Taloforum.fi

SRV:n sivuilta otteita REDI hankkeesta. Kaksi tornia rakennettaisiin tällä kymmenluvulla ja koko alue luvataan valmistuvan 2030-luvulla.




HCo/Voimagraphics/SRV

Hmmm, syksyyn 2016 on vielä 18 kuukautta aikaa. Siinä ajassa Helsingin työttömyys ehtii pahentua parilla prosentilla noin 14% tienoille, jos nykyinen trendi jatkuu. Kiintoisaa nähdä miten sellaisessa suurtyöttömyydessä mahtaa riittää asiakkaita uusille kauppakeskuksille Keski-Pasilassa tai Kalasatamassa, tai kalliille tornitaloille.

Toivotaan kuitenkin parasta, että edes joku projekti liikkuisi eteenpäin tällä vuosikymmenellä.

Klazu kirjoitti:Hmmm, syksyyn 2016 on vielä 18 kuukautta aikaa. Siinä ajassa Helsingin työttömyys ehtii pahentua parilla prosentilla noin 14% tienoille, jos nykyinen trendi jatkuu. Kiintoisaa nähdä miten sellaisessa suurtyöttömyydessä mahtaa riittää asiakkaita uusille kauppakeskuksille Keski-Pasilassa tai Kalasatamassa, tai kalliille tornitaloille.

Toivotaan kuitenkin parasta, että edes joku projekti liikkuisi eteenpäin tällä vuosikymmenellä.

Ei olisi ensimmäinen kerta kun lama-aikaan rakennetaan. Korkeassa rakentamisen varsinkin buumit ovat tupanneet olemaan aallonpohjassa globaalisti. Vaikka tämä ei ole enää ollut viime aikoina aivan totta.

Yleensä yksityisen sektorin rakennusbuumit kyllä ajoittuvat noususuhdanteen huippuun, ja viimeinen globaali huippu oli juuri ennen luottokriisiä vuonna 2008. Sen jälkeenhän jopa Dubaissa meni suuri osa rakennustyömaista kiinni ja vasta viimeisten 1-2 vuoden aikana on joitain projekteja saatu käyntiin kasvun alettua.

Suomessa talous on laskenut jo 3-4 vuotta ja tällä hetkellä käännekohtaa ei ole edes horisontissa (paitsi VM:n ainaisissa "kasvu alkaa ensi vuonna" ennusteissa). YLE:n uutisissa on käytetty jo hetken aikaa käsitettä suurtyöttömyys. On hyvin mahdollista että alati heikentyvät talous- ja työllisyysnäkymät tulevat hyllyttämään monia suuria ja kalliita projekteja, koska suomalaisten jo ennestään heikko ostovoima rapautuu nousevien verojen ja paikallaan junnaavien palkkojen vuoksi. Eikä venäläisistä ole avuksi ostamaan kalliita luksusasuntoja omien murheidensa vuoksi.

Siinä olet kyllä oikeassa että laskusuhdanteessa julkinen rakentaminen lisääntyy elvyttävänä toimena, mutta nämä projektit eivät ole mitään kalliita tornitaloprojekteja Kalasatamassa, Keilaniemessä tai Keski-Pasilassa, vaan bulkkia kerrostaloa pitkin pääkaupunkiseutua. Tripla oli onnekas projekti ja tulee toteutumaan. Samoin näyttäisi olevan (uskomatonta kyllä) Kalasataman kauppakeskuksenkin kanssa, mutta tornitalot riippuvat varmasti vielä taloustilanteesta ensi vuonna.

Ei tule tuommoisia lasitorneja rakentumaan suomeen johtuen järjettömistä energiasäädöksistä.

Xerdoz kirjoitti:Ei tule tuommoisia lasitorneja rakentumaan suomeen johtuen järjettömistä energiasäädöksistä.

Lämpöeristävä seinä ei ole kokonaan lasia.


(nuo lattiasta kattoon olevat lasiosuudet ovat viherhuoneita, eli eristävä seinä on sisempänä)

Toivon mukaan miinuspisteet poistavat antajiensa henkistä pahaa oloa, mutta valitettavasti taloudellisia lainalaisuuksia tai Suomen taloudellista tilaa ne eivät muuta. Suomi on paraikaa köyhtyvä kansantalous ilman tietoa käännöksestä parempaan. Asia on erittäin relevantti Kalasataman kaltaisten erikoisprojektien toteutumismahdollisuuksia arvioitaessa, sillä niihin vaikuttaa olennaisen heikentävästi suomalaisten alati rapautuva ostovoima, kotitalouksien kasvava velka-aste, voimakkaasti kasvava työttömyys sekä ulkomaisten sijoittajien ja ostajien puuttuminen markkinoilta.

