Taloforum.fi

>Kamala toi sun viritelmä.

Arvostan selkeitä mielipiteitä:). Halusin itselleni lähinnä hahmottaa, miltä tuossa näyttäisi korkeampi rakennusmassa. Voisin antaa sen vaikka Gehryn tehtäväksi, joka Aalto-fanina varmaan tykkäisi , kun naapurissa on Rautatalo.

>Mä oon aina pitäy siitä matalammastakin osasta, joten itse en sen purkamista kannattaisi. Toisaalta se on aika pienikin tontti. Ne silmälasi- ja >laukkuliike sais siitä munki mielestä tosin lähtee, ja tilalle ravintoloita tai kahviloita. Enemmän kävelykatuja, ravintoloita terasseineen ja muutenkin elävää katutilaa. Niillä >saatais mun mielestä Helsingin keskustaan lisää vipinää, sitä kaivataan. Tohonhan on rakennettu kävelykadun pätkä, mutta pieni ongelma kuitenkin on, ettei sen varrella ole >tarpeeksi elävyyttä lisäävää liiketilaa.

Joo, noiden kulmien tylsyys on tullut selvemmin näkyviin, kun Keskuskatu muutettiin leveäksi kävelykaduksi. Oikeastaan se on kuin tori, jonka reunoille pitäisi saada elämää. Sinne mahtuisi turistilaumojakin jonottamaan, mutta ei ne varmaan silmälaseja tule ostamaan.

Gerhy on jo sanonut, että haluaa suunnitella Helsingin Guggenheimin.

Yliopiston kirjasto Fabianinkadun puolelta:

Heh, aioin postata saman kuvan, mutten löytänyt kaapelia kännykälle. Yllätyin siitä, että 'takapuoli' on noinkin valmis.

Pari kansainvälistä kilpailua joita ei näköjään ole vielä täällä mainittu:

1.
http://www.kruunusillat.fi/

The City of Helsinki is organising an international design competition for Kruunusillat (Crown Bridges). The purpose of the competition is to find in every respect a high-quality solution for an environment extremely demanding from the landscape and cultural-historical perspectives. The Kruunusillat bridges shall have a positive effect on Helsinki’s image and shall be a worthy legacy for future.

Kyseessä ovat siis sillat jotka yhdistävät Kruununhaan Sompasaareen, Korkeasaareen ja Kruunuvuorenrantaan.

2.
http://www.southharbour.fi/

The entrants' task is to create a comprehensive ideas plan for the South harbour that can be used as a basis for the future development of the area. The competition area is the entire shore area of the South Harbour. The central location of the South Harbour, the area's cultural history and the passanger ports are essential parts of the city identity. The South Harbour is Helsinki's marine national landscape.

HS: Tuttu poliisitalo sai purkutuomion - tilalle luksusasuntoja

Kasarmikadun ja Punanotkonkadun kulmassa sijaitseva Kaartin poliisitalo puretaan.

Asiasta kertoo kertoo Helsingin Sanomat.

Vuonna 1965 valmistunut toimistorakennus oli alun perin Valmetin pääkonttori.

Kiinteistön nykyisin omistava vakuutusyhtiö Ilmarinen rakentaa tilalle asuinkerrostalon.

Ilmarinen ja Helsingin kaupunki järjestivät uudesta rakennuksesta kutsukilpailun, jonka voitti Arkkitehtitoimisto Ulpu Tiurin ehdotus.

Helsingin poliisin toimintoja on siirretty Kaartin poliisitalosta Pasilaan.

Tuon nykyisen rakennnuksen julkisivut on ihan mielenkiintoisia 60-lukulaiseksi, mutta rakennus sopii huonosti ympäristöönsä vanhempien rakennusten sekaan. 60-lukulaista ajattelua on parkkiruutujen sijoittelu edustalle ja julkisivun sisäänveto Punanotkonkadun puolella. Lisäksi jostain syystä rakennuksesta on haluttu tehdä naapureitaan matalamman näköinen ylimpien kerrosten sisäänvedoilla... miksiköhän?

Voittanut ehdotus arkkitehtitoimiston sivuilta:


Sopii kyllä paljon paremmin tuolle paikalle. Melko hulppeita nuo kahteen kerrokseen sijoittuvat asunnot.

