Taloforum.fi

Vanha kunnon Åbo Samskolan Tornikadulla on myös rempassa niin sisältä kuin ulkoa.

Kantti kirjoitti:Tämä Pulssin osuus koko korttelinpituuden osalta on aika hajutonta, mautonta ja vähäilmeistä neutraliteettia, ei hätkäytä sen paremmin hyvään kuin huonoon suuntaan. Käytännössä se on siinä mutta sitä ei mitenkään noteeraa. Kyllä kadunvarsirakennuksissa voisi olla jotakin jonka tulee huomanneeksi mielihyvällä! Tai edes luonnetta.

Pakko vetää nyt vähän takaisin tuota aikaisempaa kommenttiani Pulssin rakennuksista. Arkipäivässä sitä sokeutuu ympäristöönsä ja kaikki on arkista harmaata massaa - tai ainakin suuri osa - ja tähän samaan koppaan meni Pulssin rakennuksetkin. Tänään Humalistonkadulla kävellessäni oikein katsoin että miltä ne näyttävät, eikä niissä mitään hävettävää ole, keskiarvon yläpuolella selvästi. Niissä on kai budjetti jo lähtökohtaisesti ollut erilainen kuin normi asuinkerrostaloissa keskustassa niiden rakentamisaikana.

Kaikkea yllättävääkin voi nykyään tapahtua kaupunkikuvasta taisteltaessa!

En muutamia vuosia sitten olisi aivan tosissani uskonut että tähän kulmaan saa jäädä puutaloja. Nyt lähes paras mahdollinen ratkaisu kuitenkin toteutui!


Sääli että Koulukadun puoleinen talo ehti palamaan niin pahasti että se on tehtävä uusiksi, vähän mietityttää miten tuleva uusi rakennus kontraa tämän alkuperäisen Yliopistonkadun talon kanssa. Kyllä niistä jonkinlainen säällinen pari pitäisi saada tulemaan!

Tätä aihetta sivuten...

Vaikka sininen talo oli vähän huonossa paikassa kaupungin kehityksen kannalta. Oli se silti ainakin silminnähtävissä hyvässä kunnossa niin vähän harmittaa. Noh siihen tilalle nousee jotain alle 8- kerroksista tilalle niin ei ainakaan ole liian korkeaa. Eikä kyllä sitä korttelia voi rumentaakkaan. Sininen talo oli liian sisäpihalla niin sen taakse ei voinut mitään rakentaa vaan purkaminen oli järkevin vaihtoehto.

Olen Helinin kanssa samaa mieltä kyllä, mutta toi suojeltava talo ei ole missään nimessä hyväkuntoinen. Hyvä uutinen kyllä. Varmasti kuin tuota aluetta aletaan rakentaa niin toikin kauhistus laitetaan kuntoon. Ennen tuota paloa rakennus oli aika huonossa jamassa, tuosa lähellä kun asun niin aika masentavan näköinen rumilus se siinä on ollut jo vuosia.

Miksi suojella tuo kohde ja purkaa sininen talo. Sitä en tiedä.

Törmäsin Turun Sanomien sivuilla - selatessa tätä Strandellin talojen uutista jota ei sieltä löytynyt vaan jouduin skannaamaan sen - Jan-Erik Andersonin mielipidekirjoitukseen jossa hän puolustaa vanhoja kadunvarren rakennuksia aika tavalla samoilla näkökulmilla kuin itsekin niitä perustelen.

Turun Sanomat 8.1.2013

Harmoniaa ja kauneutta syntyy myös kontrasteista

Muutama perustelu Frithiof Strandellin puutalojen säilyttämisen puolesta: Turun kaupunkikuva tarvitsee kerroksellisuutta, vaihtelua ja mielenkiintoisuutta, joiden avulla se erottuu kaupungin reunoilla olevista kauppakeskuksista. Ainoastaan näin saamme luotua ilmapiirin, joka on henkisesti stimuloiva sekä turisteille että kaupunkilaisille.

Argumentti, jota kaavoitusjohtaja Markku Toivonen käyttää perusteluna sille, että Frithiof Strandellin puutalot pitäisi purkaa – että ”yhtenäinen kaupunkikuva” olisi jotenkin kauniimpi ja harmonisempi – on harhaanjohtava eikä pidä paikkaansa. Katsokaa vaikkapa Humalistonkatua, joka on noussut Turun mielenkiintoisimmaksi kaduksi nimenomaan sen takia, että siinä on eri tyyppisiä taloja eri aikakausilta, joukossa Strandellia, Aaltoa, Bryggmania ja Pekka Pitkästä.

Näin varsinkin sen jälkeen, kun saatiin pelastettua ja kunnostettua Pulssia vastapäätä sijaitseva Strandellin kivitalo ja sen vieressä oleva jugendtalo. Talot, jotka kaupunginhallitus aikanaan halusi purkaa toimivat kauniisti ja mielenkiintoisesti viereen rakennetun uuden kerrostalon kanssa. Harmoniaa ja kauneutta syntyy yhtä lailla kontrasteista. Verrataan vaikkapa Eerikinkatuun entisen pääpostin toisella puolella, missä kaupunkikuva on yhtenäistetty rakentamalla uuden kerrostalon pihalla olevan entisen seurakuntatalon eteen. Lopputulos on masentava ja tukkoinen ”julkisivuseinä”.

