallisten talojen tilalle.

Kyllä Turussa tilaa riittää rakentaa purkamattakin, ja rakennetaankin, ainakin toistaiseksi. Mitään sellaista uusissa rakennuksissa ja alueissa en kyllä ole nähnyt, että niiden tieltä pitäisi lähteä purkamaan vanhaa, hienoa ja hyväkuntoista. Kaupunkikuvan kerroksellisuus on nimenomaan ilo silmälle eikä se että kaupunki on yhtä modernia bulkkituotantoa silmän kantamattomiin. Kaikkea ei voi eikä pidäkään säilyttää, mutta eiköhän Turussa ole ongelma enemmänkin ollut se, että on purettu niitäkin joita olisi pitänyt säilyttää eikä toisin päin.

James kirjoitti: ↑18.08.23 14:11 Kyllä Turussa tilaa riittää rakentaa purkamattakin, ja rakennetaankin, ainakin toistaiseksi. Mitään sellaista uusissa rakennuksissa ja alueissa en kyllä ole nähnyt, että niiden tieltä pitäisi lähteä purkamaan vanhaa, hienoa ja hyväkuntoista. Kaupunkikuvan kerroksellisuus on nimenomaan ilo silmälle eikä se että kaupunki on yhtä modernia bulkkituotantoa silmän kantamattomiin. Kaikkea ei voi eikä pidäkään säilyttää, mutta eiköhän Turussa ole ongelma enemmänkin ollut se, että on purettu niitäkin joita olisi pitänyt säilyttää eikä toisin päin.

Kyllähän Turussa tilaa on kaiken maailman Skansseille eli autoiluun perustuville laatikkokylille. Niitähän tässä en ole kaivannut.

Tila ei ole samanarvoista. Kävelykeskustaa voi rakentaa vain sinne, missä on edellytykset kävellä kaikkiin arjen kohteisiin. Töihin, kauppaan, harrastamaan. No, kyllähän täysin uuden kävelykeskustan voi rakentaa johonkin muualle, mutta se vaatii sitten sitä että nämä kaikki edellytykset rakennetaan samalla kertaa tyhjästä.

Turussa tunnetusti ollaan oltu sitä mieltä, ettei historiallisilla rakennuksilla kivijalkaliikkeineen (sillä varauksella voidaanko Turun palon, 1827 jälkeen rakennettuja rakennuksia pitää historiallisina) ole ollut arvoa. Näitä rakennuksia onkin purettu reippaalla kädellä. Onko tullut hyvää kävelykeskustaa? Jos loput ennen sotia rakennetut rakennukset lanattaisi, seuraisiko siitä sitten hyvä kavelykeskusta? Katuleveys tosin pysyisi samana.

Turussa on kyllä omat kävelyalueensa keskustassa, vilkkainta liikkuminen on Tuomiokirkkosillan ja Auransillan välillä Aurajokivarressa. Näillä kaduilla rasitteena on historialliset rakennukset (1800-luvun puolella rakennetut) kivijalkaliikkeineen. Edistäisikö näiden rakennusten purku uusien nykyaikaisten rakennusten tieltä kävelykeskustan kehittymistä Turussa?
Voiko samalla tontilla olla vanha ja uusi rakennus? Turussa voi.

Pitäisikö vanhat talot purkaa nykyaikaisten tieltä hyvän kävelykeskustan aikaan saamiseksi, mene tiedä. .

Kuva Turun "kävelykeskustasta" 1883. Kuvaaja on Axel Lindahl
Tämä tästä

Turun keskustassa voi tänään elää ja toimia täysipuolisesti kävellen. En sitä hyväksi kävelykeskustaksi vielä tohdi kehua, koska kehitettävää riittää, mutta ei se nyt menetetty tapauskaan vielä ole. Erityisesti asuntoja, liiketiloja, toimitiloja ja kaikkea muuta voisi olla enemmän ja tiiviimmin, ja kadut sujuvampia jalankulkijan kannalta. Toivon että Turku ja turkulaiset ymmärtävät kotipaikkansa arvon ja haluavat tehdä siitä vielä paremman. Ehkä Suomessa voisi olla ensimmäinen täysiverinen, jalankulkijan kruunaava kävelykeskusta Turussa?

^Alkaahan tämä olla vähän paksua. Turun keskustan nykyinen käveltävyys perustuu nimenomaan jäljellä olevaan historialliseen miljööseen, joka muistuttaa vastaavista joenvarsien kävelykeskustoista Keski-Euroopassa. Olisi hyvin vaikea nähdä, että vanhaa romuttamalla ja tiiviimpää rakentamalla saataisiin paikalle nykyistä toimivampi ja houkuttelevampi kävely-ympäristö. Historia sitoo niin asukkaat kuin turistit paikalliseen tarinaan, joka on pienine yksityiskohtineen paljon kauniimpi ja jännittävämpi kuin "nykyaikainen" sarjatuotanto. Myös ympäristön kestävyyden kannalta olemassaolevia rakenteita on tärkeää oppia hyödyntämään aikaisempaa paremmin nykyisiä tarpeita varten, kun taas tuhlaavaa purkavaa täydennysrakentamista on käytettävä vain erityistapauksissa.

Vaikka historialliseen ytimeen ei koskisi, Turussa riittää edelleen kehitteillä olevia alueita. Halutessaan niihin saisi laadukkaita kortteleita kävelyä varten, mutta meneillään olevien projektien ja tulevien suunnitelmien perusteella moiseen on melko vähän intohimoa. Onneksi sentään vanhoja katuja ja kadunpätkiä vielä riittää, pidetään niistä hyvä huoli jatkossakin.

Mielestäni tämä ”paikallinen tarina” on aika paksua tekstiä, ei ne historialliset vibat saa työmatkaa käveltäväksi vaan se että asunto ja työpaikka ovat kävelymatkan päässä toisistaan. Uutta entistä parempaa ympäristöä voidaan ja pitää rakentaa.

Onhan se ihan kiva jos se ympäristö on lisäksi jännittävä ja kerroksellinen, mutta ne ovat toissijaisia arvoja kylmän käytännöllisille arjen toiminnallisuuksille. Mä en ainakaan halua asua epäkäytännöllisessä historiateemapuistossa, sen koommin kuin haluaisin asua epäkäytännöllisessä modernistisessa metsälähiökuutiossa. Mutta mitäpä vaihtoehtoja Suomessa on, ei rahallakaan parempaa saa. Ja mitä ilmeisimmin ei pitäisikään saada? Kurja asenne.