Kaupunkikuva
Ehdotuksen lähtökohtana on tiiviille kantakaupungille poikkeuksellisen avarien katunäkymien ja lämpimälle puolelle sijoittuvan suojaisan pihan hyödyntäminen uudella tavalla. Rakennuksen ilmeessä korostuu ison talon mittakaavan uusi tulkinta. Suurikokoiset liukulasein avattavat ikkunat ja ulostyöntyvät lasiprismat vuorottelevat säännöllisesti keventäen rapatun kivimuurijulkisivun ilmettä. Samalla kantakaupungin arvokas miljöö avautuu huoneistoihin. Pimeään aikaan talon elämä loistaa valoisana ympäristöön. Rakennus ottaa oman paikkansa suljetussa korttelirakenteessa arvokkaasti naapureitaan kunnioittaen.
Uudisrakennus seuraa katulinjaa täydentäen umpikorttelin. Räystäskorkeus ja kadunpuolen katonlape seurailee viereisten rakennusten linjoja. Nurkkatorni sitoo uudisrakennuksen korttelirakenteeseen muodostaen parit viereisten Punanotkonkatu 4:n sekä Kasarmikatu 26:n nurkkatornien kanssa.

Tuolta löytyy lisäkuvia (pdf):
http://www.ulputiuri.com/uutisia.html

^Ihan tyylikkään näköinen on tää voittaja! Nykyiseen verrattuna tulossa reilu parannus kaupunkikuvaan

Minä taas olen rakennustaiteen museossa käydessäni aina ihastellut tuota purettavaa taloa, joka on niin tyly kuin poliisitalolta voi odottaa, mutta kuitenkin hieman leikkisän näköinen. Se toi myös mukavaa vaihtelua kaupunkikuvaan. No, ei tuo uusikaan talo miltään katastrofilta näytä.

Hienohan tuo purettava talo on! Helsingin kantakaupunki on täynnä huomattavasti rumempia ajan tekeleitä, tämä taas edustaa mielestäni varsin korkea aikansa arkkitehtoonista tasoa.

Plussana uudessa rakennuksessa parempi sopeutuvuus korkeuden ja värin suhteen ympäröivään rakennuskantaan.

Itse en valitettavasti löydä mitään positiivista tuosta nykyisestä betonihöskästä..tai ehkä sen rumuus toimii jo vitsinä ja siten rikastuttaa ympäristöään. Valitettavasti näitä vitsejä on Helsingissä jo ihan tarpeeksi.
Suunniteltu talo näyttää hyvältä ja istuu mukavasti naapuritaloihin. Tämä nykyinen betonitalo on niistä erillään ihan kuin piruuttaan.
Uuden talon myötä katutila tulee myös kaupunkimaisemmaksi ja viihtyisämmäksi, kun uusi talo ei ole naapureista "erillään"..

Tuosta kuvakulmastahan tuo rakennus näyttää jopa modernilta. Samanlaista, tosin hieman eri pintamateriaaleilla, rakennetaan ainakin täällä paljon. Ihan pätevää kamaa, vaikkei aivan suosikkiani noin yleensä.

Itsekkin tykkään tuosta purettavasta talosta, mutta kuten jo muutkin ovat todenneet uusi rakennus sopii ympäristöön huomattavasti paremmin.

Kampin kappeli näytti eilen tältä:

Guggenheim-säätiö toivoo uutta museota Katajanokalle


New York. Guggenheim-säätiö tahtoo liittoon Helsingin taidemuseon kanssa, uuden museorakennuksen Katajanokalle ja arkkitehtuurikilpailun rakennuksen suunnittelusta. Näin kertoo Guggenheim-säätiön apulaisjohtaja Ari Wiseman Helsingin Sanomille toimistossaan Hudson Streetillä New Yorkissa. Wiseman on tammikuusta alkaen tehnyt Helsingin kaupungin tilaamaa selvitystä Guggenheim-museon avaamisen edellytyksistä. Nyt hän voi jo sanoa, että säätiö on valmis ehdottamaan Guggenheim-museon perustamista Helsinkiin. "Emme ole vielä sitoutuneet mininkään paikkaan, mutta ymmärrämme Katajanokan hyödyt", Wiseman kertoo. Niitä ovat luonnonkauneus ja keskeinen sijainti myös risteilymatkustajiin nähden.