Asia on päivänselvä kun katsotaan kuinka kauan näistä eri projekteja on vatvottu, useimpia noin kymmenen vuotta ja vieläkään ei ole 100% varmuutta yhdenkään tornin nousemisesta. Eikä ensisijainen syy asioiden järjettömään hitauteen ole valituksissa, vaan siinä etteivät Helsingin asuntomarkkinat yksinkertaisesti tue riittävää kysyntää tällaiselle normaalia kalliimmalle erikoisrakentamiselle. Vaikka suomalaisten asenteet korkealla asumista kohtaan ovatkin vihdoin viime vuosina muuttuneet suopeammaksi, on harvoilla varaa maksaa siitä juontuvaa lisää. Kun jo lähiömetsässä sijaitsevasta naurettavan pienestä betonikuutiosta saa maksaa nykyisiä hintoja, on selvä ettei varaa kalliimpaan ole.

Ikäväähän se on kun joku sanoo ettei keisarilla ole vaatteita ja siitä aiheutuu varmasti pahaa mieltä, mutta totuuden myöntäminen on viisauden alku. Itse arvioisin tässä olevan 60-40 mahdollisuudet yhden tai kahden hieman korkeamman tornin rakentumiselle tällä vuosikymmenellä, mutta neljän klusterin (Kalasatama, Keski-Pasila, Keilaniemi, Finnoo) kehittyminen visioidussa laajuudessa on valitettavasti puhdasta utopiaa. Suomen kääntämisessä menee tämä vuosikymmen ja siinä ajassa monta projektia ehtii pudota pois.

Ihan vain vertailun vuoksi mainittakoon loppuun, että tässä samassa ajassa tänne meille noussee arviolta sata uutta tornitaloa ja pilvenpiirtäjää. Mutta koska tämä on ehkä hieman epäolennaista tässä yhteydessä, jätän asian kuitenkin mainitsematta.

Kiitos Klazu realismista. Niin paljon kun näiden hankkeiden täysimittaista toteutumista toivonkin, en voi kuin yhtyä kommentteihisi.

Kaikki nuo torniprojektit tuskin toteutuvat, mutta Kalasataman torneilla on minusta parhaat mahdollisuudet toteutua suunniteltuna. Pääkaupunkiseudulla on sen verran väkeä, jolla on isot tai kohtuullisen isot tulot ihan suhdanteista riippumatta, että laadukkaat arvostetut asunnot menevät kyllä aina kaupaksi. Kalasataman tornit ovat ensimmäiset kaupunkialueelle tulevat tornit ja paras paikka suunnitelluista torneista: Maisemat vastaavat kuin Keilaniemestä, yhteydet liki samantasoiset kuin Pasilassa ja huomattavasti enemmän kupunkikohteita kävelyetäisyydellä (Teurastamo, Suvilahti).

Kalasataman tornien potentiaalinen asiakaskunta on se joukko, jolla asuinvaihtoehtona on Etelä-Helsinki tai vastaava alue. On tässä ryhmässä tarpeeksi ostovoimaa Kalasataman torneille eikä tälle ryhmän maksuvoimaan vaikuta taloustilanne läheskään samalla tavalla kuin keskimääräiseen asunnonostajaan. SRV:hän on indikoinut, että asuntoihin on ollut jo nyt ennen ennakkomarkkinoin aloittamista paljon kiinnostusta. Isompi ongelma koko keskuksen toteuttamisen kannalta on ollut ostoskeskukseen liikkeiden ja rahoituksen löytäminen. Näkisin paljon isomman riskin tuossa toteuttamisessa nimenomaan /yhä) sen kauppakeskuksen osalta Ja rakentamisenkin jäkeen isommaksi riskiksi tilojen vuokralle saamisen kuin asuntojen myymisen.

Tämä siis Kalasatamassa, jossa paikan ja ajoituksen kannalta tilanne on torniprojekteista paras. Muiden toteutemisen kanssa olen kyllä myös skeptinen. Kalasataman tornit ehtivät imuroida sekä ne, jotka haluavat nimenomaan korkeaa asumista ja niiden paikat ovat heikommat. Mitä kalliimpiin asuntoihin mennään, sitä tärkempää sijainti on. Näiden asuntojen kysynnän kanssa on selvästi epävarmempaa.

Tornien osuus alueen asuntokannasta on pieni vaikka näyttävä.
90 asunnon torni vastaa kolmea tavanomaista 8-kerroksista tornitaloa. Sellaisten kaavoittaminen ei herätä keskustelua kysynnän riittävyydestä.
Lamasta puhutaan aivan liikaa. Suomalaisten nykyinen elintaso vastaa 2000-luvun alkuvuosien tasoa ja silloin elettiin tyytyväisinä "hyvin pyyhkii" - mielellä.

Kalasataman asuntokanta tulee olemaan merkittävä, vaikka sekään ei riitä helpottamaan oleellisesti Helsingin asuntojen kysyntää.
SRV on ottanut uuden tyylin hankkeissa. Tarjotaan vähän enemmän kuin pelkkää asuntotuotantoa.
Heillä on ensimmäisen kerran tässä mittakaavassa tarjota suomalaisille kansainvälistä asumistapaa, jossa kortteli
tarjoaa asukkaille hotellitason palveluita laajoin ja monipuolisin yhteistiloin.