Frithiof Strandell oli Turun ehdottomasti merkittävin arkkitehti, vaikka hänestä harvoin puhutaan. Hän on suunnitellut suuren osan merkittävimmistä jugendtaloistamme, esimerkkeinä Albatross, Pantern, Hjorten, Hamburger Börs sekä lukuisia muita kauniita rakennuksia, joista huokuu iloisuutta ja jotka tekevät Turusta inhimillisen kaupungin. Purku-uhan alla olevat talot kuuluvat Strandellin ensimmäisiin. Ne eivät ole vielä kovin persoonallisia, mutta kuitenkin täynnä kaunista puutalo-ornamentiikkaa. Kunnostettuina nämäkin tulevat olemaan kuin timantit ja tekemään, yhdessä palolaitoksen ja Siirtolaisuusinstituutin talon kanssa, risteyksestä erittäin kauniin ja mielenkiintoisen. Talot tulisi säilyttää jo arkkitehtuurihistoriallisista syistä.

Paljon töitä on tehty, yli kymmenen vuoden ajan, että Strandellin talot pelastuisivat. Ensimmäistä kertaa Turussa on myös kokeiltu sovitteluprosessia, jossa kaikki osapuolet ovat olleet mukana. Jos lopputuloksena on ehdotus, jossa talot voidaan säilyttää ja joka antaa rakennusyhtiölle käytännössä yhtä paljon rakennusoikeutta, tätä olisi ehdottomasti pitänyt viedä ykkösvaihtoehtona lautakunnalle.
Jan-Erik Andersson

Jan-Erik Andersson on pitkäaikainen Turun kaupunkikuvan kritisoija ja vastavoiman edustaja laatikkoarkkitehtuurille. Andersson on arkkitehti ja taiteilija, ja vaikuttanut itsekin Turun kaupunkikuvaan näyttävästi, tekemällä mm. Teatterisillan kannen koristeen.
http://www.anderssonart.com/public/silta/silta.htm

Jan-Erik Andersson / Turun Sanomat kirjoitti: Verrataan vaikkapa Eerikinkatuun entisen pääpostin toisella puolella, missä kaupunkikuva on yhtenäistetty rakentamalla uuden kerrostalon pihalla olevan entisen seurakuntatalon eteen. Lopputulos on masentava ja tukkoinen ”julkisivuseinä”.

Tästä olen eri mieltä. Kyseisen uudisrakennuksen arkkitehtuuri voisi olla paljon parempaa, mutta korttelin suht yhtenäinen julkisivu ei todellakaan haittaa. Turun keskustan korttelit ovat niin täynnä epämääräisiä aukkoja ja sisäänvetoja, että niistä ei ole tulossa mitään pulaa ainakaan seuraavaan 50 vuoteen.

Ei voi kuin ihmetellä miten tämäkin päätös on voinut kestää näinkin kauan. Jotakin kertoo myös ihmisten älykkyydestä itkeä sinisen talon vuoksi.. huoh.

Annan mielipiteeni kun kortteli on valmis.

Jotenkin nyt tehty linjaus vaikuttaa sekasortoiselta, kun ottaa huomioon että juuri purettiin kadun toiselta puolelta, mutta katsotaan jos Humalistonkadun onnistuminen voidaan uusia.

Tehari kirjoitti:Jotakin kertoo myös ihmisten älykkyydestä itkeä sinisen talon vuoksi.. huoh.

No mitä se kertoo ihmisten älykkyydestä? Kerro ihmeessä.

Että ei taida olla muita murheita elämässä kuin se että joku helvetin talo puretaan ja siitä tehdään jotai hiton muistoparaateja. Meidän Turku on kyllä sellainen ryhmä että siinä kyllä tyhmyys tiivistyy ja oikein urakalla. Taitaa olla Darre ollut siellä mukana menossa..
Kaikenlainen vanhan ja huonokuntoisen säilyttäminen kunniaan ja mitää uutta ei mihinkään, tervetuloa kommunismi..

^^^ Nyt hei oikeesti. Mikä h*****ti tätä foorumia vaivaa, kun aina lähdetään tälle tielle. Asiaan liityen, sininen talo oli hieno ja sen purkaminen suuri häpeä. Mun mielestä toi kulkue oli ihan hyvä tapa muistuttaa tehdyistä virheistä, tuskin siinä kukaan nyt vaati ko talon uudelleen rakentamista, mutta ainakin toi älytön purkuvimma sai näkyvyyttä. Ja voi elämä että oon väsyny noihin kommunistiläppiin, pirun kypsää

Olet eri mieltä = kommunisti.

Yst. terv.vallilanlaakson viherstalinisti

frank_hki kirjoitti:^^^ Nyt hei oikeesti. Mikä h*****ti tätä foorumia vaivaa, kun aina lähdetään tälle tielle. Asiaan liityen, sininen talo oli hieno ja sen purkaminen suuri häpeä. Mun mielestä toi kulkue oli ihan hyvä tapa muistuttaa tehdyistä virheistä, tuskin siinä kukaan nyt vaati ko talon uudelleen rakentamista, mutta ainakin toi älytön purkuvimma sai näkyvyyttä. Ja voi elämä että oon väsyny noihin kommunistiläppiin, pirun kypsää

Olet eri mieltä = kommunisti.

Yst. terv.vallilanlaakson viherstalinisti

Jotkut vain osoittautuvat välillä karpaattien neroiksi vaikka puusilmillään eivät näekään kättään pidemmälle. Kaupunkikuvan merkityksestä nyt puhumattakaan...

No eipä siinä talossa mikään nyt niin hienoa ollut.. Sama pätee Eerikinkadun kulmassa olevaa rötisköä.. sileeks vaan ja uutta kehiin..

Miten odotankaan hetkeä jolloin pääsen kuvaamaan kun Tehari likistää housuihinsa kun Vaasanpuiston torni valmistuu.
Oikeastaan, Tehari voisi kirjoittaa siitä elämysjutun Ylioppilaslehteen sitte, eikös?

^ Eihän se ole enää mitään kun feministityttösetkin siihen pystyvät, kyllä meidän pitää keksiä jotain äijämpää Teharille.