Turistit ovat tärkeitä, sillä Bilbaossa Espanjassa arkkitehti Frank Gehryn Guggenheim-museosta muodostui vuodesta 1997 alkaen suosittu turistikohde ja rahasampo kaupungilleen. Gehry kertoi Helsingin Sanomille alkuvuodesta, että hän haluaisi kovana Alvar Aalto -fanina suunnitella myös Helsingin museon. Jos Bilbao-efekti todella toistuisi, Helsinki voisi pitkällä aikavälillä toivoa jopa tuottoa sijoitukselleen, vaikka uusi rakennus maksaisi helposti 100–200 miljoonaa euroa ja käyttö- sekä lisenssikulujakin kertyisi. Toistaiseksi ainoa varma voittaja onkin Guggenheim-säätiö, jolle maksetaan vuoden loppuun mennessä valmistuvasta selvityksestä jopa 1,7 miljoonaa euroa.

Helsingin edustaja selvityksessä on Helsingin taidemuseon johtaja Janne Gallen-Kallela Sirén. "Koko hanke on käynnistynyt Helsingin taidemuseon ja sen kehitys- ja tilatarpeiden vuoksi", Wiseman sanoo. Helsingin taidemuseo toimii tällä hetkellä Meilahden vanhassa, osin remontoiduissa tilassa sekä Tennispalatsissa ja pienessä Kluuvin galleriassa.

Guggenheim-säätiö on pyörittänyt 1930-luvulta lähtien New Yorkin Guggenheim-museota, joka sai arkkitehti Frank Lloyd Wrightin suunnitteleman päärakennuksen vuonna 1959. Peggy Guggenheimin Venetsian-palatsi ja yksityiskokoelmat olivat osin auki yleisölle jo 1950-luvulta, ja säätiölle toiminta siirtyi 1970-luvulla. Vuonna 1997 avattiin Bilbaon museon lisäksi Deutsche Guggenheim, joka toimii Berliinissä Deutsche Bankin vanhoissa tiloissa ja esittelee myös pankin kokoelmia.

Bilbaon menestys on saanut kaupungit ympäri maailmaa tilaamaan säätiöltä hintavia selvityksiä, vaikka Guggenheimin nimi ei ole mikään automaattinen rahantuoja. Se huomattiin, kun Guggenheim-säätiön ja Pietarin Eremitaasin The Venetian-hotellissa Las Vegasissa avaama Guggenheim Hermitage Museum jouduttiin sulkemaan vuonna 2008 vain seitsemän vuotta avajaisten jälkeen. Museoverkostoa täydentää seuraavaksi Abu Dhabiin rakenteilla oleva Guggenheim-museo, arkkitehtina jälleen Frank Gehry. Museon avajaisia on kaavailtu vuoteen 2013. Guggenheim-säätiöltä on tilattu selvityksiä myös muun muassa Vilnaan, Salzburgiin, Hongkongiin, Taichungiin, Rioon, Guadalajaraan ja Vilnaan. Nämä selvitykset eivät ole johtaneet uusien museoiden rakentamiseen.

Jos Guggenheim-museo päätetään rakentaa Katajanokalle, sijainti olisi mitä ilmeisimmin väliaikaisen Kanavaterminaalin kohdalla. Aikaisemmin tontille pyrki Armi-talo, joka ei saanut rahoitusta, ja designhotelli, joka kaatui kaupunginvaltuuston vastustukseen.
http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Gu ... 5268697978

Hohhoijaa, guggenhaihattelu jatkuu taas, nyt sitä ollaan sitten mukamas oikeasti tekemässä. Toivottavasti paikkana ei ole tuo kanavaterminaalin paikka, sillä siihen ei sovi mikään übermoderni WAU-arkkitehtuuri, eivätkä Helsinkiläiset siihen sellaiselle antaisi lupaa, niin kuin nähtiin designhotellin kanssa. Miksei tuota voisi rakentaa esim katajanokan päätyyn, sieltä löytyy rakentamatonta ja huonosti pidettyä lääniä vaikka muille jakaa.

Kyllähän Guggenheim sopii Katajanokalle, jos Aallon sokerikuutio revitään alas.