Kalasatama tarjoaa muutakin luksusta. Rantapuiston varteen sijoittuu paljon maisema-asuntoja. Taaempaa löytyy harmonista urbaania miljöötä.



Kiitettävää rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta osoittaa veden päällisten asuntojen suunnittelu. Toivon näiden syntyvän rikastuttamaan Helsingin rantojen käyttöä.



kuvaleikkeitä alkuperäisistä: HCo/Voimagraphics/SRV

Etika kirjoitti:Tämä siis Kalasatamassa, jossa paikan ja ajoituksen kannalta tilanne on torniprojekteista paras. Muiden toteutemisen kanssa olen kyllä myös skeptinen. Kalasataman tornit ehtivät imuroida sekä ne, jotka haluavat nimenomaan korkeaa asumista ja niiden paikat ovat heikommat. Mitä kalliimpiin asuntoihin mennään, sitä tärkempää sijainti on. Näiden asuntojen kysynnän kanssa on selvästi epävarmempaa.

Ratkaisevaa tornien toteutumisessa on se, kuinka suuriksi rakennuskustannukset lopulta nousevat. Tällä hetkellä kaikki tornihankkeet Suomessa ovat enemmän tai vähemmän pilottihankkeita rakennusliikkeille, ja ongelma- ja lisäkustannuskohtia etsitään jatkuvasti. Jos kustannukset eivät nouse liian korkealle, en näe mitään syytä miksei torneja voitaisi rakentaa niin paljon kuin niitä on suunniteltukin.

Itse veikkaan melkein suurimmaksi kynnyskysymykseksi autopaikkanormia. Nykyisellä parkkinormilla tornirakentaminen vaatii käytännössä rinnalleen valtavan kallioluolan, mikä laskee rakentamisen kannattavuutta selvästi. Jos (tyypillisesti raideliikenteen solmukohtien päälle rakennettavien) tornien pysäköinnistä voidaan joustaa, yhtälö muuttuu merkittävästi. Asuntojen hinnathan pääkaupunkiseudulla ovat niin pilvissä ettei siitä pitäisi olla kiinni, ja jos näyttää olevan niin kaupungillekin olisi ihan hyvä diili myydä rakennusoikeutta torniin vähän halvemmalla/kem, kun infran rakentamisessa kuitenkin säästetään.

Muita kynnyskysymyksiä voi olla tornien varjot; jos varjostamisen vuoksi joudutaan kaavoittamaan tornien ympäristö väljemmäksi, menetetään edut saman tien, ja matalamman mutta tiiviimmän rakentaminen voisi olla järkevämpää. Tässäkin kohtaa voisi olla lainsäädännön päivittämisessä tarvetta, koska varjokulmat aiheuttavat ongelmia jo ihan tavallisenkin kaupungin kanssa.

eskimo kirjoitti:Tornien osuus alueen asuntokannasta on pieni vaikka näyttävä.
90 asunnon torni vastaa kolmea tavanomaista 8-kerroksista tornitaloa

Piti ihan luntata tämän ketjun sivulta 22: kahdessa aloitustornissa on yhteensä 521 asuntoa, asuinkerrosalaa 38 227 k-m2 ja asuntojen keskipinta-ala on 55,5 h-m2, eli onhan nuo nyt aika järkäleitä. Keskipinta-alasta päätellen joukossa on paljon suht pieniäkin asuntoja, joka tietää hyvää menekille. SRV voi tietysti vielä sössiä tän pistämällä ihan älyttömät hinnat muillekin kuin ihan ylimmille asunnoille, mutta epäilen.
Eikös se mennyt niin, että kaikki Itäväylän alapuolella on menoa, kulua ja hammasten kiristystä, yläpuolella tuloja ja tuottoja

SRV:n mukaan muuten kaikki tornit valmistuvat "vuosikymmenen taitteessa" eli 2019-2021 varmaankin. Saa nähdä, tämä on ainakin Pääkaupunkiseudun realistisin torniprojekti.

cobaink kirjoitti: Piti ihan luntata tämän ketjun sivulta 22: kahdessa aloitustornissa on yhteensä 521 asuntoa, asuinkerrosalaa 38 227 k-m2 ja asuntojen keskipinta-ala on 55,5 h-m2, eli onhan nuo nyt aika järkäleitä.

Vertailun vuoksi: Merihaassa on Haapaniemenkatu 16:n kolmessa tornissa yhteensä 462 asuntoa eli 154 per talo.

Loistohomma, että lähti liikkeelle. Tämä tulee toteutumaan varmasti. Uskon, että riskit on laskettu huolellisesti, sen verran suuri projekti kyseessä. Eteenpäin sanoi mummo kassajonossa.